KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Tahdistinjohtojen poiston indikaatiot ja tekniikka

Lisätietoa aiheesta
1.10.2009
Juha-Matti Happonen
Taulukko 1. Tahdistinjohdon poiston aiheet.
Aihe Tahdistinjohdon poisto on aiheellinen Tahdistinjohto voidaan poistaa tai poistoa voidaan harkita Tahdistinjohtoa ei pidä poistaa
Infektio
  • Dokumentoitu tahdistinjärjestelmän infektio, johon liittyy läppäendokardiitti, johtoendokardiitti tai sepsis.
  • Tahdistintaskun infektio, jonka osoituksena on taskun absessi, laitteen eroosio, ihon kiinnittyminen tai krooninen eritys haavasta ilman näyttöä tahdistinlaitteiston suonen sisäisen osan infektiosta.
  • Läppäendokardiitti ilman selvää näyttöä johtojen tai laitteen infektoitumisesta.
  • Fokukseltaan epäselvä grampositiivinen bakteremia.
  • Persistoiva fokukseltaan epäselvä gram-negatiivinen bakteremia.
  • Pinnallinen tai tahdistinhaavan infektio, johon ei liity laitteen ja/tai johtojen infektio.
  • Krooninen bakteremia, joka johtuu muusta syystä kuin tahdistinlaitteistosta silloin kuin pitkäaikainen antibioottihoito on tarpeen.
Krooninen kipu
  • Vaikea krooninen tahdistintaskun tai punktiokohdan merkittävä kiputila, joka ei ole hoidettavissa lääkkeellisesti tai kirurgisesti ilman laitteiston poistoa.
Tromboosi tai laskimostenoosi
  • Tahdistinjohtoon tai sen osaan liittyvän trombin aiheuttama kliinisesti merkittävä tromboembolinen tapahtuma.
  • Molemminpuolinen solislaskimoiden tai yläonttolaskimon tukos, joka estää uuden tahdistinjohdon asentamisen.
  • Suunniteltu stentin asennus laskimoon, jossa on tahdistinjohto, johdon entrapmentin välttämiseksi.
  • Yläonttolaskimon oireita aiheuttava stenoosi tai tukos.
  • Toispuoleinen laskimotukos, joka estää pääsyn verenkiertoon silloin, kun vastakkaisen puolen käyttö on vasta-aiheinen (esimerkiksi AV-fisteli, suntti tai laskimoportti, mastektomian jälkitila).
  • Toispuoleinen laskimotukos, joka estää pääsyn verenkiertoon silloin, kun vastakkaisen puolen käyttö ei ole vasta-aiheinen.
Toimivat johdot
  • Henkeä uhkaava tahdistinjohdon aiheuttama rytmihäiriö.
  • Johto, joka rakenteensa tai toimintahäiriön vuoksi muodostaa paikoilleen jätettynä välittömän uhkan potilaalle.
  • Johto, joka häiritsee implantoidun laitteen toimintaa.
  • Johto, joka häiritsee pahalaatuisen sairauden hoitoa (sädehoito, rekonstruktiokirurgia).
Tahdistinjohdon poistoa voidaan harkita:
  • Johto, joka saattaa häiritä aktiivisen implantoidun laitteen toimintaa.
  • Johto, joka rakenteensa tai toimintahäiriön vuoksi saattaa paikoilleen jätettynä tulevaisuudessa muodostaa uhkan potilaalle.
  • Toimintakelpoinen, mutta käyttämätön johto (esimerkiksi oikean kammion tahdistinjohto, kun potilaalle on asennettu rytmihäiriötahdistin)
  • Johto potilaalla, jolle täytyy tehdä MRI-tutkimus silloin, kun kuvausta ei voida tehdä tahdistinlaitteen ollessa implantoituna eikä muuta diagnostista vaihtoehtoa ole.
  • Kun potilaalle halutaan vaihtaa MRI-yhteensopiva laitteisto.
  • Jos potilaalla on toimivia, mutta tarpeettomia johtoja silloin, kun odotettavissa oleva elinaika on alle yksi vuosi.
  • Jos johto on asennettu normaalista laskimoreitistä tai sydämen rakenteista poiketen (esimerkiksi epikardiaalinen tai transmuraalinen asennus, asennus systeemieteiseen tai -kammioon).
Toimimattomat johdot
  • Henkeä uhkaava tahdistinjohdon aiheuttama rytmihäiriö.
  • Johto, joka rakenteensa tai toimintahäiriön vuoksi muodostaa paikoilleen jätettynä välittömän uhkan potilaalle.
  • Johto, joka häiritsee implantoidun laitteen toimintaa.
  • Johto, joka häiritsee pahalaatuisen sairauden hoitoa (sädehoito, rekonstruktiokirurgia).
Tahdistinjohto voidaan poistaa:
  • Johto, joka rakenteensa tai toimintahäiriön vuoksi saattaa paikoilleen jätettynä muodostaa potilaalle uhkan, joka ei ole välitön.
  • Jos laitteen implantaation jälkeen potilaalla olisi yli 4 johtoa yhdellä puolella tai yli 5 johtoa yläonttolaskimossa.
  • Johto potilaalla, jolle täytyy tehdä MRI-tutkimus silloin, kun kuvausta ei voida tehdä tahdistinlaitteen ollessa implantoituna eikä muuta diagnostista vaihtoehtoa ole.
Tahdistinjohdon poistoa voidaan harkita:
  • Tahdistimen asennuksen yhteydessä potilailla, joilla on toimimattomia johtoja, silloin kun vasta-aiheita ei ole.
  • Kun potilaalle halutaan vaihtaa MRI-yhteensopiva laitteisto.
  • Jos potilaalla on toimimattomia johtoja silloin, kun odotettavissa oleva elinaika on alle yksi vuosi.
  • Jos johto on asennettu normaalista laskimoreitistä tai sydämen rakenteista poiketen (esimerkiksi epikardiaalinen, transmuraalinen asennus, asennus systeemieteiseen tai -kammioon).

Kirjallisuutta

  1. Wilkoff BL, Love CJ, Byrd CL ym. Transvenous lead extraction: Heart Rhythm Society expert consensus on facilities, training, indications, and patient management: this document was endorsed by the American Heart Association (AHA). Heart Rhythm 2009;6:1085-104 «PMID: 19560098»PubMed
  2. Wilkoff BL, Byrd CL, Love CJ ym. Pacemaker lead extraction with the laser sheath: results of the pacing lead extraction with the excimer sheath (PLEXES) trial. J Am Coll Cardiol 1999;33:1671-6 «PMID: 10334441»PubMed
  3. Verma A, Wilkoff BL. Intravascular pacemaker and defibrillator lead extraction: a state-of-the-art review. Heart Rhythm 2004;1:739-45 «PMID: 15851249»PubMed
  4. Kennergren C. A European perspective on lead extraction: part I. Heart Rhythm 2008;5:160-2 «PMID: 18180027»PubMed
  5. Smith MC, Love CJ. Extraction of transvenous pacing and ICD leads. Pacing Clin Electrophysiol 2008;31:736-52 «PMID: 18507548»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Tahdistinhoito
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko