Takaisin Tulosta

Psykoosilääkkeiden haittavaikutukset

Lisätietoa aiheesta
Lauri Tuominen
26.3.2020
  • Kaikkien psykoosilääkkeiden – erityisesti perinteisten psykoosilääkkeiden – käyttöön voi liittyä ekstrapyramidaalioireita:
    • pian hoidon aloittamisen jälkeen ilmaantuva jäykkyys
    • akuutit dystoniat
    • tardiivi dyskinesia
    • akatisia.
  • Kaikkien psykoosilääkkeiden käyttöön liittyy pahanlaatuisen neuroleptioireyhtymän riski «Poutanen O, Kiviniemi P. Pahanlaatuinen neurolepti...»13 (ks. Lääkärin tietokantojen artikkeli Klotsapiinihoito «Klotsapiinihoito»1 (vaatii käyttöoikeuden)).
  • Klotsapiinin käyttöön voi liittyä verenkuvan muutoksia. Tämän vuoksi klotsapiinia käytettäessä tulee huolehtia säännöllisestä verenkuvan seurannasta (ks. Lääkärin tietokantojen artikkeli Klotsapiinihoito «Klotsapiinihoito»1 (vaatii käyttöoikeuden)).
    • Klotsapiinihoitoon liittyy myös
      • kouristuskynnyksen laskua
      • lisääntynyttä syljeneritystä
      • väsymystä
      • painonnousua.
  • Metabolisten haittavaikutusten ehkäisemiseksi ja niiden varhaiseksi toteamiseksi on suositeltavaa selvittää potilaan perinnöllinen riski metaboliselle oireyhtymälle ja sille altistavat elintavat. Hoidon aikana tulee säännöllisesti seurata potilaan
  • Siirryttäessä psykoosilääkkeestä toiseen suositetaan
    • aiemman lääkityksen portaittaista lopettamista noin 1–4 viikon aikana ja
    • samanaikaista uuden psykoosilääkkeen käytön aloittamista ja
    • annoksen suurentamista hoitotasolle.
  • Tavanomaisten psykoosilääkkeiden käytön nopeaan lopettamiseen voi liittyä
Taulukko 1. Psykoosilääkkeiden haittavaikutuksia.
Psykoosilääkkeiden haittavaikutuksia
Ekstrapyramidaaliset haittavaikutukset
  1. akuutti dystonia: okulogyyrinen kriisi
  2. opistotonus
  3. leukalukko, lihaskouristukset ja kurkunpäänspasmi
  4. lääkeaineparkinsonismi (hypo- ja akinesia, vapina)
  5. akatisia
  6. tardiivi dyskinesia
Muut neurologiset haittavaikutukset
  1. pahanlaatuinen neuroleptioireyhtymä
  2. epileptiset kohtaukset
  3. kognitiiviset häiriöt
Metaboliset haittavaikutukset
  1. painon nousu
  2. veren rasva-arvojen kasvu
Kardiovaskulaarioireet
  1. hypotensio
  2. QTc-johtumisajan piteneminen
  3. kääntyvien kärkien takykardia
Seksuaaliset haittaoireet
Hyperprolaktinemia
Maksan toimintahäiriöt
Antikolinergiset oireet
  1. virtsaamisvaikeudet
  2. ummetus
Verenkuvan muutokset
Iho-oireet
Silmämuutokset
Psyykkiset haittavaikutukset kyvyttömyys tuntea nautintoa

Kirjallisuutta

  1. Carnahan RM, Lund BC, Perry PJ ym. Increased risk of extrapyramidal side-effect treatment associated with atypical antipsychotic polytherapy. Acta Psychiatr Scand 2006;113:135-41 «PMID: 16423165»PubMed
  2. American Diabetes Association, American Psychiatric Association, American Association of Clinical Endocrinologists ym. Consensus development conference on antipsychotic drugs and obesity and diabetes. Diabetes Care 2004;27:596-601 «PMID: 14747245»PubMed
  3. Jin H, Meyer JM, Jeste DV. Atypical antipsychotics and glucose dysregulation: a systematic review. Schizophr Res 2004;71:195-212 «PMID: 15474892»PubMed
  4. Newcomer JW. Second-generation (atypical) antipsychotics and metabolic effects: a comprehensive literature review. CNS Drugs 2005;19 Suppl 1:1-93 «PMID: 15998156»PubMed
  5. Marder SR, Essock SM, Miller AL ym. Physical health monitoring of patients with schizophrenia. Am J Psychiatry 2004;161:1334-49 «PMID: 15285957»PubMed
  6. Leucht S, Corves C, Arbter D, Engel RR, Li C, Davis JM: Second-generation versus first-generation antipsychotic drugs for schizophrenia: a meta-analysis. Lancet 2009;373: 31-41
  7. Taylor DM, McAskill R. Atypical antipsychotics and weight gain--a systematic review. Acta Psychiatr Scand 2000;101:416-32 «PMID: 10868465»PubMed
  8. Gentile S. Long-term treatment with atypical antipsychotics and the risk of weight gain : a literature analysis. Drug Saf 2006;29:303-19 «PMID: 16569080»PubMed
  9. Koponen H. Psykoosilääke sertindoli palaa käyttöön rajoituksin ja varoituksin. Suom Lääkäril 2006;12:1362-64
  10. Zareba W, Lin DA. Antipsychotic drugs and QT interval prolongation. Psychiatr Q 2003;74:291-306 «PMID: 12918603»PubMed
  11. Titier K, Girodet PO, Verdoux H ym. Atypical antipsychotics: from potassium channels to torsade de pointes and sudden death. Drug Saf 2005;28:35-51 «PMID: 15649104»PubMed
  12. Koponen H, Pelkonen O, Raatikainen MJP, Savolainen M, Saari K, Isohanni M. Psykoosilääkkeiden sydänvaikutukset. Suom Lääkäril 2003;6:633-7
  13. Poutanen O, Kiviniemi P. Pahanlaatuinen neuroleptioireyhtymä – kiireellistä hoitoa vaativa häiriö. Duodecim 2004;120:163-8
  14. Dunk LR, Annan LJ, Andrews CD. Rechallenge with clozapine following leucopenia or neutropenia during previous therapy. Br J Psychiatry 2006;188:255-63 «PMID: 16507968»PubMed
  15. Carpenter WT Jr. Maintenance therapy of persons with schizophrenia. J Clin Psychiatry 1996;57 Suppl 9:10-8 «PMID: 8823345»PubMed
  16. Curtis J, Newall H, Myles N ym. Considering metformin in cardiometabolic protection in psychosis. Acta Psychiatr Scand 2012;126:302-3 «PMID: 22804349»PubMed
  17. American Diabetes Association, American Psychiatric Association, American Association of Clinical Endocrinologists ym. Consensus development conference on antipsychotic drugs and obesity and diabetes. Diabetes Care 2004;27:596-601 «PMID: 14747245»PubMed
  18. De Hert M, Dekker JM, Wood D ym. Cardiovascular disease and diabetes in people with severe mental illness position statement from the European Psychiatric Association (EPA), supported by the European Association for the Study of Diabetes (EASD) and the European Society of Cardiology (ESC). Eur Psychiatry 2009;24:412-24 «PMID: 19682863»PubMed
  19. Weiden PJ, Aquila R, Emanuel M ym. Long-term considerations after switching antipsychotics. J Clin Psychiatry 1998;59 Suppl 19:36-49 «PMID: 9847051»PubMed