KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Unettomuuden yhteydet pitkäaikaisiin sairauksiin

Lisätietoa aiheesta
3.12.2015
Markku Partinen

Amerikkalaisen epidemiologisen tutkimuksen «Katz DA, McHorney CA. Clinical correlates of insomnia in patients with chronic illness. Arch Intern Med 1998;158:1099-107 »1 tavoitteena oli kuvata unettomuuden vallitsevuus ja ennuste potilailla, joilla oli vähintään yksi viidestä lääkärin dokumentoimasta pitkäaikaisesta sairaudesta (verenpainetauti, diabetes, sydämen vajaatoiminta, sydäninfarkti, depressio) ja analysoida unettomuuden ja edellisten sekä potilaan ilmoittamien muiden pitkäaikaisten sairauksien yhteyden voimakkuus. Lisäksi tutkimuksessa analysoitiin kahden vuoden seuranta-aikana tapahtunutta muutosta. Aineisto koottiin kolmesta suurkaupungista (Boston, Chicago, Los Angeles). Potilasjoukko saatiin vastaanotoilta, jotka käsittivät 523:n eri erikoisaloja edustaneen lääkärin potilaita 5 vastaanotto-organisaation piiristä. Tutkimus tehtiin osana isompaa tutkimusta (the Medical Outcomes Study, MOS), joka oli asetelmansa puolesta havainnoiva pitkittäistutkimus. Ensimmäisessä vaiheessa analysoitiin alkumittauksiin perustuva poikittaisaineisto (n = 3 445 potilasta unikyselyn osalta). Toisessa vaiheessa analysoitiin 2 vuoden seurantaan perustuen valikoituneen osa-aineiston (n = 1 814) tulokset. Tutkimuksessa tehtiin sekä lomakekyselyjä että haastatteluja.

Alkumittausaineistossa 16 % potilaista kärsi vaikeasta ja 34 % lievästä unettomuudesta. Kahden vuoden seurannassa 59 % lievästä unettomuudesta kärsineistä ja 83 % vaikeasta unettomuudesta kärsineistä kärsi oireestaan edelleen. Logistisessa regressioanalyysissa sosiodemografiset taustatiedot, terveystottumukset ja tutkimuspaikka vakioitiin, jolloin saatiin seuraavat kliinisten riskitekijöiden OR-luvut luottamusväleineen (ks. taulukko «Kliiniset riskitekijät, jotka olivat alkumittauksissa yhteydessä lievään ja vaikeaan unettomuuteen.»1).

Kommentti: Potilasaineisto koottiin 3 yhdysvaltalaisesta suurkaupungista (Boston, Chicago, Los Angeles) vastaanotoilta, jotka käsittivät 523:n eri erikoisaloja edustaneen lääkärin potilaita 5 vastaanotto-organisaation piiristä. Potilailla oli vähintään yksi viidestä lääkärin dokumentoimasta pitkäaikaisesta sairaudesta (verenpainetauti, diabetes, sydämen vajaatoiminta, sydäninfarkti, depressio). Näiden sairauksien kansanterveydellinen merkitys on hyvin merkittävä myös Suomessa. On perusteltua olettaa, että tutkimuksessa tehdyt unettomuuden, depression ja tavallisten pitkäaikaisten sairauksien välisiä yhteyksiä koskevat havainnot ovat yleistettävissä myös vastaaviin suomalaisiin potilasryhmiin.

Singareddy työtovereineen selvitti tutkimuksessaan «Singareddy R, Vgontzas AN, Fernandez-Mendoza J ym. Risk factors for incident chronic insomnia: a general population prospective study. Sleep Med 2012;13:346-53 »2 altistavien elimellisten ja psykiatristen sairauksien merkitystä aikuisväestössä. Puhelinhaastatteluun valittiin 12 219 naista ja 4 364 miestä. Osallistumisprosentti oli naisilla 73,5 % ja miehillä 74,1 %. Heistä yhteensä 1 395:ttä satunnaisesti valittua henkilöä seurattiin 7,5 vuoden ajan. Kaikille oli tehty haastattelu ja myös unipolygrafia tutkimuksen alussa ja lopussa.

Kroonisen unettomuuden ilmaantuvuus 7,5 vuoden aikana oli 9,3 % (naisilla 12,9 % ja miehillä 6,2 %). Tutkijat selvittivät laajasti eri sairauksien yhteyttä unettomuuden alkamiseen (allergia, anemia, vatsasairaudet, diabetes, epilepsia, sydänsairaudet, migreeni, reumasairaudet, kilpirauhassairaudet, pohjukaissuolen haavauma, uniapnea). Voimakkaimmat riskitekijät unettomuuden kehittymiselle olivat alkoholin liikakäyttö (OR 4,83, 95 % luottamusväli 1,89–12,37), depressio (OR 2,02, 95 % luottamusväli 1,27–3,21), migreeni (OR 1,91, 95 % luottamusväli 1,17–3,13) ja virtsarakon tai munuaisten sairaudet (OR 1,85, 95 % luottamusväli 1,04–3,29). Uniapnea oli negatiivisessa yhteydessä unettomuuden alkamisen kanssa, mutta ero ei ollut merkitsevä (OR 0,75, 95 % luottamusväli 0,41–1,38, p = 0,35). Elintavoista runsas kahvin juonti lisäsi unettomuuden ilmaantuvuutta, kun samanaikaisesti huomioitiin myös ylipaino, alkoholin käyttö, rotu, fyysinen kunto, psykiatriset sairaudet ja lähtötilanteen unen laatu. Lähtötilanteen huonolaatuinen yöuni altisti myöhemmin kehittyvälle unettomuudelle mallissa, jossa oli huomioitu kaikkien edellä mainitut taustatekijät (OR 2,21, 95 % luottamusväli 1,44–3,40).

Kommentti: Aineisto on laaja ja unettomuuden diagnostiikkaa voidaan pitää erittäin luotettavana, koska tutkittaville tehtiin myös unipolygrafia. Sairauksien esiintymistä kartoitettiin sen sijaan ainoastaan strukturoidulla puhelinhaastattelulla, minkä takia tarkka eri sairauksien luokittelu ei ollut mahdollista. Tutkijoilla ei ollut käytettävissä samanlaisia rekisteritietoja kuin esimerkiksi Suomessa. Suomesta ei ole toistaiseksi julkaistu vastaavaa tutkimusta.

Taulukko 1. Kliiniset riskitekijät, jotka olivat alkumittauksissa yhteydessä lievään ja vaikeaan unettomuuteen.
OR = Odds Ratio, OR-luku
OR-lukuja ja niiden 95 %:n luottamusvälejä laskettaessa sosiodemografiset muuttujat, terveystottumukset ja tutkimuspaikka vakioitiin logistisessa regressioanalyysissa.
Vastemuuttujina olivat alkumittauksissa todettu lievä tai vaikea unettomuus.
1) p ≤ 0,001
2) p ≤ 0,01
3) p ≤ 0,05
Kliiniset riskitekijät Lievä unettomuus Vaikea unettomuus
OR 95 % luottamusväli OR 95 % luottamusväli
Lääkärin diagnosoima sairaus
Depressio (major depression) 2,6 1,9–3,5 1) 8,2 5,7–12,0 1)
Lievä depressio (subthreshold depression) 2,2 1,7–2,7 1) 3,4 2,6–4,6 1)
Sydäninfarkti 1,9 1,2–2,9 2) 0,9 0,4–1,9
Sydämen vajaatoiminta 1,6 1,1–2,2 3) 2,5 1,5–3,9 1)
Diabetes 0,8 0,7–1,0 1,0 0,8–1,4
Potilaan ilmoittama sairaus
Angina pectoris 1,3 1,0–1,7 3) 1,3 1,0–1,8
Obstruktiivinen keuhkosairaus 1,6 1,1–2,2 2) 1,5 1,0–2,3 3)
Selkävaivat 1,4 1,1–1,7 1) 1,5 1,2–2,0 2)
Lonkkavaivat 2,2 1,3–3,8 2) 2,7 1,4–5,1 2)
Nivelrikko 1,4 1,0–2,0 3) 1,6 1,0–2,5
Nivelreuma 1,0 0,5–2,0 1,3 0,6–2,8
Peptinen haava 0,9 0,5–1,5 1,8 1,0–3,1 3)
Suolistovaivat 0,9 0,6–1,3 0,9 0,5–1,4
Eturauhasvaivat 1,6 1,2–2,3 2) 1,4 0,9–2,3
Virtsatietulehdus 1,1 0,8–1,6 1,0 0,7–1,6

Kirjallisuutta

  1. Katz DA, McHorney CA. Clinical correlates of insomnia in patients with chronic illness. Arch Intern Med 1998;158:1099-107 «PMID: 9605781»PubMed
  2. Singareddy R, Vgontzas AN, Fernandez-Mendoza J ym. Risk factors for incident chronic insomnia: a general population prospective study. Sleep Med 2012;13:346-53 «PMID: 22425576»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Unettomuus
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko