Takaisin Tulosta

Unirekisteröinnit unettomuuden diagnostiikassa

Lisätietoa aiheesta
Markku Partinen
3.12.2015

Unen tutkimuksessa voidaan käyttää useita laboratorio-olosuhteissa toteutettavia tutkimuksia, mutta nämä tutkimukset eivät ole rutiiniluontoisia, vaan niitä käytetään vaikean unettomuuden diagnostiikassa.

Aktigrafia (Pt-Aktig-1, Kela 1732)

Aktigrafiatutkimuksessa tutkittava pitää ei-dominantissa ranteessaan pientä rannekellon tapaista liikeaktiivisuutta mittaavaa anturia yleensä noin viikon ajan. Yhdistettynä nukkumispäiväkirjan pitämiseen aktigrafiatutkimus auttaa huomattavasti unettomuuden tyypin ja vaikeusasteen selvittämisessä. Kelloa pidetään jatkuvasti ottaen se vain hetkeksi pois kylpyyn, suihkuun tai saunaan mentäessä. Aktigrafia antaa kuvan uni-valverytmin jaksottumisesta, ja esimerkiksi viivästyneen «Lötjönen J, Korhonen I, Hirvonen K ym. Automatic s...»1, «Paavilainen P, Korhonen I, Lötjönen J ym. Circadia...»2, «Tuisku K, Holi MM, Wahlbeck K ym. Actometry in mea...»3, «Paavilainen P, Korhonen I, Partinen M. Telemetric ...»4, «Apter N, Partinen M. Delayed sleep phase insomnia....»5 ja aikaistuneen unijakson diagnostiikassa se kuuluu suositeltuihin perustutkimuksiin «Apter N, Partinen M. Delayed sleep phase insomnia....»5, «Chesson A Jr, Hartse K, Anderson WM ym. Practice p...»6, «Morgenthaler T, Alessi C, Friedman L ym. Practice ...»7, «Sadeh A. The role and validity of actigraphy in sl...»8, «Dick R, Penzel T, Fietze I ym. AASM standards of p...»9. Alaraajojen aktigrafiaa voidaan käyttää myös periodisten raajaliikkeiden mittauksessa «Tuisku K, Holi MM, Wahlbeck K ym. Actometry in mea...»3, «Thorpy MJ. Sleep disorders in Parkinson's disease....»10, «Sforza E, Johannes M, Claudio B. The PAM-RL ambula...»11. Aktigrafiaseurannasta on tutkimusnäyttöä myös iäkkäiden ihmisten hoidon laadun parantamisessa «Paavilainen P, Korhonen I, Lötjönen J ym. Circadia...»2, «Paavilainen P, Korhonen I, Partinen M. Telemetric ...»4, «Morgenthaler T, Alessi C, Friedman L ym. Practice ...»7.

Nykyaikaisia hyvin herkkiä ballistografisia lakanan alle asetettavia antureita (esim. Beddit- ja Emfit-menetelmä) voidaan käyttää unettomuuden pitkäaikaisessa seurannassa, ja siltä osin ne voidaan rinnastaa aktigrafiarekisteröinteihin. Näillä menetelmillä ei voida mitata päiväaikaista aktiivisuutta, mutta niiden avulla yöunen laatua ja myös yöllisten raajaliikkeiden esiintymistä voidaan arvioida varsin tarkkaan «Paalasmaa J. Monitoring Sleep with Force Sensor Me...»12. Erilaisia aktiivisuusrannekkeita (markkinoilla on jo lukuisia erilaisia rannekkeita) ei ole validoitu eivätkä ne täytä lääkinnällisille laitteille asetettuja laatustandardeja.

Yöpolygrafia (Pt-Pol, Kela 3388; Pt-PolAMb, Kela 1784)

Yöpolygrafialla tarkoitetaan uniapnean seulontaan tarkoitettuja suppeita yöllisiä rekisteröintejä. Yöpolygrafiaa ei tule sekoittaa unipolygrafiaan, jossa rekisteröidään aina myös aivojen sähköistä toimintaa. Yöpolygrafiassa tutkittavaa mitataan yleensä käyttäen 3–6 eri mittausparametria. Yöpolygrafia voidaan tehdä ambulatorisesti kotioloissa tai unilaboratoriossa valvottuna. Suppeimmillaan uniapnean seulontaan ja alustavaan diagnostiikkaan tarkoitetun yöpolygrafian tulee sisältää ilmavirtauksen (happiviikset), hengitysliikkeiden, happikyllästeisyyden, pulssin ja nukkumisasennon rekisteröinti. Ns. unipatja voi toimia suppeassa yöpolygrafiassa yhtenä anturina. Rekisteröimällä samanaikaisesti happikyllästeisyyttä ja nukkumisasentoa tällaista rekisteröintiä voidaan kutsua myös yöpolygrafiaksi. Termi "unipatjarekisteröinti" on harhaanjohtava, ja se tulee rajata vain sellaisiin tutkimuksiin, joissa ei ole muita antureita. Ns. SCSB-unipatja onkin jäänyt käytöstä pois uusien menetelmien kehityttyä.

Yöpolygrafian avulla ei ole mahdollista tehdä aivojen sähköiseen toimintaan perustuvaa univaiheluokitusta. Suppea yöpolygrafia soveltuu siten lähinnä vain unenaikaisten hengityshäiriöiden (kuorsaus, uniapnea) seulontaan ja diagnostiikkaan. Parhaimmissa laitteissa yöpolygrafia sisältää myös jalkojen liikkeiden rekisteröinnin EMG-antureilla mahdollistaen standardien mukaisten raajaliikeindeksien laskemisen «Michaud M, Paquet J, Lavigne G ym. Sleep laborator...»13, «Partinen M, Hirvonen K, Jama L ym. Efficacy and sa...»14.

Unettomuudesta kärsivän potilaan kohdalla suppea yöpolygrafia ei ole kliinisesti perusteltu «Chesson A Jr, Hartse K, Anderson WM ym. Practice p...»6, «Hailey D, Tran K, Dales R ym. Recommendations and ...»15, paitsi jos on selvä syy epäillä uniapneaa. Laadukas yöpolygrafia, joka sisältää myös raajaliikkeet, voi kuitenkin olla perusteltu, kun on syytä epäillä uniapneaa tai vaikeaa yöllistä raajaliikehäiriötä. Uniapneapotilas nukahtaa yleensä nopeasti iltaisin, mutta yöuni voi olla huonolaatuista. Uniapneaa tulee epäillä etenkin, jos potilaalla esiintyy

a) äänekästä kuorsausta lähes joka yö (usein toisen toteamana)

b) unenaikaisia hengityskatkoksia

c) yöllistä heräilyä ja yöllisen virtsaamistarpeen lisääntymistä etenkin, jos

d) potilaalla on keskivartalolihavuutta, paksu kaula, pieni leuka, kapea ja korkea kova suulaki tai muutoin ahtaat ylähengitystiet.

Yöllistä periodista raajaliikehäiriötä tulee epäillä lähinnä levottomista jaloista kärsivillä potilailla, joiden yöuni on hyvin levotonta.

Suppea yöpolygrafia ei ole indisoitu eikä se ole osoittautunut kliinisesti hyödylliseksi tutkittaessa ja hoidettaessa toiminnallista, primaaria tai mielenterveyden häiriöihin liittyvää tai kronobiologista unettomuutta «Chesson A Jr, Hartse K, Anderson WM ym. Practice p...»6, «Hailey D, Tran K, Dales R ym. Recommendations and ...»15, «Practice parameters for the use of polysomnography...»16.

Unipolygrafia (laaja unipolygrafia unilaboratoriossa; Pt-PSG-1, Kela 3542)

Unipolygrafiassa rekisteröidään aina myös aivojen sähköistä toimintaa (EEG), leuanaluslihasten toimintaa (EMG) ja silmien liikkeitä (EOG) univaiheluokituksen mahdollistamiseksi. Näiden lisäksi rekisteröidään useita muita toimintoja unihäiriön ja tutkimusongelman laadusta riippuen. Erilaisia rekisteröitäviä kanavia on yleensä 15–24. Unipolygrafia on siis täysin eri tutkimus kuin huomattavasti suppeampi yöpolygrafia. Unipolygrafiarekisteröintejä voidaan nykyisin tehdä myös kotioloissa, mutta epäiltäessä esimerkiksi parasomniaa, yöllistä epilepsiaa tai REM-unen käytöshäiriötä tutkimus tulee tehdä standardien mukaisesti yhden hengen huoneessa sertifioiduissa unilaboratoriossa.

Laajan unipolygrafian analysointi ja lausunnon antaminen ovat vaativia ja runsaasti aikaa vieviä toimenpiteitä, sillä automaattisiin tietokoneen tekemiin analyyseihin ei voi kliinisessä työssä luottaa. Laajaa unipolygrafiaa tarvitaan harvoin unettomuuden rutiinidiagnostiikassa «Chesson A Jr, Hartse K, Anderson WM ym. Practice p...»6, «Hailey D, Tran K, Dales R ym. Recommendations and ...»15, mutta se tulee kyseeseen ongelmallisissa tapauksissa, joissa unihäiriön (unettomuuden) syytä ei ole saatu selville eikä unettomuus ole korjaantunut. Tällöin unipolygrafia etenkin samanaikaisen videorekisteröinnin kanssa voi paljastaa esimerkiksi unettomuuden taustalla olevan yöllisen epilepsian, unissakävelyn, REM-unen käyttäytymishäiriön tai jonkun muun unen erityishäiriön «Hailey D, Tran K, Dales R ym. Recommendations and ...»15, «Kryger MH, Roth T, Dement WC. Principles and pract...»17.

Kirjallisuutta

  1. Lötjönen J, Korhonen I, Hirvonen K ym. Automatic sleep-wake and nap analysis with a new wrist worn online activity monitoring device vivago WristCare. Sleep 2003;26:86-90 «PMID: 12627738»PubMed
  2. Paavilainen P, Korhonen I, Lötjönen J ym. Circadian activity rhythm in demented and non-demented nursing-home residents measured by telemetric actigraphy. J Sleep Res 2005;14:61-8 «PMID: 15743335»PubMed
  3. Tuisku K, Holi MM, Wahlbeck K ym. Actometry in measuring the symptom severity of restless legs syndrome. Eur J Neurol 2005;12:385-7 «PMID: 15804270»PubMed
  4. Paavilainen P, Korhonen I, Partinen M. Telemetric activity monitoring as an indicator of long-term changes in health and well-being of older people. Gerontechnology 2005;4:77-85
  5. Apter N, Partinen M. Delayed sleep phase insomnia. Duodecim 1999;115:2747-52 «PMID: 11979614»PubMed
  6. Chesson A Jr, Hartse K, Anderson WM ym. Practice parameters for the evaluation of chronic insomnia. An American Academy of Sleep Medicine report. Standards of Practice Committee of the American Academy of Sleep Medicine. Sleep 2000;23:237-41 «PMID: 10737341»PubMed
  7. Morgenthaler T, Alessi C, Friedman L ym. Practice parameters for the use of actigraphy in the assessment of sleep and sleep disorders: an update for 2007. Sleep 2007;30:519-29 «PMID: 17520797»PubMed
  8. Sadeh A. The role and validity of actigraphy in sleep medicine: an update. Sleep Med Rev 2011;15:259-67 «PMID: 21237680»PubMed
  9. Dick R, Penzel T, Fietze I ym. AASM standards of practice compliant validation of actigraphic sleep analysis from SOMNOwatch™ versus polysomnographic sleep diagnostics shows high conformity also among subjects with sleep disordered breathing. Physiol Meas 2010;31:1623-33 «PMID: 21071830»PubMed
  10. Thorpy MJ. Sleep disorders in Parkinson's disease. Clin Cornerstone 2004;6 Suppl 1A:S7-15 «PMID: 15259535»PubMed
  11. Sforza E, Johannes M, Claudio B. The PAM-RL ambulatory device for detection of periodic leg movements: a validation study. Sleep Med 2005;6:407-13 «PMID: 16139771»PubMed
  12. Paalasmaa J. Monitoring Sleep with Force Sensor Measurement. Väitöskirja. Helsinki: Helsingin yliopisto, 2014*
  13. Michaud M, Paquet J, Lavigne G ym. Sleep laboratory diagnosis of restless legs syndrome. Eur Neurol 2002;48:108-13 «PMID: 12187001»PubMed
  14. Partinen M, Hirvonen K, Jama L ym. Efficacy and safety of pramipexole in idiopathic restless legs syndrome: a polysomnographic dose-finding study--the PRELUDE study. Sleep Med 2006;7:407-17 «PMID: 16815748»PubMed
  15. Hailey D, Tran K, Dales R ym. Recommendations and supporting evidence in guidelines for referral of patients to sleep laboratories. Sleep Med Rev 2006;10:287-99 «PMID: 16807006»PubMed
  16. Practice parameters for the use of polysomnography in the evaluation of insomnia. Standards of Practice Committee of the American Sleep Disorders Association. Sleep 1995;18:55-7 «PMID: 7761744»PubMed
  17. Kryger MH, Roth T, Dement WC. Principles and practice of sleep medicine. 5. painos. New York: Elsevier 2005