Pistiäiset ja pistiäismyrkyt
Lisätietoa aiheesta
Johannes Savolainen, Leena Koulu ja Kaija Lammintausta
14.8.2019
Myrkkypistiäiset
- Ampiaiset (Vespidae) ja mesipistiäiset (Apoidea), kuten mehiläiset, kuuluvat pistiäisten (Hymenoptera) lahkoon, tarkemmin ”ampiaisvyötäröisiin” myrkkypistiäisiin (Aculeata). Taulukossa «...»1 on lueteltu Suomessa tavattavia ampiaisia ja mesipistiäisiä.
- Myrkkypistiäisillä naaraan munanasetin on muuttunut myrkkypistimeksi, jota käytetään
puolustautumiseen ja saaliin lamauttamiseen. Ampiaiset ovat petoja, jotka ruokkivat
toukkia hyönteisravinnolla, vaikka aikuiset yksilöt juovatkin myös mettä ja muita
makeita nesteitä. Mesipistiäiset käyttävät ravinnokseen pelkästään kasvien mettä ja
siitepölyä. Mehiläisten karvainen ruumis on hyödyksi siitepölyn keräämisessä.
- Suomessa ampiaiset sekä mesipistiäisistä kesymehiläiset ja kimalaiset elävät yhteiskunnissa.
Niihin kuuluu 1 hedelmällinen naaras eli kuningatar ja joukko steriilejä naaraita
eli työläisiä. Keskikesän jälkeen yhteiskunnat tuottavat koiraita ja uusia kuningattaria.
Kesymehiläisten yhteiskunnat ovat monivuotisia, mutta ampiaisista ja kimalaisista
vain uudet kuningattaret talvehtivat ja perustavat kukin uuden yhteiskunnan (pesän)
seuraavana kesänä. Ensimmäisinä kevätpäivinä voi mehiläisiä siten olla jo runsaasti
liikkeellä, mutta harvoista ampiais- ja kimalaiskuningattarista ei juuri ole vaaraa
verrattuna loppukesän ”kiukkuisiin” työläisiin.
Ampiaiset (Vespidae)
|
Yleinen ampiainen |
- Vespula vulgaris, pesä maakolossa tai rakennuksessa
|
Puna-ampiainen |
- Vespula rufa, pesii maassa
|
Pensasampiainen |
- Dolichovespula media, pesä puiden ja pensaiden oksilla tai rakennusten seinämillä
|
Räystäsampiainen |
- Dolichovespula saxonica, pesä riippuu rakennusten katossa tai räystään alla
|
Norjanampiainen |
- Dolichovespulanorvegica, pesä pensaiden tai puiden oksilla
|
Herhiläinen |
- Vespa crabro, kookkain ampiaislajimme, tavataan Suomessa vain satunnaisesti, pesii puiden ja rakennusten
koloissa
|
Mesipistiäiset (Apoidea)
|
Kesymehiläinen |
- Apis mellifera, hyötyeläimiä, eivät kestä Suomen talvea ilman ihmisten apua
|
Kimalaiset |
- Bombus, pesä heinistä ja sammalista rakennettu pallo esimerkiksi lakastuneiden heinien alla
tai linnunpöntössä
|
Maamehiläiset |
- Andrenidae, elää erakkona
|
Mikä pisti?
- Mikäli hyönteisen piikki ja myrkkypussi jäävät ihoon, on kyseessä mehiläisen pisto.
Kimalaisten ja ampiaisten myrkkypistin ei yleensä jää ihoon. Keväällä ja alkukesästä
ampiaisia on vielä vähän, koska vain hedelmöittyneet ampiaiskuningattaret talvehtivat.
Loppukesästä todennäköisyys ampiaisenpistolle lisääntyy, koska silloin niiden yhdyskunnat
ovat suurimmillaan. Makea ruoka houkuttelee ampiaisia esimerkiksi retkipöydän ääreen,
kun taas mehiläiset hakevat kukkia ja hakeutuvat esimerkiksi vaatetuksen kirkkaita
värejä kohti. Kimalaiset ovat rauhallisia ja pistävät harvoin.
Ohjeita pistiäismyrkkyallergisille pistojen välttämiseksi |
- Vältä pistiäisten hätistelemistä huitomalla
- Ole varuillasi kukkien ja kypsien hedelmien läheisyydessä
- Katso, mitä pistät suuhusi, kun syöt tai juot ulkona
- Älä käytä voimakkaita hajusteita tai kirkkaanvärisiä vaatteita, jotka houkuttelevat
pistiäisiä luoksesi
- Älä kulje avojaloin ainakaan ruohikossa
- Käytä suojakäsineitä hoitaessasi kukkakasvustoja
- Älä aja autoa ikkuna auki
- Hanki asunnon ikkunoihin hyönteisverkot
- Älä hävitä itse ampiais- tai mehiläispesiä
- Huolehdi, että jo keväällä hävitetään esimerkiksi kesäasunnolta rakennuksen rakoihin
kulkevat ampiaiset, jotka kaikki ovat kuningattaria. Näin estetään pesien muodostuminen
vaikeasti tavoiteltaviin koloihin.
|
Lähde «Koulu L, Kalimo K. Siedätyshoito ampiais- ja mehil...»1
Kirjallisuutta
- Koulu L, Kalimo K. Siedätyshoito ampiais- ja mehiläismyrkkyallergiassa. Kirjassa Vesterinen
E, Terho E. Siedätyshoito. Tammer-Paino Oy, Tampere, 1998, s.114-25
Artikkelin tunnus: nix01187
© 2021 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim