KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Uniapnean liitännäissairaudet

Lisätietoa aiheesta
31.1.2017
Ulla Anttalainen, Jukka Lojander ja Markku Partinen

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Taulukko 1. Taulukko merkittävimmistä liitännäissairauksiin liittyvistä havainnoivista tutkimuksista.
Tekijät (viite) Asetelma Potilasmäärä (n) Miehet (M) Naiset (N) Ikä (v) BMI (NA = ei tiedossa) Tulos Kommentit
Kohonnut verenpaine
Young ym. 1997 «Young T, Peppard P, Palta M ym. Population-based study of sleep-disordered breathing as a risk factor for hypertension. Arch Intern Med 1997;157:1746-52 »1 Poikkileikkaustutkimus
Ryhmien vertailu
1 060 M = 57 %
N = 43 %
30–60 NA Kohonneen verenpaineen riski kasvoi AHIn kasvaessa jo lievässä uniapneassa
Peppard ym. 2000 «Peppard PE, Young T, Palta M ym. Prospective study of the association between sleep-disordered breathing and hypertension. N Engl J Med 2000;342:1378-84 »2 Seurantatutkimus
Kesto 4 vuotta
1 189 M = 55 %
N = 45 %
46 29 Lievä–keskivaikea uniapneapotilaalla oli 2–3-kertainen riski verenpaineen nousuun ei-uniapneaa sairastavaan verrattuna
Nieto ym. 2000 «Nieto FJ, Young TB, Lind BK ym. Association of sleep-disordered breathing, sleep apnea, and hypertension in a large community-based study. Sleep Heart Health Study. JAMA 2000;283:1829-36 »3 Poikkileikkaustutkimus
Ryhmien vertailu
6 132 M = 47 %
N = 53 %
> 40 29 Uniapnea lisää kohonneen verenpaineen riskiä annosvastemaisesti
Bixler ym. 2000 «Bixler EO, Vgontzas AN, Lin HM ym. Association of hypertension and sleep-disordered breathing. Arch Intern Med 2000;160:2289-95 »4 Poikkileikkaustutkimus
Ryhmien vertailu
1 741 M = 741
N = 1 000
47 27 Uniapnea lisää 2,3–6,8-kertaisesti ja kuorsaus 1,6-kertaisesti kohonneen verenpaineen mahdollisuutta
Lindberg ym. 2007 «Lindberg E, Berne C, Franklin KA ym. Snoring and daytime sleepiness as risk factors for hypertension and diabetes in women--a population-based study. Respir Med 2007;101:1283-90 »5 Poikkileikkaustutkimus
Ryhmien vertailu
6 779 N = 100 % 45 24 Poikkeava päiväväsymys + kuorsaus-potilailla 1,8-kertainen riski kohonneeseen verenpaineeseen
Wang ym. 2015
«Wang T, Lu J, Wang W ym. Sleep duration and snoring associate with hypertension and glycaemic control in patients with diabetes. Diabet Med 2015;32:1001-7 »6
Poikkileikkaustutkimus
Ryhmien vertailu
56 032 diabeetikkoa M = 38 % 61 26 Verenpainetauti oli yleisempi "yleensä" kuorsaavilla Kyselytutkimus
O'Brien ym. 2014
«O'Brien LM, Bullough AS, Chames MC ym. Hypertension, snoring, and obstructive sleep apnoea during pregnancy: a cohort study. BJOG 2014;121:1685-93 »7
Kohorttitutkimus raskaana olevilla 67 N = 100 % 28–31 28–43 Kuorsaavilla verenpainepotilailla oli 2-kertainen riski uniapneaan Ambulatorinen polygrafia tehtiin.
Kohortti jaettiin eri ryhmiin.
Sepelvaltimotauti ja sydäninfarkti
Peker ym. 2006 «Peker Y, Carlson J, Hedner J. Increased incidence of coronary artery disease in sleep apnoea: a long-term follow-up. Eur Respir J 2006;28:596-602 »8 Seurantatutkimus
Kesto 7 vuotta
308 M = 245
N = 63
45 29 7 vuoden seurannassa uniapneapotilaalla 4,6-kertainen riski sepelvaltimotautiin Uniapnean hoito alensi riskiä
Mooe ym. 2001 «Mooe T, Franklin KA, Holmström K ym. Sleep-disordered breathing and coronary artery disease: long-term prognosis. Am J Respir Crit Care Med 2001;164:1910-3 »9 Seurantatutkimus
Kesto 5 vuotta
372 M = 264
N = 128
alle 70 NA Uniapnea lisäsi kokonais-kuolleisuutta 60–70 % sepelvaltimotautipotilailla 5 vuoden seurannassa
Kuniyoushi ym. 2008 «Kuniyoshi FH, Garcia-Touchard A, Gami AS ym. Day-night variation of acute myocardial infarction in obstructive sleep apnea. J Am Coll Cardiol 2008;52:343-6 »10 Poikkileikkaustutkimus
Ryhmien vertailu
92 M = 71
N = 21
61 30 Klo 00:00–06:00 välillä sydäninfarkteja uniapneapotilailla 32 % ja ei-uniapneapotilailla 7 %
Wang ym. 2013
«Wang X, Bi Y, Zhang Q ym. Obstructive sleep apnoea and the risk of type 2 diabetes: a meta-analysis of prospective cohort studies. Respirology 2013;18:140-6 »11
Prospektiivisten kohorttitutkimusten meta-analyysi 25 760
(12 tutkimusta)
M = 0–100 % (yleensä 50–70 %) NA NA Uniapneaa sairastavien sepelvaltimotautiriski oli 1,21 ja aivoinfarktiriski 2,15 Seuranta-aika 2,9–18 vuotta.
Kardiovaskulaarisairauden riski liittyy erityisesti vaikea-asteiseen uniapneaan
Sydämen vajaatoiminta
Sin ym. 1999 «Sin DD, Fitzgerald F, Parker JD ym. Risk factors for central and obstructive sleep apnea in 450 men and women with congestive heart failure. Am J Respir Crit Care Med 1999;160:1101-6 »12 Poikkileikkaustutkimus
Ryhmien vertailu
450 M = 382
N = 68
60 29 72 %:lla oli AHI > 10/h, naisilla uniapneaa vähemmän kuin miehillä
Shahar ym. 2001 «Shahar E, Whitney CW, Redline S ym. Sleep-disordered breathing and cardiovascular disease: cross-sectional results of the Sleep Heart Health Study. Am J Respir Crit Care Med 2001;163:19-25 »13 Poikkileikkaustutkimus
Ryhmien vertailu
1 023 M = 597
N = 426
ryhmissä 61–66 26–31 Sydämen vajaatoiminta oli 2,4-kertainen lievää – keskivaikeaa uniapneaa sairastavilla SHHS = Sleep Heart Health Study
Ferrier ym. 2005 «Ferrier K, Campbell A, Yee B ym. Sleep-disordered breathing occurs frequently in stable outpatients with congestive heart failure. Chest 2005;128:2116-22 »14 Poikkileikkaustutkimus
Ryhmien vertailu
53 M = 41
N = 12
60 28 68 %:lla todettiin joko sentraalinen (15 %) tai obstruktiivinen (53 %) uniapnea
Javaheri ym. 2006 «Javaheri S. Sleep disorders in systolic heart failure: a prospective study of 100 male patients. The final report. Int J Cardiol 2006;106:21-8 »15 Poikkileikkaustutkimus
Ryhmien vertailu
100 M = 100 % NA 49 %:lla todettiin joko sentraalinen (37 %) tai obstruktiivinen (12 %) uniapnea
Zhang ym. 2015
«Zhang XB, Yuan YT, Du YP ym. Efficacy of positive airway pressure on brain natriuretic peptide in patients with heart failure and sleep-disorder breathing: a meta-analysis of randomized controlled tri»16
Satunnaistettujen tutkimusten meta-analyysi 222 Pääasiassa miehiä 52–71 24–31 Merkittävä BNP:n lasku todettiin CPAP-hoidon aikana CPAP vs. lääkehoito tai CPAP hoitopaineella vs. ei hoitavalla paineella
Nakamura ym. 2015
«Nakamura S, Asai K, Kubota Y ym. Impact of sleep-disordered breathing and efElwood P, Hack M, Pickering J ym. Sleep disturbance, stroke, and heart disease events: evidence from the Caerphilly cohort. »17
10 prospektiivisen kohorttitutkimuksen ja 1 retrospektiivisen väestötutkimuksen meta-analyysi 1944 M = 20–94 % 53–67 NA Unenaikaisia hengityshäiriöitä ja sydämen vajaatoimintaasairastavilla oli merkittävästi kohonnut kuolleisuus (RR 1,6) Tulos liittyi vain sentraaliseen uniapneaan, ei obstruktiiviseen uniapneaan
Aggarwal ym. 2014
«Aggarwal S, Nadeem R, Loomba RS ym. The effects of continuous positive airways pressure therapy on cardiovascular end points in patients with sleep-disordered breathing and heart failure: a meta-analy»18
Meta-analyysi 15 satunnaistetusta tutkimuksesta Osatutkimusten n-luku vaihteli 17–258 Pääasiassa miehiä 53–63 25–34 Merkitsevä paraneminen vasemman kammion ejektiofraktiossa CPAP-hoidon aikana sekä obstruktiivisessa että sentraalisessa uniapneassa Vaikea-asteinen uniapnea
Aivoinfarkti
Elwood ym. 2006 «Elwood P, Hack M, Pickering J ym. Sleep disturbance, stroke, and heart disease events: evidence from the Caerphilly cohort. J Epidemiol Community Health 2006;60:69-73 »19 Seurantatutkimus
Kesto 10 vuotta
1 986 M = 100 % 55–69 NA Kyselytutkimuksessa uniapnea (= potilaalla tyypilliset uniapneaoireet) lisäsi aivoinfarktin riskiä 2-kertaiseksi ei-uniapneapotilaisiin nähden
Yaggi ym. 2005 «Yaggi HK, Concato J, Kernan WN ym. Obstructive sleep apnea as a risk factor for stroke and death. N Engl J Med 2005;353:2034-41 »20 Seurantatutkimus
Kesto 3–4 vuotta
1 022 M = 728
N = 294
59–61 31–34 AHI ≥ 5/h lisäsi aivoinfarktin riskiä 2-kertaiseksi 3, 4 vuoden seuranta-aikana
Artz ym. 2005 «Arzt M, Young T, Finn L ym. Association of sleep-disordered breathing and the occurrence of stroke. Am J Respir Crit Care Med 2005;172:1447-51 »21 Poikkileikkaustutkimus
Ryhmien vertailu ja seurantatutkimus
Kesto 4 vuotta
1 475 M = 809
N = 666
47 30 Poikkileikkausasetelma: AHI ≥ 20/h lisäsi aivoinfarktin riskiä 4-kertaiseksi Pitkittäisasetelma: Jos sekoittavia tekijöitä ei huomioitu, AHI ≥ 20/h lisäsi aivoinfarktin riskiä 4-kertaiseksi seuranta-aikana. Otettaessa sekoittavat tekijät huomioon riski säilyi 3-kertaisena, mutta p = 0,12.
Tyypin 2 diabetes
Elmasry ym. 2000 «Elmasry A, Janson C, Lindberg E ym. The role of habitual snoring and obesity in the development of diabetes: a 10-year follow-up study in a male population. J Intern Med 2000;248:13-20 »22 Seurantatutkimus
Kesto 10 vuotta
M = 2 668 30–69 NA Säännöllisesti kuorsaavat saivat seuranta-aikana tyypin 2 diabeteksen 5,4 vs. ei-kuorsaavat 2,4 % Lihavuus ei selittänyt koko riskiä
Al-Delaimy ym. 2002 «Al-Delaimy WK, Manson JE, Willett WC ym. Snoring as a risk factor for type II diabetes mellitus: a prospective study. Am J Epidemiol 2002;155:387-93 »23 Seurantatutkimus
Kesto 10 vuotta
N = 69 852 40–65 24–28 eri ryhmissä Kuorsaus itsenäinen 1,5-kertainen riski tyypin 2 diabeteksen saamiselle seuranta-aikana verrattuna ei-kuorsaaviin
Reichmuth ym. 2005 «Reichmuth KJ, Austin D, Skatrud JB ym. Association of sleep apnea and type II diabetes: a population-based study. Am J Respir Crit Care Med 2005;172:1590-5 »24 Poikkileikkaustutkimus
Ryhmien vertailu
Seurantatutkimus
Seurantaväli 4 vuotta
1 382 M = 779
N = 603
49 29 Poikkileikkausasetelmassa tyypin 2 diabetes oli yleisempi uniapneapotilailla kuin ei-uniapneaa sairastavilla. Pitkittäistutkimuksessa ei merkitsvyyksiä tyypin 2 diabeteksen esiintymisessä.
Tuomilehto ym. 2008 «Tuomilehto H, Peltonen M, Partinen M ym. Sleep-disordered breathing is related to an increased risk for type 2 diabetes in middle-aged men, but not in women--the FIN-D2D survey. Diabetes Obes Metab 20»25 Poikkileikkaustutkimus
Ryhmien vertailu
2 896 M = 1 396
N = 1 500
45–74 28 Uniapneaa sairastavilla miehillä oli suurentunut diabeteksen ja poikkeavan sokerinsiedon esiintyminen verrattuna uniapneaa sairastamattomiin miehiin. Naisilla ei merkitsevyyksiä.
Leong ym. 2016
«Leong WB, Jadhakhan F, Taheri S ym. The Association between Obstructive Sleep Apnea on Diabetic Kidney Disease: A Systematic Review and Meta-Analysis. Sleep 2016;39:301-8 »26
Systemaattinen katsaus (2 pitkittäis- ja 10 poikittaistutkimusta) 4 286 N = 32–73 % 51–62 25–37 (1 tutkimuksessa 47) Merkittävä yhteys uniapnean (AHI tai ODI) ja tyypin 2 diabeteksen aiheuttaman munuaistaudin esiintyvyyden välillä
Wang ym. 2013
«Wang X, Ouyang Y, Wang Z ym. Obstructive sleep apnea and risk of cardiovascular disease and all-cause mortality: a meta-analysis of prospective cohort studies. Int J Cardiol 2013;169:207-14 »27
Systeeminen katsaus 6 prospektiivisesta kohorttitutkimuksesta 5 953 NA 30–69 NA Vaikeaan tai keskivaikeaan uniapneaan liittyi lisääntynyt riski tyypin 2 diabetekseen (RR 1,63). Riskiä ei liittynyt lievään uniapneaan. Seuranta-aika 2,7–16 vuotta
Eteisvärinä
Gami ym. 2004 «Gami AS, Pressman G, Caples SM ym. Association of atrial fibrillation and obstructive sleep apnea. Circulation 2004;110:364-7 »28 Poikkileikkaustutkimus
Ryhmien vertailu
463 M = 278
N = 185
68–71 29–30 eri ryhmissä Eteisvärinäpotilailla uniapneaa 2,2 kertaa enemmän kuin ei-eteisvärinää potilailla Berlin unikyselyä käytetty
Porthan ym. 2004 «Porthan KM, Melin JH, Kupila JT ym. Prevalence of sleep apnea syndrome in lone atrial fibrillation: a case-control study. Chest 2004;125:879-85 »29 Tapausverrokkitutkimus 59 M = 48
N = 11
59 27 Eteisvärinäpotilailla ja verrokeilla ei eroa uniapnean esiintymisessä
Mehra ym. 2006 «Mehra R, Benjamin EJ, Shahar E ym. Association of nocturnal arrhythmias with sleep-disordered breathing: The Sleep Heart Health Study. Am J Respir Crit Care Med 2006;173:910-6 »30 Tapausverrokkitutkimus 566 M = noin 50 % 69–71 29–30 eri ryhmissä Eteisvärinää oli 4-kertaisesti uniapneapotilailla kuin verrokeilla SHHS
Gami ym. 2007 «Gami AS, Hodge DO, Herges RM ym. Obstructive sleep apnea, obesity, and the risk of incident atrial fibrillation. J Am Coll Cardiol 2007;49:565-71 »31 Kohorttitutkimus
Kesto 5 vuotta (maksimi 15 vuotta)
3 542 M = 2 349
N = 1 193
49 33 Uniapnea ja sen vaikeusasteen paheneminen lisäsi eteisvärinän riskiä < 65-vuotiailla
Holmqvist ym. 2014
«Holmqvist F, Guan N, Zhu Z ym. Impact of obstructive sleep apnea and continuous positive airway pressure therapy on outcomes in patients with atrial fibrillation-Results from the Outcomes Registry for»32
2 vuoden prospektiivinen seurantatutkimus 10 132 eteisvärinäpotilasta M = 58 % 75 29 Uniapneapotilaiden eteisvärinä oli vaikeampaa, heillä oli useammin säännöllinen rytmihäiriölääkitys ja suurempi riski joutua sairaalahoitoon Aineisto perustui rekisteritietoihin
Ng ym. 2011
«Ng CY, Liu T, Shehata M ym. Meta-analysis of obstructive sleep apnea as predictor of atrial fibrillation recurrence after catheter ablation. Am J Cardiol 2011;108:47-51 »33
6 tutkimuksen meta-analyysi 3 995 M = 76–80 % 53–60 26–30 Uniapneapotilailla oli 25 % suurempi riski kuin verrokeilla saada uusi eteisvärinä
Kohonnut keuhkovaltimopaine
Laks ym. 1995 «Laks L, Lehrhaft B, Grunstein RR ym. Pulmonary hypertension in obstructive sleep apnoea. Eur Respir J 1995;8:537-41 »34 Poikkileikkaustutkimus
Ryhmien vertailu
100 M/N = NA 52 37 Uniapneapotilaista 42 %:lla kohonnut keuhkovaltimopaine. Obstruktiivinen keuhkosairaus lisäsi esiintyvyyttä 73 %:iin
Chaouat ym. 1996 «Chaouat A, Weitzenblum E, Krieger J ym. Pulmonary hemodynamics in the obstructive sleep apnea syndrome. Results in 220 consecutive patients. Chest 1996;109:380-6 »35 Poikkileikkaustutkimus
Ryhmien vertailu
220 M = 204
N = 16
53 32 Uniapneapotilaista 17 %:lla kohonnut keuhkovaltimopaine
Bady ym. 2000 «Bady E, Achkar A, Pascal S ym. Pulmonary arterial hypertension in patients with sleep apnoea syndrome. Thorax 2000;55:934-9 »36 Takautuva poikkileikkaustutkimus
Ryhmien vertailu
44 M = 37
N = 7
52–54 eri ryhmissä 30–37 eri ryhmissä Uniapneapotilaista 27 %:lla kohonnut keuhkovaltimopaine Muun muassa COPD suljettu pois
Arias ym. 2006 «Arias MA, García-Río F, Alonso-Fernández A ym. Pulmonary hypertension in obstructive sleep apnoea: effects of continuous positive airway pressure: a randomized, controlled cross-over study. Eur Heart »37 Kontrolloitu, satunnaistettu tutkimus
Kesto 12 viikkoa
23 (+ 10 kontrollia) M = 96 % (100 %)
N = 4 %
51 31 Uniapneapotilaista 43 %:lla kohonnut keuhkovaltimopaine. CPAP-hoito vähensi pulmonaalipainetta. Muun muassa COPD suljettu pois
Imran ym. 2016
«Imran TF, Ghazipura M, Liu S ym. Effect of continuous positive airway pressure treatment on pulmonary artery pressure in patients with isolated obstructive sleep apnea: a meta-analysis. Heart Fail Rev»38
Meta-analyysi 7 tutkimusta, joista 1 satunnaistettu 222 M = 77 % 53 29–41 CPAP-hoidon aikana keskimääräinen keuhkovaltimopaine laski 13,3 mmHg (95 % luottamusväli 12,7–14,0) Vaikea-asteisia uniapneapotilaita ja keskiarvoinen keuhkovaltimopaine 39,4 mmHg. CPAP-hoito väh. 4,5h/yö
Vaihdevuodet
Bixler ym. 2001 «Bixler EO, Vgontzas AN, Lin HM ym. Prevalence of sleep-disordered breathing in women: effects of gender. Am J Respir Crit Care Med 2001;163:608-13 »39 Poikkileikkaustutkimus
Ryhmien vertailu
1 741 M = 741
N = 1 000, premenopaussi 503, postmenopaussi 497
20–100 Uniapnean esiintyvyys lisääntyi vaihdevuosi-iässä 1,9 vs. 0,6 % (fertiili-ikäiset). Hormonihoitoa käyttävillä vaihdevuosi-ikäisillä uniapnean esiintyvyys vähäisempi kuin hormonihoitoa käyttämättömillä Vaihdevuodet ja hormonihoito kartoitettu tarkkaan
Duràn ym. 2001 «Durán J, Esnaola S, Rubio R ym. Obstructive sleep apnea-hypopnea and related clinical features in a population-based sample of subjects aged 30 to 70 yr. Am J Respir Crit Care Med 2001;163:685-9 »40 Kaksivaiheinen poikkileikkaustutkimus
Ryhmien vertailu
2 148 M = 1 050
N = 1 098
47–56 25–28 Iän lisääntyessä uniapnean esiintyvyys lisääntyi molemmilla sukupuolilla Vaihdevuodet iän mukaan, ei hormonihoitoa huomioitu
Young ym. 2003 «Young T, Finn L, Austin D ym. Menopausal status and sleep-disordered breathing in the Wisconsin Sleep Cohort Study. Am J Respir Crit Care Med 2003;167:1181-5 »41 Poikkileikkaustutkimus
Ryhmien vertailu
Premenopaussi 498
Perimenopaussi 125
Pre/perimenopaussi 37
Postmenopaussi 375
43–57 Uniapnean yleisyys lisääntyi vaihdevuosi-ikään päin mentäessä eikä iän tai BMI:n lisääntyminen yksinään selittänyt sitä Vaihdevuodet kartoitettu tarkkaan
Kapsimalis ja Kryger 2009 «Kapsimalis F, Kryger M. Sleep breathing disorders in the U.S. female population. J Womens Health (Larchmt) 2009;18:1211-9 »42 Poikkileikkaustutkimus
Ryhmien vertailu
N = 1 254 18–64 < 25 40 %
25–30 36,4 %
> 30 23,6 %
Vaihdevuosi-ikä aiheutti 1,6-kertaisen riskin uniapneaan, kun fertiili-ikäisillä se oli 0,86 Kyselytutkimus, Berliinin unikysely

Kirjallisuutta

  1. Young T, Peppard P, Palta M ym. Population-based study of sleep-disordered breathing as a risk factor for hypertension. Arch Intern Med 1997;157:1746-52 «PMID: 9250236»PubMed
  2. Peppard PE, Young T, Palta M ym. Prospective study of the association between sleep-disordered breathing and hypertension. N Engl J Med 2000;342:1378-84 «PMID: 10805822»PubMed
  3. Nieto FJ, Young TB, Lind BK ym. Association of sleep-disordered breathing, sleep apnea, and hypertension in a large community-based study. Sleep Heart Health Study. JAMA 2000;283:1829-36 «PMID: 10770144»PubMed
  4. Bixler EO, Vgontzas AN, Lin HM ym. Association of hypertension and sleep-disordered breathing. Arch Intern Med 2000;160:2289-95 «PMID: 10927725»PubMed
  5. Lindberg E, Berne C, Franklin KA ym. Snoring and daytime sleepiness as risk factors for hypertension and diabetes in women--a population-based study. Respir Med 2007;101:1283-90 «PMID: 17127049»PubMed
  6. Wang T, Lu J, Wang W ym. Sleep duration and snoring associate with hypertension and glycaemic control in patients with diabetes. Diabet Med 2015;32:1001-7 «PMID: 25996982»PubMed
  7. O'Brien LM, Bullough AS, Chames MC ym. Hypertension, snoring, and obstructive sleep apnoea during pregnancy: a cohort study. BJOG 2014;121:1685-93 «PMID: 24888772»PubMed
  8. Peker Y, Carlson J, Hedner J. Increased incidence of coronary artery disease in sleep apnoea: a long-term follow-up. Eur Respir J 2006;28:596-602 «PMID: 16641120»PubMed
  9. Mooe T, Franklin KA, Holmström K ym. Sleep-disordered breathing and coronary artery disease: long-term prognosis. Am J Respir Crit Care Med 2001;164:1910-3 «PMID: 11734445»PubMed
  10. Kuniyoshi FH, Garcia-Touchard A, Gami AS ym. Day-night variation of acute myocardial infarction in obstructive sleep apnea. J Am Coll Cardiol 2008;52:343-6 «PMID: 18652941»PubMed
  11. Wang X, Bi Y, Zhang Q ym. Obstructive sleep apnoea and the risk of type 2 diabetes: a meta-analysis of prospective cohort studies. Respirology 2013;18:140-6 «PMID: 22988888»PubMed
  12. Sin DD, Fitzgerald F, Parker JD ym. Risk factors for central and obstructive sleep apnea in 450 men and women with congestive heart failure. Am J Respir Crit Care Med 1999;160:1101-6 «PMID: 10508793»PubMed
  13. Shahar E, Whitney CW, Redline S ym. Sleep-disordered breathing and cardiovascular disease: cross-sectional results of the Sleep Heart Health Study. Am J Respir Crit Care Med 2001;163:19-25 «PMID: 11208620»PubMed
  14. Ferrier K, Campbell A, Yee B ym. Sleep-disordered breathing occurs frequently in stable outpatients with congestive heart failure. Chest 2005;128:2116-22 «PMID: 16236863»PubMed
  15. Javaheri S. Sleep disorders in systolic heart failure: a prospective study of 100 male patients. The final report. Int J Cardiol 2006;106:21-8 «PMID: 16321661»PubMed
  16. Zhang XB, Yuan YT, Du YP ym. Efficacy of positive airway pressure on brain natriuretic peptide in patients with heart failure and sleep-disorder breathing: a meta-analysis of randomized controlled trials. Lung 2015;193:255-60 «PMID: 25586893»PubMed
  17. Nakamura S, Asai K, Kubota Y ym. Impact of sleep-disordered breathing and efElwood P, Hack M, Pickering J ym. Sleep disturbance, stroke, and heart disease events: evidence from the Caerphilly cohort. J Epidemiol Community Health 2006;60:69-73 «PMID: 16361457»PubMed
  18. Aggarwal S, Nadeem R, Loomba RS ym. The effects of continuous positive airways pressure therapy on cardiovascular end points in patients with sleep-disordered breathing and heart failure: a meta-analysis of randomized controlled trials. Clin Cardiol 2014;37:57-65 «PMID: 24567977»PubMed
  19. Elwood P, Hack M, Pickering J ym. Sleep disturbance, stroke, and heart disease events: evidence from the Caerphilly cohort. J Epidemiol Community Health 2006;60:69-73 «PMID: 16361457»PubMed
  20. Yaggi HK, Concato J, Kernan WN ym. Obstructive sleep apnea as a risk factor for stroke and death. N Engl J Med 2005;353:2034-41 «PMID: 16282178»PubMed
  21. Arzt M, Young T, Finn L ym. Association of sleep-disordered breathing and the occurrence of stroke. Am J Respir Crit Care Med 2005;172:1447-51 «PMID: 16141444»PubMed
  22. Elmasry A, Janson C, Lindberg E ym. The role of habitual snoring and obesity in the development of diabetes: a 10-year follow-up study in a male population. J Intern Med 2000;248:13-20 «PMID: 10947876»PubMed
  23. Al-Delaimy WK, Manson JE, Willett WC ym. Snoring as a risk factor for type II diabetes mellitus: a prospective study. Am J Epidemiol 2002;155:387-93 «PMID: 11867347»PubMed
  24. Reichmuth KJ, Austin D, Skatrud JB ym. Association of sleep apnea and type II diabetes: a population-based study. Am J Respir Crit Care Med 2005;172:1590-5 «PMID: 16192452»PubMed
  25. Tuomilehto H, Peltonen M, Partinen M ym. Sleep-disordered breathing is related to an increased risk for type 2 diabetes in middle-aged men, but not in women--the FIN-D2D survey. Diabetes Obes Metab 2008;10:468-75 «PMID: 17419721»PubMed
  26. Leong WB, Jadhakhan F, Taheri S ym. The Association between Obstructive Sleep Apnea on Diabetic Kidney Disease: A Systematic Review and Meta-Analysis. Sleep 2016;39:301-8 «PMID: 26414891»PubMed
  27. Wang X, Ouyang Y, Wang Z ym. Obstructive sleep apnea and risk of cardiovascular disease and all-cause mortality: a meta-analysis of prospective cohort studies. Int J Cardiol 2013;169:207-14 «PMID: 24161531»PubMed
  28. Gami AS, Pressman G, Caples SM ym. Association of atrial fibrillation and obstructive sleep apnea. Circulation 2004;110:364-7 «PMID: 15249509»PubMed
  29. Porthan KM, Melin JH, Kupila JT ym. Prevalence of sleep apnea syndrome in lone atrial fibrillation: a case-control study. Chest 2004;125:879-85 «PMID: 15006945»PubMed
  30. Mehra R, Benjamin EJ, Shahar E ym. Association of nocturnal arrhythmias with sleep-disordered breathing: The Sleep Heart Health Study. Am J Respir Crit Care Med 2006;173:910-6 «PMID: 16424443»PubMed
  31. Gami AS, Hodge DO, Herges RM ym. Obstructive sleep apnea, obesity, and the risk of incident atrial fibrillation. J Am Coll Cardiol 2007;49:565-71 «PMID: 17276180»PubMed
  32. Holmqvist F, Guan N, Zhu Z ym. Impact of obstructive sleep apnea and continuous positive airway pressure therapy on outcomes in patients with atrial fibrillation-Results from the Outcomes Registry for Better Informed Treatment of Atrial Fibrillation (ORBIT-AF). Am Heart J 2014;173:910-6
  33. Ng CY, Liu T, Shehata M ym. Meta-analysis of obstructive sleep apnea as predictor of atrial fibrillation recurrence after catheter ablation. Am J Cardiol 2011;108:47-51 «PMID: 21529734»PubMed
  34. Laks L, Lehrhaft B, Grunstein RR ym. Pulmonary hypertension in obstructive sleep apnoea. Eur Respir J 1995;8:537-41 «PMID: 7664850»PubMed
  35. Chaouat A, Weitzenblum E, Krieger J ym. Pulmonary hemodynamics in the obstructive sleep apnea syndrome. Results in 220 consecutive patients. Chest 1996;109:380-6 «PMID: 8620709»PubMed
  36. Bady E, Achkar A, Pascal S ym. Pulmonary arterial hypertension in patients with sleep apnoea syndrome. Thorax 2000;55:934-9 «PMID: 11050263»PubMed
  37. Arias MA, García-Río F, Alonso-Fernández A ym. Pulmonary hypertension in obstructive sleep apnoea: effects of continuous positive airway pressure: a randomized, controlled cross-over study. Eur Heart J 2006;27:1106-13 «PMID: 16497687»PubMed
  38. Imran TF, Ghazipura M, Liu S ym. Effect of continuous positive airway pressure treatment on pulmonary artery pressure in patients with isolated obstructive sleep apnea: a meta-analysis. Heart Fail Rev 2016;21:591-8 «PMID: 27000753»PubMed
  39. Bixler EO, Vgontzas AN, Lin HM ym. Prevalence of sleep-disordered breathing in women: effects of gender. Am J Respir Crit Care Med 2001;163:608-13 «PMID: 11254512»PubMed
  40. Durán J, Esnaola S, Rubio R ym. Obstructive sleep apnea-hypopnea and related clinical features in a population-based sample of subjects aged 30 to 70 yr. Am J Respir Crit Care Med 2001;163:685-9 «PMID: 11254524»PubMed
  41. Young T, Finn L, Austin D ym. Menopausal status and sleep-disordered breathing in the Wisconsin Sleep Cohort Study. Am J Respir Crit Care Med 2003;167:1181-5 «PMID: 12615621»PubMed
  42. Kapsimalis F, Kryger M. Sleep breathing disorders in the U.S. female population. J Womens Health (Larchmt) 2009;18:1211-9 «PMID: 19627224»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko