KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Avohoidon moniammatilliset työryhmät

Lisätietoa aiheesta
11.10.2007
Simo Jyväsjärvi

Moniammatillisten työryhmien toteuttamaa avohoitoa koskevaa lisätietoa.

Ks.yst.myös «Moniammatillisten työryhmien toteuttama avohoito, johon sisältyy aktiivisia kotikäyntejä, lisää vaikeasti psyykkisesti sairaiden potilaiden tyytyväisyyttä hoitoon.»A, Avohoidon moniammatilliset työryhmät, jotka tekevät aktiivisesti kotikäyntejä, lisäävät vaikeasti psyykkisesti sairaiden potilaiden tyytyväisyyttä hoitoon.

Vermontin aineiston takautuvan skitsofreniadiagnoosin saaneiden potilaiden (n=118) hoitotuloksista on julkaistu raportti jossa ei ole kontrolliaineistoa «Harding CM, Brooks GW, Ashikaga T, Strauss JS, Breier A. The Vermont longitudinal study of persons with severe mental illness, II: Long-term outcome of subjects who restrospectively met DSM-III criter»1. Tulosten raportoidaan vaihdelleen suuresti.

Etenevän rinnakkaisen kontrolliryhmän puuttuminen altistaa tuloksia valikoitumisharhalle, eli tulokset saattavat myös johtua eroista kahden tutkitun potilasryhmän välillä. Kontrolloitua tietoa skitsofreniapotilaiden tuloksista ei ole saatavilla.

Suomalaisesta sadan skitsofreniapotilaan aineistosta «Anttinen EE, Eloranta KT, Stenij P. Kotisairaanhoidon mahdollisuudet skitsofreniaa sairastavien jälkihoidossa ja kuntoutuksessa. Kansaneläkelaitoksen julkaisuja Sarja A:8. Helsinki: Kansaneläkelaitos »2 saatujen kokemusten mukaan kotisairaanhoitopainotteinen avohoito vähentää sairaalahoidon käyttöä eikä näytä lisäävän omaisten rasitusta. Tutkimuksessa ei ollut kontrolliryhmää. Potilaan kotiin suuntautuvat hoitokäynnit parantavat hoitavan työryhmän mahdollisuuksia arvioida potilaan ja hänen perheensä elämäntilannetta ja selviytymistä jokapäiväisistä toiminnoista sekä soveltuvat myös niiden perheiden tukemiseen, joissa on pieniä lapsia.

Suomessa Alasen kehittämä tarpeenmukainen skitsofreniapotilaan hoito «Alanen YO, Anttinen EE, Kokkola A ym. Treatment and rehabilitation of schizophrenic psychoses. The Finnish treatment model. Nord J Psychiatry 1990;44(Suppl 22):1-65»3 lähtee yksilöllisestä potilaan psykososiaalisen tilan ja kehitysvaiheen ja perheen tilanteen perusteella tehdystä yksilökohtaisesta terapiatarpeen määrittelystä. Hoidon alkuvaiheessa pääpaino on perhe- ja ympäristökeskeisessä kriisi-interventiossa ja terapeuttisessa yhteisöhoidossa, minkä jälkeen painottuvat spesifisemmät perhe- ja pariterapeuttiset ja yksilöterapeuttiset interventiot. Lääkehoidossa pyritään matalaan ja lyhytaikaiseen psykoosilääkitykseen. Kuntouttavat toimenpiteet, mm. tukemalla normaalien kontaktien säilymistä, pyritään liittämään hoitokokonaisuuteen jo akuuttivaiheessa; myöhemmässä vaiheessa potilaan toimintakyvyn paranemista tukeva portaittainen kuntoutusjärjestelmä on keskeinen. Vaikka kontrolloidut tutkimukset näin määritellystä skitsofreniapotilaiden tarpeenmukaisesta hoidosta vielä puutuvat, potilaiden seurantaan «Alanen YO. Skitsofrenian syyt ja tarpeenmukainen hoito. Juva: WSOY, 1993»4, «Alanen YO, Lehtinen K, Räkköläinen V, Aaltonen J. Need-adapted treatment of new schizophrenic patients: experiences and results of the Turku Project. Acta Psychiatr Scand 1991;83:363-72»5 ja pohjoismaisen skitsofreniaprojektin pohjalta tehtyyn vertailuun «Alanen YO, Ugelstad E, Armelius B-Å, toim. Early treatment for schizophrenic patients. Scandinavian psychotherapeutic approaches. Oslo: Scandinavian University Press, 1994»6 perustuvat kokemukset ovat olleet rohkaisevia. Muiden avopalveluiden ja sairaalaosaston kanssa integroidusti toimivat erityistyöryhmät (esim. psykoosityöryhmät), joiden toimintaperiaatteisiin kuuluvat tiivis kriisiluontoinen avohoito, perheinterventiot ja tarvittaessa tiheät kotikäynnit «Alanen Y, Kokkola A, Pylkkänen K, toim. Skitsofreniaprojekti 1981-1987. Skitsofrenian tutkimuksen, hoidon ja kuntoutuksen valtakunnallisen kehittämisohjelman loppuraportti. Lääkintöhallituksen opassar»7, voivat vähentää potilaan sairaalahoidon tarvetta ja perheen osaksi tulevaa rasitusta.

Kirjallisuutta

  1. Harding CM, Brooks GW, Ashikaga T, Strauss JS, Breier A. The Vermont longitudinal study of persons with severe mental illness, II: Long-term outcome of subjects who restrospectively met DSM-III criteria for schizophrenia. Am J Psychiatry 1987;144:727-35
  2. Anttinen EE, Eloranta KT, Stenij P. Kotisairaanhoidon mahdollisuudet skitsofreniaa sairastavien jälkihoidossa ja kuntoutuksessa. Kansaneläkelaitoksen julkaisuja Sarja A:8. Helsinki: Kansaneläkelaitos 1971
  3. Alanen YO, Anttinen EE, Kokkola A ym. Treatment and rehabilitation of schizophrenic psychoses. The Finnish treatment model. Nord J Psychiatry 1990;44(Suppl 22):1-65
  4. Alanen YO. Skitsofrenian syyt ja tarpeenmukainen hoito. Juva: WSOY, 1993
  5. Alanen YO, Lehtinen K, Räkköläinen V, Aaltonen J. Need-adapted treatment of new schizophrenic patients: experiences and results of the Turku Project. Acta Psychiatr Scand 1991;83:363-72
  6. Alanen YO, Ugelstad E, Armelius B-Å, toim. Early treatment for schizophrenic patients. Scandinavian psychotherapeutic approaches. Oslo: Scandinavian University Press, 1994
  7. Alanen Y, Kokkola A, Pylkkänen K, toim. Skitsofreniaprojekti 1981-1987. Skitsofrenian tutkimuksen, hoidon ja kuntoutuksen valtakunnallisen kehittämisohjelman loppuraportti. Lääkintöhallituksen opassarja nro 4, Helsinki: Lääkintöhallitus, Mielisairaalain liitto, Sairaalaliitto, 1988
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko