KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Skitsofrenian hoidon laatuindikaattorit

Lisätietoa aiheesta
11.12.2007
Kristian Wahlbeck

Käypä hoito -työryhmä Skitsofrenia on tarkastanut tekstin ilman muutoksia 2013.

Skitsofrenian hoidon laatua kuvaavia indikaattoreita on käsitelty muun muassa Stakesin nimeämän VENLA-työryhmän loppuraportissa «Lehtinen V, Lehtonen T, Hämäläinen H, ym. Psykiatrisen sairaanhoidon laatu. Venla-työryhmän loppuraportti. Helsinki: STAKES, 1995»1, Ruotsin psykiatriyhdistyksen laatutyöryhmän loppuraportissa «Åsberg M, Allgulander L, Herlofson J, Román G, Svärd K-O. Kvalitetsindikationer för psykiatrisk vård. Stockholm: Svenska psykiatriska föreningens arbetsgrupp för kvalitetssäkring, 1991»2 ja skitsofrenian hoitosuosituksessa «Svenska Psykiatriska Föreningen. Schizofreni och schizofreniliknande tillstånd -kliniska riktlinjer för utredning och behandling. Stockholm: Spris förlag, 1997»3. OECD on laatinut ehdotuksen kansainvälisiksi laatukriteereiksi mielenterveyspalveluissa «Hermann R, Mattke S, Members of the OECD Mental Health Care Panel. Selecting Indicators for the Quality of Mental Health Care at the Health Systems Level in OECD Countries. OECD Health Technical Paper»4. Yhdysvaltalainen keskus Center for Quality Assessment and Improvement in Mental Health (CQAIMH) ylläpitää verkossa (http://www.cqaimh.org/ «http://www.cqaimh.org/»1) tietokantaa mielenterveyspalveluiden laatukriteereistä.

Laatukriteereiden käytöstä ei löydy kontrolloituja tutkimuksia, joten suositukset perustuvat asiantuntijamielipiteeseen. Laatukriteereinä käytettäväksi on tarkoituksenmukaista valita kerrallaan vain muutama asia, joiden tulisi olla keskeisiä, luotettavasti ja yksinkertaisesti mitattavia – ja mikäli mahdollista – saatavissa olemassa olevista, mieluiten sähköisistä tietorekistereistä.

Käypä hoito -työryhmä suosittaa skitsofrenian hoidon laatua seurattavaksi seuraavilla laatukriteereillä:

1. Onko yksikössä kirjallista paikallista skitsofrenian hoito-ohjelmaa, jossa otetaan huomioon diagnostiikassa tarvittavat tutkimukset, potilaan psykososiaalinen ja lääkehoito, perheintervention ja potilasohjauksen toimintalinjat sekä hoidon jatkuvuuden turvaaminen hoitoketjussa?

2. Kuinka monella skitsofrenian takia hoidossa olevalla on sairauskertomuksessaan ajantasainen kirjallinen hoitosuunnitelma?

3. Kuinka monessa tapauksessa sairaalasta on otettu yhteyttä perheeseen tai lähiverkostoon kolmen ensimmäisen vuorokauden aikana ja avohoidossa ensimmäisen hoitoviikon aikana?

4. Kuinka suuri osa skitsofreniapotilaista saa samanaikaisesti enintään kahta psykoosilääkettä?

5. Kuinka suuri osa skitsofreniapotilaista saa tai on saanut viimeisen vuoden aikana hoitosuunnitelman mukaista psykososiaalista hoitoa?

6. Kuinka moni sairaalasta kotiutetuista skitsofreniapotilaista on palannut uuteen ennakolta suunnittelemattomaan sairaalahoitoon kuukauden kuluessa «Hermann R, Mattke S, Members of the OECD Mental Health Care Panel. Selecting Indicators for the Quality of Mental Health Care at the Health Systems Level in OECD Countries. OECD Health Technical Paper»4?

7. Kuinka monen skitsofreniapotilaan luokse on vuoden aikana tehty kotikäynti tai perhetapaaminen, johon on sisältynyt alaikäisen tilanteen arviointi?

8. Kuinka moni skitsofreniapotilas on käynyt vähintään kerran avohoidossa tai hänen luokseen on tehty vähintään yksi avohoitokäynti kuukaudessa sairaalasta kotiuttamista seuranneen puolen vuoden aikana «Hermann R, Mattke S, Members of the OECD Mental Health Care Panel. Selecting Indicators for the Quality of Mental Health Care at the Health Systems Level in OECD Countries. OECD Health Technical Paper»4?

9. Kuinka monelle on tehty somaattisten pitkäaikaissairauksien ja niiden riskitekijöiden selvittelyn sisältävä somaattinen tutkimus?

10. Kuinka suuri on yksikössä hoidettujen skitsofreniapotilaiden ikä- ja sukupuolivakioitu kuolleisuus verrattuna alueen väestön kuolleisuuteen «Hermann R, Mattke S, Members of the OECD Mental Health Care Panel. Selecting Indicators for the Quality of Mental Health Care at the Health Systems Level in OECD Countries. OECD Health Technical Paper»4?

Lisäksi suositellaan, että hoitoyksiköt käyttäisivät jo olemassa olevia rekisteritietoja, kuten hoitoilmoitustietoja, oman toimintansa vertaamisessa koko maan muihin yksiköihin esimerkiksi tahdosta riippumattoman hoidon kestoaikojen ja pakkotoimien osalta.

Kirjallisuutta

  1. Lehtinen V, Lehtonen T, Hämäläinen H, ym. Psykiatrisen sairaanhoidon laatu. Venla-työryhmän loppuraportti. Helsinki: STAKES, 1995
  2. Åsberg M, Allgulander L, Herlofson J, Román G, Svärd K-O. Kvalitetsindikationer för psykiatrisk vård. Stockholm: Svenska psykiatriska föreningens arbetsgrupp för kvalitetssäkring, 1991
  3. Svenska Psykiatriska Föreningen. Schizofreni och schizofreniliknande tillstånd -kliniska riktlinjer för utredning och behandling. Stockholm: Spris förlag, 1997
  4. Hermann R, Mattke S, Members of the OECD Mental Health Care Panel. Selecting Indicators for the Quality of Mental Health Care at the Health Systems Level in OECD Countries. OECD Health Technical Papers No. 17. Paris: OECD, 2004 www. «http://www.oecd.org/dataoecd/28/32/33865630.pdf»2
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Skitsofrenia
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko