Jalkojen omahoito-ohje diabetesta sairastavalle potilaalle
Lisätietoa aiheesta
Anna-Maija Jumisko
24.3.2021
Ohjeet diabetesta sairastavan jalkojen omahoidosta ja seurannasta
- Kysy potilaan omahoitotottumukset. Jalkojen omahoitotottumusten selvitys kyselylomakkeen
avulla (kirja Jalkaterveys «Stolt M, Flink A, Saarikoski R, Väyrynen P (toim.)...»2, s.514).
- Kiinnitä huomiota niihin, joissa kaivataan muutosta.
- Tarkista ohjeiden noudattaminen jokaisella hoitokerralla.
Omahoito-ohjeet potilaalle
Jalkojen päivittäistarkastus
- Jalat tarkistetaan päivittäin pesun yhteydessä.
- Huomioidaan ihon kunto, lämpö, väri, hautumat, kovettumat, rakkulat, kynnet ja kynsien
ympäristö.
- Apuna voi käyttää peiliä (tarvittaessa suurennuspeiliä).
Poikkeavat löydökset päivittäistarkastuksen yhteydessä
- Poikkeavien löydösten, kuten esimerkiksi ihorikon, haavan, kynnen ympäristön punoituksen tai kivun ilmaantuessa raaja on asetettava lepoon ja potilaan tulee ottaa yhteyttä sovittuun
hoitopaikkaan parin vuorokauden kuluessa, jos ei todeta paranemisen merkkejä.
- Hoitopaikkani on __________________________
- Hiertymän tai rakon ensiapuna iho suojataan pehmeällä sidetaitoksella, joka kiinnitetään
ihoystävällisellä teipillä.
- Hautovia laastareita tai voimakasliimaisia teippejä ei tule käyttää.
- Jos jalassa esiintyy punoitusta ja kuumotusta, on yhteydenotto hoitopaikkaan välttämätöntä.
- Aikaisessa vaiheessa käyttöön otettu kuormitusta keventävä haavanhoitokenkä voi estää
haavan syvenemisen ja laajenemisen.
- Ihorikon tai haavan syy on aina selvitettävä.
- Jos syynä on liian ahdas jalkine, tulee jalkineet vaihtaa sopivampiin ongelman uusimisen
välttämiseksi.
Jalkojen omahoito
- Jalat pestään päivittäin haalealla vedellä unohtamatta varvasvälejä.
- Pelkkä vesi riittää.
- Jos jalat ovat likaiset, voidaan käyttää lievästi hapanta pesunestettä (ph 3,5–5,5).
- Jalkoja ei pidä liottaa, koska vettynyt iho on altis sieni- ja bakteeri-infektioille.
- Jalat kuivataan pehmeällä pyyhkeellä varvas varpaalta.
- Kosteaksi jäänyt iho altistuu sieni- ja bakteeri-infektioille.
- Mikäli varpaiden välit ovat hautuneet, ensiapuna tilanteen voi korjata pujottamalla
varvasväleihin puuvillakangassuikaleen tai lampaanvillaa keräämään kosteutta ja eristämään
varpaat toisistaan.
- Varvasvälien lieviä hiiva- tai silsasieni-infektioon viittaavia oireita (kutinaa,
rakkuloita, punoitusta) voidaan hoitaa paikallisesti käytettävillä sienilääkkeillä.
Tarvittaessa otetaan bakteeri- tai sieniviljelynäyte (ennen lääkityksen aloitusta).
Toistuvassa käytössä on huomioitava kuitenkin kontaktiallergioiden kehittymisen riski
etenkin atsoliryhmän lääkevoiteita käytettäessä.
- Jalat rasvataan päivittäin.
- Tämä säilyttää ihon kosteustasapainon ja joustavuuden sekä pitää ihon ehjänä ehkäisten
ihomuutosten ja jalkainfektioiden syntymisen
- Mitä kuivempi iho on, sitä rasvaisempi voide valitaan.
- Voide hierotaan kunnolla ihoon, etenkin kovettumakohtiin.
- Varvasvälejä ei rasvata, koska se voi altistaa hautumille.
- Kovettumien hoito
- Känsien ja syylien hoidon tulee tapahtua jalkaterapeutin tai jalkojenhoitajan toimesta.
- Kovettumia ei pidä itse käsitellä ihoa rikkovilla välineillä (jalkaraspi, jalkahöylä,
teräaseet).
- Syövyttäviä paikallishoitovalmisteita (esimerkiksi syylien hoidossa käytettävät salisyyli-
ym. happovalmisteet) ei pidä käyttää.
- Kovettumat tulee suojata tarkoitukseen kehitetyillä suojuksilla, pehmusteilla ja kevennysvaimennuspohjallisilla.
- Yleisissä pesu- ja saunatiloissa käytetään muovisia sandaaleja.
- Ne suojaavat jalkapohjien ihoa kosteissa olosuhteissa helposti tarttuvilta sieni-infektioilta
ja myös muilta vaurioilta.
Voimisteluohje (lihasharjoitteet)
- Jalkavoimistelun tavoitteena on ylläpitää hyvää jalkaterveyttä ehkäisemällä alaraaja-
ja jalkaterävaivojen syntyä, korjaamalla syntyneitä vaivoja tai hidastamalla niiden
etenemistä sekä välttää leikkaushoitoa tai viivyttää siihen menoa.
- Lihasten epätasapainon seurauksena kehittyy jalkaterän asento- ja kuormitusvirheitä.
- Jalkavoimistelun tarkoituksena on vahvistaa lihasten kuntoa ja nivelten liikkuvuutta,
ylläpitää ja parantaa jalkojen toimintaa sekä elvyttää jalkojen verenkiertoa. Jalkojen
turvotus, väsyminen ja asentovirheiden syntyminen voivat johtua alaraajojen heikoista
lihaksista.
- Potilas tarvitsee jalkaterapeutin, jalkojenhoitajan tai fysioterapeutin antamat yksilölliset
voimisteluohjeet. Liikkeet tulee opettaa potilaalle ja tarkastaa, että liikkeet tehdään
oikein.
- Lisäohjeita, ks. esimerkiksi Diabetesliitto «http://www.diabetesliitto.fi»1 tai «Liukkonen I, Saarikoski R (toim.) Jalat ja terveys...»1, «Stolt M, Flink A, Saarikoski R, Väyrynen P (toim.)...»2.
Varpaankynsien hoito
- Henkilökohtaiset kynsienhoitovälineet jalkainfektioiden ehkäisemiseksi.
- Kynnet leikataan tylppä- ja suorakärkisillä kynsisaksilla tai kynsileikkureilla suihkun,
kylvyn tai saunan jälkeen, jolloin kynnet ovat pehmenneet eivätkä lohkeile toimenpidettä
tehtäessä.
- Kynnet leikataan varpaidenpäiden muotoisiksi, kynsien kulmia kadottamatta.
- Kulmista pyöristetyt kynnet aiheuttavat kynsien kasvua ihon sisään ja altistavat kynsivallintulehdukselle.
- Terävät kulmat tasoitetaan kynsiviilalla.
- Kynnet ovat sopivan pituiset, jos ne tuntuvat sormenpäähän varpaiden päätä painettaessa.
- Kynsien tehtävä on suojata varpaiden päitä. Liian lyhyiksi leikatut kynnet ja ahtaat
jalkineet altistavat kynsivallintulehdukselle.
- Sisäänpäin kasvavaan kynteen voidaan asentaa kynnenoikaisujousi (kuva «Jalkojen omahoito-ohje potilaalle»1).
- Diabeetikon varpaankynsiä ei tule poistaa eikä kiilaekskiisiota tehdä ilman huolellista
ääreisverenkierron etukäteisarviointia.
Sukkien ja jalkineiden valinta
- Sukkien valinta:
- Hyvä sukka on kiristämätön, saumaton, keinokuituinen tai sekoitemateriaalista valmistettu.
Tämä siirtää kosteutta iholta tehokkaasti.
- Liian ahdas sukka altistaa varpaiden virheasennoille.
- Jalkineiden valinta:
- Jalkineet valitaan käyttötarkoituksen mukaan eri vuodenajat huomioon ottaen.
- Jalkineen tulee olla oikean kokoinen. Huomioi pituus, leveys ja kärkikorkeus.
- Jalan pituuden lisäksi tarvitaan noin 1,5–2 cm:n käyntivara, sillä jalkaterä
pitenee askeltaessa.
- Jalkineissa pitää olla tilaa myös paksummille sukille ja mahdollisille apuvälineille.
- Kaikkien varpaiden pitää suorina mahtua jalkineisiin myös leveys- ja korkeussuunnassa.
- Apuna koon arvioinnissa voidaan käyttää mittapohjallisia tai piirtää molempien jalkojen
ääriviivat tukevalle paperille ja sovittaa pohjapiirroksia kenkiin.
- Ns. kenkäresepti on työväline oikean kokoisen kengän hankinnassa. Potilaan jalat mitataan ja mittaustulokset
kirjataan kenkäreseptiin . Potilas menee reseptin kanssa kenkäkauppaan.
- Jalkineen suora lesti mahdollistaa normaalin askeltamisen. Hyvä koron korkeus on noin
2 cm, ettei kuormitus jakautuisi liiaksi jalan etuosaan aiheuttaen varpaiden virheasentoja,
ihorikkoja tai painevaurioita.
- Tukeva kantakappi tukee kantapäätä ja nilkkaa.
- Tukeva ja vähintään 0,5–1 cm:n paksuinen pohja suojaa jalkapohjaa ulkoisilta
vaurioilta.
- Nauha- tai tarrakiinnitys pitää jalan tukevasti paikallaan, jolloin jalka ei pääse
liikkumaan jalkineen sisällä ja altistu paineelle ja hankaukselle.
- Vierasesineiden välttämiseksi tunnustele jalkine sisäpuolelta ennen kengän pukemista
jalkaan (kuva «Kengän tutkiminen»2).
- Mikäli potilaalla on yksilöllisesti valmistetut erityisjalkineet, niin näiden tarve
on pysyvä.
Erikoistilanteet
- Pitkittyneessä vuodelevossa (sairaalahoito) painehaavojen vaara on suuri.
- Suuren riskin potilaalla jo muutaman tunnin paikallaan makaaminen voi aiheuttaa vaikeasti
hoidettavan painehaavan kantapäiden alueille.
- Painehaavoja voidaan tehokkaasti estää kiilatyynyillä tai kantapehmusteilla.
Kirjallisuutta
- Liukkonen I, Saarikoski R (toim.) Jalat ja terveys. 1. painos. Kustannus Oy Duodecim
2004
- Stolt M, Flink A, Saarikoski R, Väyrynen P (toim.) Jalkaterveys. 1. painos. Kustannus
Oy Duodecim 2017
Artikkelin tunnus: nix01364 (050.079)
© 2024 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim