Tulosta
Alaraajojen tukkivan valtimotaudin riskitekijät
Lisätietoa aiheesta
13.4.2010
Tukkivan valtimotaudin klassiset riskitekijät ovat tupakointi, diabetes, kohonnut verenpaine ja dyslipidemia. Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa henkilöillä, joilla ABI oli alle 0.9, 95 %:lla oli ainakin yksi edellä mainituista riskitekijöistä ja yli 70 %:lla kaksi «Selvin E, Erlinger TP. Prevalence of and risk factors for peripheral arterial disease in the United States: results from the National Health and Nutrition Examination Survey, 1999-2000. Circulation 20»1.
Toisessa tutkimuksessa «Kennedy M, Solomon C, Manolio TA ym. Risk factors for declining ankle-brachial index in men and women 65 years or older: the Cardiovascular Health Study. Arch Intern Med 2005;165:1896-902 »2 tutkittiin 2 200 henkilöä, joilla oli ABI 0.9–1.4 uudelleen 6 vuoden kuluttua niiden tekijöiden löytämiseksi, jotka olivat yhteydessä ABI:n huononemiseen. 9.5 %:lla ABI huononi ja tekijät, jotka olivat yhteydessä ABI:n laskuun olivat ikä, tupakointi, kohonnut verenpaine, diabetes ja korkea LDL-kolesteroli.
Tupakointi
- Tupakoinnin ja alaraajojen tukkivan valtimotaudin yhteys on voimakas ja se on todettu lukuisissa tutkimuksissa «Willigendael EM, Teijink JA, Bartelink ML ym. Influence of smoking on incidence and prevalence of peripheral arterial disease. J Vasc Surg 2004;40:1158-65 »3.
- On myös viitteitä siitä, että tupakoinnin yhteys alaraajojen tukkivaan valtimotautiin on voimakkaampi kuin yhteys sepelvaltimotautiin «Kannel WB, McGee DL. Update on some epidemiologic features of intermittent claudication: the Framingham Study. J Am Geriatr Soc 1985;33:13-8 »4, «Price JF, Mowbray PI, Lee AJ ym. Relationship between smoking and cardiovascular risk factors in the development of peripheral arterial disease and coronary artery disease: Edinburgh Artery Study. Eur»5.
- Sairastumisriskin ja tupakoinnin määrän välillä on myös selvä yhteys «Willigendael EM, Teijink JA, Bartelink ML ym. Influence of smoking on incidence and prevalence of peripheral arterial disease. J Vasc Surg 2004;40:1158-65 »3.
- Tupakoinnin aiheuttama suhteellinen sairastumisriski vaihtelee 1.3-kertaisesta 12-kertaiseen aineistosta ja tupakoinnin määrästä riippuen «Dormandy J, Heeck L, Vig S. Predictors of early disease in the lower limbs. Semin Vasc Surg 1999;12:109-17 »6.
- Syy-yhteyttä ei kuitenkaan voida osoittaa ilman prospektiivisia kontrolloituja tutkimuksia, joissa syyn poistaminen johtaa sairauden muuttumiseen.
- Tupakoivien ja tupakoinnin lopettaneiden välisessä vertailussa tupakoivien sairastumisriski on 1.3–6.2-kertainen neljän tutkimuksen katsauksen mukaan «Dormandy J, Heeck L, Vig S. Predictors of early disease in the lower limbs. Semin Vasc Surg 1999;12:109-17 »6.
- On kuitenkin varsin perusteltua arvioida, että tupakointi vähintään 2–3-kertaistaa riskin sairastua alaraajaiskemiaan «Dormandy J, Heeck L, Vig S. Predictors of early disease in the lower limbs. Semin Vasc Surg 1999;12:109-17 »6.
Diabetes
- Diabeteksen on katsottu lisäävän tukkivan valtimotaudin riskiä useimmissa tutkimuksissa.
- Diabeetikoilla tukkivan valtimotaudin vallitsevuus on 1.5–6-kertainen diabetesta sairastamattomiin verrattuna «Mackaay AJ, Beks PJ, Dur AH ym. The distribution of peripheral vascular disease in a Dutch Caucasian population: comparison of type II diabetic and non-diabetic subjects. Eur J Vasc Endovasc Surg 1995»7, «Beach KW, Strandness DE Jr. Arteriosclerosis obliterans and associated risk factors in insulin-dependent and non-insulin-dependent diabetes. Diabetes 1980;29:882-8 »8.
- Diabeteksen on arvioitu käytettävissä olevan tiedon perusteella lisäävän tukkivan valtimotaudin riskiä 2–3-kertaisesti «Dormandy J, Heeck L, Vig S. Predictors of early disease in the lower limbs. Semin Vasc Surg 1999;12:109-17 »6.
- Diabeetikoilla tukkeavan valtimotaudin prevalenssi on 2–4 kertaa suurempi kuin diabetesta sairastamattomilla «Norgren L, Hiatt WR, Dormandy JA ym. Inter-Society Consensus for the Management of Peripheral Arterial Disease (TASC II). Eur J Vasc Endovasc Surg 2007;33 Suppl 1:S1-75 »9, «Beckman JA, Creager MA, Libby P. Diabetes and atherosclerosis: epidemiology, pathophysiology, and management. JAMA 2002;287:2570-81 »10, «Garcia MJ, McNamara PM, Gordon T ym. Morbidity and mortality in diabetics in the Framingham population. Sixteen year follow-up study. Diabetes 1974;23:105-11 »11, «Newman AB, Siscovick DS, Manolio TA ym. Ankle-arm index as a marker of atherosclerosis in the Cardiovascular Health Study. Cardiovascular Heart Study (CHS) Collaborative Research Group. Circulation 19»12.
- Diabeetikoilla tukkiva valtimotauti kehittyy muuta väestöä nuorempana.
- Sukupuolten välillä ei ole eroa tukkivan valtimotaudin ilmaantumisessa «Kannel WB, McGee DL. Update on some epidemiologic features of intermittent claudication: the Framingham Study. J Am Geriatr Soc 1985;33:13-8 »4.
- Forrestin ja kumppaneiden tutkimuksessa «Forrest KY, Becker DJ, Kuller LH ym. Are predictors of coronary heart disease and lower-extremity arterial disease in type 1 diabetes the same? A prospective study. Atherosclerosis 2000;148:159-69 »13 657 tyypin I diabetesta sairastavaa, lähtöhetkellä keski-iältään 28-vuotiasta potilasta tutkittiin 6 vuoden välein.
- 12 %:lle oli kehittynyt seuranta-aikana oireeton tukkiva valtimotauti.
- 50–74-vuotiailla huonontuneen glukoosinsiedon omaavilla henkilöillä 20–40 %:lla on alaraajojen tukkiva valtimotauti «Beach KW, Bedford GR, Bergelin RO ym. Progression of lower-extremity arterial occlusive disease in type II diabetes mellitus. Diabetes Care 1988;11:464-72 »14, «Beks PJ, Mackaay AJ, de Neeling JN ym. Peripheral arterial disease in relation to glycaemic level in an elderly Caucasian population: the Hoorn study. Diabetologia 1995;38:86-96 »15.
- Heikentyneen glukoosikontrollin yhteys alaraajojen tukkivaan valtimotautiin on suurempi kuin yhteys sepelvaltimotautiin «Forrest KY, Becker DJ, Kuller LH ym. Are predictors of coronary heart disease and lower-extremity arterial disease in type 1 diabetes the same? A prospective study. Atherosclerosis 2000;148:159-69 »13, «Adler AI, Stevens RJ, Neil A ym. UKPDS 59: hyperglycemia and other potentially modifiable risk factors for peripheral vascular disease in type 2 diabetes. Diabetes Care 2002;25:894-9 »16.
Kohonnut verenpaine
- Yhteys kohonneen verenpaineen ja tukkivan valtimotaudin välillä on selvä, mutta syy-seuraussuhde on epäselvä «Norgren L, Hiatt WR, Dormandy JA ym. Inter-Society Consensus for the Management of Peripheral Arterial Disease (TASC II). Eur J Vasc Endovasc Surg 2007;33 Suppl 1:S1-75 »9.
- 2–5 %:lla hypertoonikoista on katkokävelyoire, ja 50–80 %:lla oireisista kroonista alaraajaiskemiaa sairastavista on kohonnut verenpaine «Selvin E, Erlinger TP. Prevalence of and risk factors for peripheral arterial disease in the United States: results from the National Health and Nutrition Examination Survey, 1999-2000. Circulation 20»1, «Diehm C, Schuster A, Allenberg JR ym. High prevalence of peripheral arterial disease and co-morbidity in 6880 primary care patients: cross-sectional study. Atherosclerosis 2004;172:95-105 »17, «Meijer WT, Grobbee DE, Hunink MG ym. Determinants of peripheral arterial disease in the elderly: the Rotterdam study. Arch Intern Med 2000;160:2934-8 »18, «Makin A, Lip GY, Silverman S ym. Peripheral vascular disease and hypertension: a forgotten association? J Hum Hypertens 2001;15:447-54 »19, «Violi F, Criqui M, Longoni A ym. Relation between risk factors and cardiovascular complications in patients with peripheral vascular disease. Results from the A.D.E.P. study. Atherosclerosis 1996;120:»20.
Dyslipidemia
- Useissa tutkimuksissa on osoitettu sepelvaltimotaudin ja korkean LDL-arvon yhteys, mutta tutkimusnäyttö yhteydestä alaraajojen tukkivaan valtimotautiin on ristiriitaista «Management of peripheral arterial disease (PAD). TransAtlantic Inter-Society Consensus (TASC). Eur J Vasc Endovasc Surg 2000;19 Suppl A:Si-xxviii, S1-250 »21.
- Framingham-tutkimuksessa «Kannel WB, Skinner JJ Jr, Schwartz MJ ym. Intermittent claudication. Incidence in the Framingham Study. Circulation 1970;41:875-83 »22 > 7 mmol/l totaalikolesteroliarvo kaksinkertaisti riskin tukkivaan valtimotautiin.
- Myöhemmin julkaistussa epidemiologisessa materiaalissa «Heart Protection Study Collaborative Group. MRC/BHF Heart Protection Study of cholesterol lowering with simvastatin in 20,536 high-risk individuals: a randomised placebo-controlled trial. Lancet 2002;»23 kolesteroliarvo ≥ 6.8 mmol/l nosti alaraajojen tukkivan valtimotaudin riskiä 68 % verrattuna alhaisempiin kolesteroliarvoihin.
- Framingham-tutkimuksen «Kannel WB, Skinner JJ Jr, Schwartz MJ ym. Intermittent claudication. Incidence in the Framingham Study. Circulation 1970;41:875-83 »22 mukaan LDL:n ja totaalikolesterolin suhde on tärkeämpi kuin pelkkä totaalikolesteroliarvo tukkivan valtimotaudin riskiä arvioitaessa.
Hyytymishäiriöt
- Hyytymishäiriöitä alaraajan valtimotaudin riskitekijöinä ei toistaiseksi ole tutkittu riittävästi, mutta on mahdollista, että niillä on oletettua paljon suurempi merkitys. Kohonneen fibrinogeenitason on todettu lisäävän alaraajan valtimotaudin riskiä vähän «Fowkes FG. Fibrinogen and peripheral arterial disease. Eur Heart J 1995;16 Suppl A:36-40; discussion 40-1 »35.
- Hyperhomokystenemiaa esiintyy 1–5 %:lla normaaliväestöä, mutta jopa 50–60 %:lla tukkeavaa valtimosairautta sairastavista «Irvine C, Wilson YG, Currie IC ym. Hyperhomocysteinaemia is a risk factor for vein graft stenosis. Eur J Vasc Endovasc Surg 1996;12:304-9 »24, «Caldwell S, McCarthy M, Martin SC ym. Hyperhomocysteineaemia, peripheral vascular disease and neointimal hyperplasia in elderly patients. Br J Surg 1998;85:709-11»26, «Beattie DK, Sian M, Greenhalgh RM ym. Influence of systemic factors on pre-existing intimal hyperplasia and their effect on the outcome of infrainguinal arterial reconstruction with vein. Br J Surg 19»27, «Hankey GJ, Eikelboom JW. Homocysteine and vascular disease. Lancet 1999;354:407-13; PMID: 10437885»28.
- Elimistön omien antikoagulanttien proteiini C:n ja proteiini S:n sekä antitrombiinin puutoksen yhteydessä on kuvattu lisääntyvästi valtimotukoksia «Allaart CF, Aronson DC, Ruys T ym. Hereditary protein S deficiency in young adults with arterial occlusive disease. Thromb Haemost 1990;64:206-10 »29, «van der Bom JG, Bots ML, van Vliet HH ym. Antithrombin and atherosclerosis in the Rotterdam Study. Arterioscler Thromb Vasc Biol 1996;16:864-7 »30, «Evans SM, Brittenden J, Adam DJ ym. Vascular surgical society of great britain and ireland: prevalence and significance of thrombophilia in patients with intermittent claudication Br J Surg 1999;86:70»31.
- Hyytymistekijä V Leiden -mutaatioon liittyvää aktiivisen proteiini C:n resistenssiä (APC-resistenssi) esiintyi jopa 60 %:lla potilaista, joilla valtimotukoksen ohi tehty suonisiirre todettiin tukkeutuneeksi. Verrokkiryhmässä, jossa siirre pysyi auki, vastaava luku oli 24 % «Ouriel K, Green RM, DeWeese JA ym. Activated protein C resistance: prevalence and implications in peripheral vascular disease. J Vasc Surg 1996;23:46-51, Discussion 51-2 »32.
- Tämä APC-resistenssin esiintyvyysluku vastaa laskimotukosaineistoja. Fosfolipidivasta-aineita, erityisesti lupusantikoagulanttia, todetaan jopa viidesosassa valtimo- ja laskimotukostapauksista «Vig S, Chitolie A, Bevan D ym. The prevalence of thrombophilia in patients with symptomatic peripheral vascular disease. Br J Surg 2006;93:577-81 »36.
- Fosfolipidivasta-aineoireyhtymille on tyypillistä, että tukkeumia ilmenee sekä saman potilaan laskimoissa että valtimoissa.
- Protrombiinigeenivirheen ja lisääntyneiden hyytymistekijä VIII:n aktiivisuuden merkitys aterotromboosissa on toistaiseksi selvittämättä.
- Kirjallisuudessa esiintyy lisääntyvässä määrin yhdensuuntaista näyttöä hyytymishäiriöiden ja tukkivan valtimotaudin yhteydestä.
Liikunta ja alkoholinkäyttö
- Liikunta ja kohtuullinen alkoholinkäyttö voivat suojata sairauden ilmaantumiselta kahden yksittäisen tutkimuksen perusteella «Camargo CA Jr, Stampfer MJ, Glynn RJ ym. Prospective study of moderate alcohol consumption and risk of peripheral arterial disease in US male physicians. Circulation 1997;95:577-80 »33, «Housley E, Leng GC, Donnan PT ym. Physical activity and risk of peripheral arterial disease in the general population: Edinburgh Artery Study. J Epidemiol Community Health 1993;47:475-80 »34.
Kirjallisuutta
- Selvin E, Erlinger TP. Prevalence of and risk factors for peripheral arterial disease in the United States: results from the National Health and Nutrition Examination Survey, 1999-2000. Circulation 2004;110:738-43 «PMID: 15262830»PubMed
- Kennedy M, Solomon C, Manolio TA ym. Risk factors for declining ankle-brachial index in men and women 65 years or older: the Cardiovascular Health Study. Arch Intern Med 2005;165:1896-902 «PMID: 16157835»PubMed
- Willigendael EM, Teijink JA, Bartelink ML ym. Influence of smoking on incidence and prevalence of peripheral arterial disease. J Vasc Surg 2004;40:1158-65 «PMID: 15622370»PubMed
- Kannel WB, McGee DL. Update on some epidemiologic features of intermittent claudication: the Framingham Study. J Am Geriatr Soc 1985;33:13-8 «PMID: 3965550»PubMed
- Price JF, Mowbray PI, Lee AJ ym. Relationship between smoking and cardiovascular risk factors in the development of peripheral arterial disease and coronary artery disease: Edinburgh Artery Study. Eur Heart J 1999;20:344-53 «PMID: 10206381»PubMed
- Dormandy J, Heeck L, Vig S. Predictors of early disease in the lower limbs. Semin Vasc Surg 1999;12:109-17 «PMID: 10777237»PubMed
- Mackaay AJ, Beks PJ, Dur AH ym. The distribution of peripheral vascular disease in a Dutch Caucasian population: comparison of type II diabetic and non-diabetic subjects. Eur J Vasc Endovasc Surg 1995;9:170-5 «PMID: 7627650»PubMed
- Beach KW, Strandness DE Jr. Arteriosclerosis obliterans and associated risk factors in insulin-dependent and non-insulin-dependent diabetes. Diabetes 1980;29:882-8 «PMID: 7429028»PubMed
- Norgren L, Hiatt WR, Dormandy JA ym. Inter-Society Consensus for the Management of Peripheral Arterial Disease (TASC II). Eur J Vasc Endovasc Surg 2007;33 Suppl 1:S1-75 «PMID: 17140820»PubMed
- Beckman JA, Creager MA, Libby P. Diabetes and atherosclerosis: epidemiology, pathophysiology, and management. JAMA 2002;287:2570-81 «PMID: 12020339»PubMed
- Garcia MJ, McNamara PM, Gordon T ym. Morbidity and mortality in diabetics in the Framingham population. Sixteen year follow-up study. Diabetes 1974;23:105-11 «PMID: 4359625»PubMed
- Newman AB, Siscovick DS, Manolio TA ym. Ankle-arm index as a marker of atherosclerosis in the Cardiovascular Health Study. Cardiovascular Heart Study (CHS) Collaborative Research Group. Circulation 1993;88:837-45 «PMID: 8353913»PubMed
- Forrest KY, Becker DJ, Kuller LH ym. Are predictors of coronary heart disease and lower-extremity arterial disease in type 1 diabetes the same? A prospective study. Atherosclerosis 2000;148:159-69 «PMID: 10580182»PubMed
- Beach KW, Bedford GR, Bergelin RO ym. Progression of lower-extremity arterial occlusive disease in type II diabetes mellitus. Diabetes Care 1988;11:464-72 «PMID: 3402301»PubMed
- Beks PJ, Mackaay AJ, de Neeling JN ym. Peripheral arterial disease in relation to glycaemic level in an elderly Caucasian population: the Hoorn study. Diabetologia 1995;38:86-96 «PMID: 7744233»PubMed
- Adler AI, Stevens RJ, Neil A ym. UKPDS 59: hyperglycemia and other potentially modifiable risk factors for peripheral vascular disease in type 2 diabetes. Diabetes Care 2002;25:894-9 «PMID: 11978687»PubMed
- Diehm C, Schuster A, Allenberg JR ym. High prevalence of peripheral arterial disease and co-morbidity in 6880 primary care patients: cross-sectional study. Atherosclerosis 2004;172:95-105 «PMID: 14709362»PubMed
- Meijer WT, Grobbee DE, Hunink MG ym. Determinants of peripheral arterial disease in the elderly: the Rotterdam study. Arch Intern Med 2000;160:2934-8 «PMID: 11041900»PubMed
- Makin A, Lip GY, Silverman S ym. Peripheral vascular disease and hypertension: a forgotten association? J Hum Hypertens 2001;15:447-54 «PMID: 11464253»PubMed
- Violi F, Criqui M, Longoni A ym. Relation between risk factors and cardiovascular complications in patients with peripheral vascular disease. Results from the A.D.E.P. study. Atherosclerosis 1996;120:25-35 «PMID: 8645368»PubMed
- Management of peripheral arterial disease (PAD). TransAtlantic Inter-Society Consensus (TASC). Eur J Vasc Endovasc Surg 2000;19 Suppl A:Si-xxviii, S1-250 «PMID: 10957904»PubMed
- Kannel WB, Skinner JJ Jr, Schwartz MJ ym. Intermittent claudication. Incidence in the Framingham Study. Circulation 1970;41:875-83 «PMID: 5444530»PubMed
- Heart Protection Study Collaborative Group. MRC/BHF Heart Protection Study of cholesterol lowering with simvastatin in 20,536 high-risk individuals: a randomised placebo-controlled trial. Lancet 2002;360:7-22 «PMID: 12114036»PubMed
- Irvine C, Wilson YG, Currie IC ym. Hyperhomocysteinaemia is a risk factor for vein graft stenosis. Eur J Vasc Endovasc Surg 1996;12:304-9 «PMID: 8896473»PubMed
- Boushey CJ, Beresford SA, Omenn GS ym. A quantitative assessment of plasma homocysteine as a risk factor for vascular disease. Probable benefits of increasing folic acid intakes. JAMA 1995;274:1049-57 «PMID: 7563456»PubMed
- Caldwell S, McCarthy M, Martin SC ym. Hyperhomocysteineaemia, peripheral vascular disease and neointimal hyperplasia in elderly patients. Br J Surg 1998;85:709-11
- Beattie DK, Sian M, Greenhalgh RM ym. Influence of systemic factors on pre-existing intimal hyperplasia and their effect on the outcome of infrainguinal arterial reconstruction with vein. Br J Surg 1999;86:1441-7 «PMID: 10583293»PubMed
- Hankey GJ, Eikelboom JW. Homocysteine and vascular disease. Lancet 1999;354:407-13; PMID: 10437885
- Allaart CF, Aronson DC, Ruys T ym. Hereditary protein S deficiency in young adults with arterial occlusive disease. Thromb Haemost 1990;64:206-10 «PMID: 2148653»PubMed
- van der Bom JG, Bots ML, van Vliet HH ym. Antithrombin and atherosclerosis in the Rotterdam Study. Arterioscler Thromb Vasc Biol 1996;16:864-7 «PMID: 8673561»PubMed
- Evans SM, Brittenden J, Adam DJ ym. Vascular surgical society of great britain and ireland: prevalence and significance of thrombophilia in patients with intermittent claudication Br J Surg 1999;86:702-3 «PMID: 10361336»PubMed
- Ouriel K, Green RM, DeWeese JA ym. Activated protein C resistance: prevalence and implications in peripheral vascular disease. J Vasc Surg 1996;23:46-51, Discussion 51-2 «PMID: 8558741»PubMed
- Camargo CA Jr, Stampfer MJ, Glynn RJ ym. Prospective study of moderate alcohol consumption and risk of peripheral arterial disease in US male physicians. Circulation 1997;95:577-80 «PMID: 9024142»PubMed
- Housley E, Leng GC, Donnan PT ym. Physical activity and risk of peripheral arterial disease in the general population: Edinburgh Artery Study. J Epidemiol Community Health 1993;47:475-80 «PMID: 8120503»PubMed
- Fowkes FG. Fibrinogen and peripheral arterial disease. Eur Heart J 1995;16 Suppl A:36-40; discussion 40-1 «PMID: 7796829»PubMed
- Vig S, Chitolie A, Bevan D ym. The prevalence of thrombophilia in patients with symptomatic peripheral vascular disease. Br J Surg 2006;93:577-81 «PMID: 16607693»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Alaraajojen tukkiva valtimotauti
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko
