Tulosta

Tukkivan alaraajojen valtimotaudin luonnollinen kulku

Lisätietoa aiheesta
13.4.2010
Maarit Venermo
  • Yksi viidestä potilaasta, jolla on oireeton tai rasituksessa oireileva tukkiva valtimotauti (katkokävely), hakeutuu lääkäriin. Näistä 75 %:lla oire stabiloituu tai lievittyy viiden seuraavan vuoden aikana, 25 %:lla oire pahenee, 5 % tarvitsee revaskularisaation ja 2 %:lla raaja joudutaan amputoimaan.
  • Tukkivan valtimotaudin luonnollista kulkua on vaikea tutkia, koska suuri osa potilaista on oireettomia. Oireisille potilaille, varsinkin kriittistä iskemiaa sairastaville, tehdään usein invasiivinen toimenpide alaraajan pelastamiseksi. Lisäksi lääkehoito vaikuttaa taudin luonnolliseen kulkuun; statiinien ja antitromboottisen lääkityksen yleistymisen myötä on todennäköistä, että tukkivan alaraajaiskemian luonnollinen kulku on muuttunut hyvälaatuisemmaksi. Myös tupakoinnin lopettaminen parantaa taudin luonnollista kulkua.
  • On muutamia seurantatutkimuksia, jotka valottavat kroonisen alaraajaiskemian luonnollista kulkua. Laajan yleiskatsauksen mukaan yksi viidestä potilaasta, jolla on oireeton tai vain rasituksessa ilmaantuva alaraajan valtimokiertohäiriö (katkokävely), hakeutuu lääkäriin. Näistä 75 %:lla oire stabiloituu tai lievittyy viiden seuraavan vuoden aikana, 25 %:lla pahenee – 5 % tarvitsee revaskularisaation ja 2 % amputaation «Dormandy J, Heeck L, Vig S. Predicting which patients will develop chronic critical leg ischemia. Semin Vasc Surg 1999;12:138-41 »1.
  • Muluk ym. «Muluk SC, Muluk VS, Kelley ME ym. Outcome events in patients with claudication: a 15-year study in 2777 patients. J Vasc Surg 2001;33:251-7; discussion 257-8 »2 seurasivat prospektiivisessa tutkimuksessa keskimäärin 47 kuukautta 2 777 miestä, jolla oli seuranta-ajan alkaessa tukkivan valtimotaudin aiheuttama katkokävelyoire (ABI < 0.9 tai kävelymattokokeessa ≤ 0.29 lasku ABI:ssa). Yhdelläkään ei ollut leposärkyä tai haavaumaa. Seurannan alussa potilaiden keski-ikä oli 65 vuotta ja ABI 0.58. 10 vuoden kumulatiivinen Kaplan–Meier-amputaatiofrekvenssi oli 10 % ja alaraajan revaskularisaatiofrekvenssi 18 %.
  • Aquino ym. «Aquino R, Johnnides C, Makaroun M ym. Natural history of claudication: long-term serial follow-up study of 1244 claudicants. J Vasc Surg 2001;34:962-70 »3 julkaisivat samasta aineistosta katkokävelyn luonnollista kulkua kuvaavan tutkimuksen. Mukaan otettiin potilaat, joilla oli vähintään kolme tutkimuskäyntiä ja vähintään 2 vuoden seuranta-aika. Potilaita oli 1 277 ja keskimääräinen seuranta-aika 45 kuukautta. Potilaiden keski-ikä oli 64 vuotta. Lähtötilanteessa ABI oli keskimäärin 0.58. 38 %:lla potilaista oli diabetes, 57 % tupakoi tutkimuksen alussa, 22 %:lla oli angina pectoris ja 29 % oli sairastanut sydäninfarktin. 10 vuoden seuranta-aikana kumulatiivinen iskeemisen haavan vaara oli 23 % ja iskeemisen lepokivun vaara 30 %. ABI laski keskimäärin 0.014 vuodessa, ja kävelymatka keskimäärin 8 metriä vuodessa. Itsenäiset riskitekijät alaraajahaavan kehittymiselle seurannan aikana olivat diabetes (tyyppi I ja II) ja lähtötilanteen matala ABI. Itsenäiset riskitekijät iskeemisen leposäryn kehittymiselle olivat tyypin I diabetes, lähtötilanteen matala ABI ja korkea askivuosien määrä seurannan alussa.
  • Jonason ym. «Jonason T, Bergström R. Cessation of smoking in patients with intermittent claudication. Effects on the risk of peripheral vascular complications, myocardial infarction and mortality. Acta Med Scand 1»4 tutkivat tupakoinnin lopettamisen vaikutusta tukkivan valtimotaudin luonnolliseen kulkuun 343 katkokävelypotilaalla, jotka kaikki tupakoivat seurannan alkaessa. Vuoden kuluttua 11 % (n = 39) oli lopettanut tupakoinnin. Yhdellekään tupakoinnin lopettaneista ei kehittynyt leposärkyä, kun puolestaan leposäryn kumulatiivinen osuus tupakointia jatkaneissa oli seitsemän vuoden seurannassa 16 % (p < 0.05).
  • Fowl ym. «Fowl RJ, Gewirtz RJ, Love MC ym. Natural history of claudicants with critical hemodynamic indices. Ann Vasc Surg 1992;6:31-3 »5 seurasivat 23 potilasta, joilla oli kliinisenä oireena katkokävely, mutta kriittisen iskemian tasoa oleva ABI (≤ 0.35). Keskimäärin 45 kuukauden seurannassa 52 %:lla (n =13) oire pysyi klaudikaationa, 48 %:lle (n =12) kehittyi kriittinen iskemia. Seuranta-aikana kahdeksalle tehtiin revaskularisaatio ja kolmelle jouduttiin tekemään nilkan yläpuolinen amputaatio.
  • Lepäntalo ja Mätzke «Lepäntalo M, Mätzke S. Outcome of unreconstructed chronic critical leg ischaemia. Eur J Vasc Endovasc Surg 1996;11:153-7 »6 raportoivat vuoden seurannan tulokset 105 kriittistä alaraajaiskemiaa sairastavalla potilaalla, joille ei tehty alaraajan verenkiertoa parantavaa toimenpidettä. Kriittisesti iskeemisten alaraajojen määrä oli 136. Alaraajoista oli tallella ilman amputaatiota yhden kuukauden jälkeen 81 %, kolmen kuukauden jälkeen 70 % ja vuoden kuluttua 54 %. Elossa oli molemmat alaraajat tallella kuukauden kuluttua 71 %, kolmen kuukauden kuluttua 56 % ja vuoden kuluttua 28 %.

Kirjallisuutta

  1. Dormandy J, Heeck L, Vig S. Predicting which patients will develop chronic critical leg ischemia. Semin Vasc Surg 1999;12:138-41 «PMID: 10777240»PubMed
  2. Muluk SC, Muluk VS, Kelley ME ym. Outcome events in patients with claudication: a 15-year study in 2777 patients. J Vasc Surg 2001;33:251-7; discussion 257-8 «PMID: 11174775»PubMed
  3. Aquino R, Johnnides C, Makaroun M ym. Natural history of claudication: long-term serial follow-up study of 1244 claudicants. J Vasc Surg 2001;34:962-70 «PMID: 11743546»PubMed
  4. Jonason T, Bergström R. Cessation of smoking in patients with intermittent claudication. Effects on the risk of peripheral vascular complications, myocardial infarction and mortality. Acta Med Scand 1987;221:253-60 «PMID: 3591463»PubMed
  5. Fowl RJ, Gewirtz RJ, Love MC ym. Natural history of claudicants with critical hemodynamic indices. Ann Vasc Surg 1992;6:31-3 «PMID: 1547073»PubMed
  6. Lepäntalo M, Mätzke S. Outcome of unreconstructed chronic critical leg ischaemia. Eur J Vasc Endovasc Surg 1996;11:153-7 «PMID: 8616645»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Alaraajojen tukkiva valtimotauti
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko