KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Uniapnean liitännäissairaudet

Lisätietoa aiheesta
22.11.2010
Ulla Anttalainen
Taulukko 1. Taulukko merkittävimmistä liitännäissairauksiin liittyvistä havainnoivista tutkimuksista.
Tekijät (viite) Asetelma n Miehet (M) Naiset N Ikä (v) BMI (NA = ei tiedossa) Tulos Kommentit
Kohonnut verenpaine
Young ym. 1997 «Young T, Peppard P, Palta M ym. Population-based study of sleep-disordered breathing as a risk factor for hypertension. Arch Intern Med 1997;157:1746-52 »1
  1. Poikkileikkaustutkimus
  2. Ryhmien vertailu
1 060
  1. M = 57 %
  2. N = 43 %
30–60 NA Kohonneen verenpaineen riski kasvoi AHI:n kasvaessa jo lievässä uniapneassa
Peppard ym. 2000 «Peppard PE, Young T, Palta M ym. Prospective study of the association between sleep-disordered breathing and hypertension. N Engl J Med 2000;342:1378-84 »2
  1. Seurantatutkimus
  2. Kesto 4 vuotta
1 189
  1. M = 55 %
  2. N = 45 %
46 29 Lievä–keskivaikea uniapneapotilaalla oli 2–3-kertainen riski verenpaineen nousuun ei-uniapneaa sairastavaan verrattuna
Nieto ym. 2000 «Nieto FJ, Young TB, Lind BK ym. Association of sleep-disordered breathing, sleep apnea, and hypertension in a large community-based study. Sleep Heart Health Study. JAMA 2000;283:1829-36 »3
  1. Poikkileikkaustutkimus
  2. Ryhmien vertailu
6 132
  1. M = 47 %
  2. N = 53 %
> 40 29 Uniapnea lisää kohonneen verenpaineen riskiä annosvastemaisesti
Bixler ym. 2000 «Bixler EO, Vgontzas AN, Lin HM ym. Association of hypertension and sleep-disordered breathing. Arch Intern Med 2000;160:2289-95 »4
  1. Poikkileikkaustutkimus
  2. Ryhmien vertailu
1 741
  1. M = 741
  2. N = 1 000
47 27 Uniapnea lisää 2.3–6.8-kertaisesti ja kuorsaus 1.6-kertaisesti kohonneen verenpaineen mahdollisuutta
Lindberg ym. 2007 «Lindberg E, Berne C, Franklin KA ym. Snoring and daytime sleepiness as risk factors for hypertension and diabetes in women--a population-based study. Respir Med 2007;101:1283-90 »5
  1. Poikkileikkaustutkimus
  2. Ryhmien vertailu
6 779 N = 100 % 45 24 Poikkeava päiväväsymys + kuorsaus-potilailla 1.8-kertainen riski kohonneeseen verenpaineeseen
Sepelvaltimotauti ja sydäninfarkti
Peker ym. 2006 «Peker Y, Carlson J, Hedner J. Increased incidence of coronary artery disease in sleep apnoea: a long-term follow-up. Eur Respir J 2006;28:596-602 »6
  1. Seurantatutkimus
  2. Kesto 7 vuotta
308
  1. M = 245
  2. N = 63
45 29 7 vuoden seurannassa uniapneapotilaalla 4.6-kertainen riski sepelvaltimotautiin Uniapnean hoito alensi riskiä
Mooe ym. 2001 «Mooe T, Franklin KA, Holmström K ym. Sleep-disordered breathing and coronary artery disease: long-term prognosis. Am J Respir Crit Care Med 2001;164:1910-3 »7
  1. Seurantatutkimus
  2. Kesto 5 vuotta
372
  1. M = 264
  2. N = 128
alle 70 NA Uniapnea lisäsi kokonais-kuolleisuutta 60–70 % sepelvaltimotautipotilailla 5 vuoden seurannassa
Kuniyoushi ym. 2008 «Kuniyoshi FH, Garcia-Touchard A, Gami AS ym. Day-night variation of acute myocardial infarction in obstructive sleep apnea. J Am Coll Cardiol 2008;52:343-6 »8
  1. Poikkileikkaustutkimus
  2. Ryhmien vertailu
92
  1. M = 71
  2. N = 21
61 30 Klo 00.00–06.00 välillä sydäninfarkteja uniapneapotilailla 32 % ja ei-uniapneapotilailla 7 %
Sydämen vajaatoiminta
Sin ym. 1999 «Sin DD, Fitzgerald F, Parker JD ym. Risk factors for central and obstructive sleep apnea in 450 men and women with congestive heart failure. Am J Respir Crit Care Med 1999;160:1101-6 »9
  1. Poikkileikkaustutkimus
  2. Ryhmien vertailu
450
  1. M = 382
  2. N = 68
60 29 72 %:lla oli AHI > 10/h, naisilla uniapneaa vähemmän kuin miehillä
Shahar ym. 2001 «Shahar E, Whitney CW, Redline S ym. Sleep-disordered breathing and cardiovascular disease: cross-sectional results of the Sleep Heart Health Study. Am J Respir Crit Care Med 2001;163:19-25 »10
  1. Poikkileikkaustutkimus
  2. Ryhmien vertailu
1 023
  1. M = 597
  2. N = 426
ryhmissä 61–66 26–31 Sydämen vajaatoiminta oli 2.4-kertainen lievää–keskivaikeaa uniapneaa sairastavilla SHHS = Sleep Heart Health Study
Ferrier ym. 2005 «Ferrier K, Campbell A, Yee B ym. Sleep-disordered breathing occurs frequently in stable outpatients with congestive heart failure. Chest 2005;128:2116-22 »11
  1. Poikkileikkaustutkimus
  2. Ryhmien vertailu
53
  1. M = 41
  2. N = 12
60 28 68 %:lla todettiin joko sentraalinen (15 %) tai obstruktiivinen (53 %) uniapnea
Javaheri ym. 2006 «Javaheri S. Sleep disorders in systolic heart failure: a prospective study of 100 male patients. The final report. Int J Cardiol 2006;106:21-8 »12
  1. Poikkileikkaustutkimus
  2. Ryhmien vertailu
100 M = 100 % NA 49 %:lla todettiin joko sentraalinen (37 %) tai obstruktiivinen (12 %) uniapnea
Aivoinfarkti
Elwood ym. 2006 «Elwood P, Hack M, Pickering J ym. Sleep disturbance, stroke, and heart disease events: evidence from the Caerphilly cohort. J Epidemiol Community Health 2006;60:69-73 »13
  1. Seurantatutkimus
  2. Kesto 10 vuotta
1 986 M = 100 % 55–69 NA Kyselytutkimuksessa uniapnea (= potilaalla tyypilliset uniapneaoireet) lisäsi aivoinfarktin riskiä kaksinkertaiseksi ei-uniapneapotilaisiin nähden
Yaggi ym. 2005 «Yaggi HK, Concato J, Kernan WN ym. Obstructive sleep apnea as a risk factor for stroke and death. N Engl J Med 2005;353:2034-41 »14
  1. Seurantatutkimus
  2. Kesto 3–4 vuotta
1 022
  1. M = 728
  2. N = 294
59–61 31–34 AHI ≥ 5/h lisäsi aivoinfarktin riskiä kaksinkertaiseksi 3.4 vuoden seuranta-aikana
Artz ym. 2005 «Arzt M, Young T, Finn L ym. Association of sleep-disordered breathing and the occurrence of stroke. Am J Respir Crit Care Med 2005;172:1447-51 »15
  1. Poikkileikkaustutkimus
  2. Ryhmien vertailu ja seurantatutkimus
  3. Kesto 4 vuotta
1 475
  1. M = 809
  2. N = 666
47 30 Poikkileikkausasetelma: AHI ≥ 20/h lisäsi aivoinfarktin riskiä 4-kertaiseksi Pitkittäisasetelma: Jos sekoittavia tekijöitä ei huomioitu, AHI ≥ 20/h lisäsi aivoinfarktin riskiä nelinkertaiseksi seuranta-aikana. Otettaessa sekoittavat tekijät huomioon riski säilyi kolminkertaisena, mutta p = 0.12.
Tyypin 2 diabetes
Elmasry ym. 2000 «Elmasry A, Janson C, Lindberg E ym. The role of habitual snoring and obesity in the development of diabetes: a 10-year follow-up study in a male population. J Intern Med 2000;248:13-20 »16
  1. Seurantatutkimus
  2. Kesto 10 vuotta
M = 2 668 30–69 NA Säännöllisesti kuorsaavat saivat seuranta-aikana tyypin 2 diabeteksen 5.4 % vs. ei-kuorsaavat saivat 2.4 % Lihavuus ei selittänyt koko riskiä
Al-Delaimy ym. 2002 «Al-Delaimy WK, Manson JE, Willett WC ym. Snoring as a risk factor for type II diabetes mellitus: a prospective study. Am J Epidemiol 2002;155:387-93 »17
  1. Seurantatutkimus
  2. Kesto 10 vuotta
N = 69 852 40–65 24–28 eri ryhmissä Kuorsaus itsenäinen 1.5-kertainen riski tyypin 2 diabeteksen saamiselle seuranta-aikana verrattuna ei-kuorsaaviin
Reichmuth ym. 2005 «Reichmuth KJ, Austin D, Skatrud JB ym. Association of sleep apnea and type II diabetes: a population-based study. Am J Respir Crit Care Med 2005;172:1590-5 »18
  1. Poikkileikkaustutkimus
  2. Ryhmien vertailu
  3. Seurantatutkimus
  4. Seurantaväli 4 vuotta
1 382
  1. M = 779
  2. N = 603
49 29 Poikkileikkausasetelmassa tyypin 2 diabetes oli yleisempi uniapneapotilailla kuin ei-uniapneaa sairastavilla. Pitkittäistutkimuksessa ei merkitsevyyksiä tyypin 2 diabeteksen esiintymisessä.
Tuomilehto ym. 2008 «Tuomilehto H, Peltonen M, Partinen M ym. Sleep-disordered breathing is related to an increased risk for type 2 diabetes in middle-aged men, but not in women--the FIN-D2D survey. Diabetes Obes Metab 20»19
  1. Poikkileikkaustutkimus
  2. Ryhmien vertailu
2 896
  1. M = 1 396
  2. N = 1 500
45–74 28 Uniapneaa sairastavilla miehillä oli suurentunut sokeritaudin ja poikkeavan sokerinsiedon esiintyminen verrattuna uniapneaa sairastamattomiin miehiin. Naisilla ei merkitsevyyksiä.
Eteisvärinä
Gami ym. 2004 «Gami AS, Pressman G, Caples SM ym. Association of atrial fibrillation and obstructive sleep apnea. Circulation 2004;110:364-7 »20
  1. Poikkileikkaustutkimus
  2. Ryhmien vertailu
463
  1. M = 278
  2. N = 185
68–71 29–30 eri ryhmissä Eteisvärinäpotilailla uniapneaa 2.2 kertaa enemmän kuin ei eteisvärinä potilailla Berlin unikyselyä käytetty
Porthan ym. 2004 «Porthan KM, Melin JH, Kupila JT ym. Prevalence of sleep apnea syndrome in lone atrial fibrillation: a case-control study. Chest 2004;125:879-85 »21
  1. Tapausverrokkitutkimus
59
  1. M = 48
  2. N = 11
59 27 Eteisvärinäpotilailla ja verrokeilla ei eroa uniapnean esiintymisessä
Mehra ym. 2006 «Mehra R, Benjamin EJ, Shahar E ym. Association of nocturnal arrhythmias with sleep-disordered breathing: The Sleep Heart Health Study. Am J Respir Crit Care Med 2006;173:910-6 »22
  1. Tapausverrokkitutkimus
566 M = noin 50 % 69–71 29–30 eri ryhmissä Eteisvärinää oli nelinkertaisesti uniapneapotilailla kuin verrokeilla SHHS
Gami ym. 2007 «Gami AS, Hodge DO, Herges RM ym. Obstructive sleep apnea, obesity, and the risk of incident atrial fibrillation. J Am Coll Cardiol 2007;49:565-71 »23
  1. Kohorttitutkimus
  2. Kesto 5 vuotta (maksimi 15 vuotta)
3 542
  1. M = 2 349
  2. N = 1 193
49 33 Uniapnea ja sen vaikeusasteen paheneminen lisäsi eteisvärinän riskiä < 65-vuotiailla
Kohonnut keuhkovaltimopaine
Laks ym. 1995 «Laks L, Lehrhaft B, Grunstein RR ym. Pulmonary hypertension in obstructive sleep apnoea. Eur Respir J 1995;8:537-41 »24
  1. Poikkileikkaustutkimus
  2. Ryhmien vertailu
100 M/N = NA 52 37 Uniapneapotilaista 42 %:lla kohonnut keuhkovaltimopaine. Obstruktiivinen keuhkosairaus lisäsi esiintyvyyttä 73 %:iin
Chaouat ym. 1996 «Chaouat A, Weitzenblum E, Krieger J ym. Pulmonary hemodynamics in the obstructive sleep apnea syndrome. Results in 220 consecutive patients. Chest 1996;109:380-6 »25
  1. Poikkileikkaustutkimus
  2. Ryhmien vertailu
220
  1. M = 204
  2. N = 16
53 32 Uniapneapotilaista 17 %:lla kohonnut keuhkovaltimopaine
Bady ym. 2000 «Bady E, Achkar A, Pascal S ym. Pulmonary arterial hypertension in patients with sleep apnoea syndrome. Thorax 2000;55:934-9 »26
  1. Takautuva poikkileikkaustutkimus
  2. Ryhmien vertailu
44
  1. M = 37
  2. N = 7
52–54 eri ryhmissä 30–37 eri ryhmissä Uniapneapotilaista 27 %:lla kohonnut keuhkovaltimopaine muun muassa COPD poissuljettu
Arias ym. 2006 «Arias MA, García-Río F, Alonso-Fernández A ym. Pulmonary hypertension in obstructive sleep apnoea: effects of continuous positive airway pressure: a randomized, controlled cross-over study. Eur Heart »27
  1. Kontrolloitu, satunnaistettu tutkimus
  2. Kesto 12 viikkoa
23 (+ 10 kontrollia)
  1. M = 96 % (100 %)
  2. N = 4 %
51 31 Uniapneapotilaista 43 %:lla kohonnut keuhkovaltimopaine. CPAP hoito vähensi pulmonaalipainetta. muun muassa COPD poissuljettu
Vaihdevuodet
Bixler ym. 2001 «Bixler EO, Vgontzas AN, Lin HM ym. Prevalence of sleep-disordered breathing in women: effects of gender. Am J Respir Crit Care Med 2001;163:608-13 »28
  1. Poikkileikkaustutkimus
  2. Ryhmien vertailu
1 741
  1. M = 741
  2. N = 1 000, premenopaussi 503, postmenopaussi 497
20–100 Uniapnean esiintyvyys lisääntyi vaihdevuosi-iässä 1.9 % vs. 0.6 % (fertiili-ikäiset). Hormonihoitoa käyttävillä vaihdevuosi-ikäisillä uniapnean esiintyvyys vähäisempi kuin hormonihoitoa käyttämättömillä Vaihdevuodet ja hormonihoito kartoitettu tarkkaan
Duràn ym. 2001 «Durán J, Esnaola S, Rubio R ym. Obstructive sleep apnea-hypopnea and related clinical features in a population-based sample of subjects aged 30 to 70 yr. Am J Respir Crit Care Med 2001;163:685-9 »29
  1. Kaksivaiheinen poikkileikkaustutkimus
  2. Ryhmien vertailu
2 148
  1. M = 1 050
  2. N = 1 098
47–56 25–28 Iän lisääntyessä uniapnean esiintyvyys lisääntyi molemmilla sukupuolilla Vaihdevuodet iän mukaan, ei hormonihoitoa huomioitu
Young ym. 2003 «Young T, Finn L, Austin D ym. Menopausal status and sleep-disordered breathing in the Wisconsin Sleep Cohort Study. Am J Respir Crit Care Med 2003;167:1181-5 »30
  1. Poikkileikkaustutkimus
  2. Ryhmien vertailu
  1. Premenopaussi 498
  2. Perimenopaussi 125
  3. Pre/perimenopaussi 37
  4. Postmenopaussi 375
43–57 Uniapnean yleisyys lisääntyi vaihdevuosi-ikään päin mennessä eikä iän tai BMI:n lisääntyminen yksinään selittänyt sitä Vaihdevuodet kartoitettu tarkkaan
Kapsimalis ja Kryger 2009 «Kapsimalis F, Kryger M. Sleep breathing disorders in the U.S. female population. J Womens Health (Larchmt) 2009;18:1211-9 »31
  1. Poikkileikkaustutkimus
  2. Ryhmien vertailu
N = 1 254 18–64
  • < 25 40 %
  • 25–30 36.4 %
  • > 30 23.6 %
Vaihdevuosi-ikä aiheutti 1.6-kertaisen riskin uniapneaan, kun fertiili-ikäisillä se oli 0.86 Kyselytutkimus, Berliinin unikysely

Kirjallisuutta

  1. Young T, Peppard P, Palta M ym. Population-based study of sleep-disordered breathing as a risk factor for hypertension. Arch Intern Med 1997;157:1746-52 «PMID: 9250236»PubMed
  2. Peppard PE, Young T, Palta M ym. Prospective study of the association between sleep-disordered breathing and hypertension. N Engl J Med 2000;342:1378-84 «PMID: 10805822»PubMed
  3. Nieto FJ, Young TB, Lind BK ym. Association of sleep-disordered breathing, sleep apnea, and hypertension in a large community-based study. Sleep Heart Health Study. JAMA 2000;283:1829-36 «PMID: 10770144»PubMed
  4. Bixler EO, Vgontzas AN, Lin HM ym. Association of hypertension and sleep-disordered breathing. Arch Intern Med 2000;160:2289-95 «PMID: 10927725»PubMed
  5. Lindberg E, Berne C, Franklin KA ym. Snoring and daytime sleepiness as risk factors for hypertension and diabetes in women--a population-based study. Respir Med 2007;101:1283-90 «PMID: 17127049»PubMed
  6. Peker Y, Carlson J, Hedner J. Increased incidence of coronary artery disease in sleep apnoea: a long-term follow-up. Eur Respir J 2006;28:596-602 «PMID: 16641120»PubMed
  7. Mooe T, Franklin KA, Holmström K ym. Sleep-disordered breathing and coronary artery disease: long-term prognosis. Am J Respir Crit Care Med 2001;164:1910-3 «PMID: 11734445»PubMed
  8. Kuniyoshi FH, Garcia-Touchard A, Gami AS ym. Day-night variation of acute myocardial infarction in obstructive sleep apnea. J Am Coll Cardiol 2008;52:343-6 «PMID: 18652941»PubMed
  9. Sin DD, Fitzgerald F, Parker JD ym. Risk factors for central and obstructive sleep apnea in 450 men and women with congestive heart failure. Am J Respir Crit Care Med 1999;160:1101-6 «PMID: 10508793»PubMed
  10. Shahar E, Whitney CW, Redline S ym. Sleep-disordered breathing and cardiovascular disease: cross-sectional results of the Sleep Heart Health Study. Am J Respir Crit Care Med 2001;163:19-25 «PMID: 11208620»PubMed
  11. Ferrier K, Campbell A, Yee B ym. Sleep-disordered breathing occurs frequently in stable outpatients with congestive heart failure. Chest 2005;128:2116-22 «PMID: 16236863»PubMed
  12. Javaheri S. Sleep disorders in systolic heart failure: a prospective study of 100 male patients. The final report. Int J Cardiol 2006;106:21-8 «PMID: 16321661»PubMed
  13. Elwood P, Hack M, Pickering J ym. Sleep disturbance, stroke, and heart disease events: evidence from the Caerphilly cohort. J Epidemiol Community Health 2006;60:69-73 «PMID: 16361457»PubMed
  14. Yaggi HK, Concato J, Kernan WN ym. Obstructive sleep apnea as a risk factor for stroke and death. N Engl J Med 2005;353:2034-41 «PMID: 16282178»PubMed
  15. Arzt M, Young T, Finn L ym. Association of sleep-disordered breathing and the occurrence of stroke. Am J Respir Crit Care Med 2005;172:1447-51 «PMID: 16141444»PubMed
  16. Elmasry A, Janson C, Lindberg E ym. The role of habitual snoring and obesity in the development of diabetes: a 10-year follow-up study in a male population. J Intern Med 2000;248:13-20 «PMID: 10947876»PubMed
  17. Al-Delaimy WK, Manson JE, Willett WC ym. Snoring as a risk factor for type II diabetes mellitus: a prospective study. Am J Epidemiol 2002;155:387-93 «PMID: 11867347»PubMed
  18. Reichmuth KJ, Austin D, Skatrud JB ym. Association of sleep apnea and type II diabetes: a population-based study. Am J Respir Crit Care Med 2005;172:1590-5 «PMID: 16192452»PubMed
  19. Tuomilehto H, Peltonen M, Partinen M ym. Sleep-disordered breathing is related to an increased risk for type 2 diabetes in middle-aged men, but not in women--the FIN-D2D survey. Diabetes Obes Metab 2008;10:468-75 «PMID: 17419721»PubMed
  20. Gami AS, Pressman G, Caples SM ym. Association of atrial fibrillation and obstructive sleep apnea. Circulation 2004;110:364-7 «PMID: 15249509»PubMed
  21. Porthan KM, Melin JH, Kupila JT ym. Prevalence of sleep apnea syndrome in lone atrial fibrillation: a case-control study. Chest 2004;125:879-85 «PMID: 15006945»PubMed
  22. Mehra R, Benjamin EJ, Shahar E ym. Association of nocturnal arrhythmias with sleep-disordered breathing: The Sleep Heart Health Study. Am J Respir Crit Care Med 2006;173:910-6 «PMID: 16424443»PubMed
  23. Gami AS, Hodge DO, Herges RM ym. Obstructive sleep apnea, obesity, and the risk of incident atrial fibrillation. J Am Coll Cardiol 2007;49:565-71 «PMID: 17276180»PubMed
  24. Laks L, Lehrhaft B, Grunstein RR ym. Pulmonary hypertension in obstructive sleep apnoea. Eur Respir J 1995;8:537-41 «PMID: 7664850»PubMed
  25. Chaouat A, Weitzenblum E, Krieger J ym. Pulmonary hemodynamics in the obstructive sleep apnea syndrome. Results in 220 consecutive patients. Chest 1996;109:380-6 «PMID: 8620709»PubMed
  26. Bady E, Achkar A, Pascal S ym. Pulmonary arterial hypertension in patients with sleep apnoea syndrome. Thorax 2000;55:934-9 «PMID: 11050263»PubMed
  27. Arias MA, García-Río F, Alonso-Fernández A ym. Pulmonary hypertension in obstructive sleep apnoea: effects of continuous positive airway pressure: a randomized, controlled cross-over study. Eur Heart J 2006;27:1106-13 «PMID: 16497687»PubMed
  28. Bixler EO, Vgontzas AN, Lin HM ym. Prevalence of sleep-disordered breathing in women: effects of gender. Am J Respir Crit Care Med 2001;163:608-13 «PMID: 11254512»PubMed
  29. Durán J, Esnaola S, Rubio R ym. Obstructive sleep apnea-hypopnea and related clinical features in a population-based sample of subjects aged 30 to 70 yr. Am J Respir Crit Care Med 2001;163:685-9 «PMID: 11254524»PubMed
  30. Young T, Finn L, Austin D ym. Menopausal status and sleep-disordered breathing in the Wisconsin Sleep Cohort Study. Am J Respir Crit Care Med 2003;167:1181-5 «PMID: 12615621»PubMed
  31. Kapsimalis F, Kryger M. Sleep breathing disorders in the U.S. female population. J Womens Health (Larchmt) 2009;18:1211-9 «PMID: 19627224»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko