Takaisin Tulosta

ADHD-diagnoosia varten tehtävä kliininen tutkimus lapsilla ja nuorilla

Lisätietoa aiheesta
Anita Puustjärvi
30.8.2016
  • Lapsen tai nuoren tapaamisessa kuullaan lapsen tai nuoren arvio tilanteesta ja arvioidaan hänen toimintakykyään sekä psyykkistä tilaa «Taylor E, Döpfner M, Sergeant J ym. European clini...»1, «Stöd till barn, ungdomar och vuxna med adhd. Ett k...»2, «ADHD: Clinical Practice Guideline for the Diagnosi...»3:
    • Lapsen/nuoren käsitys ongelmista ja selviytymisestä niiden kanssa
      • toimiminen ja käyttäytyminen kotona ja koulussa
      • kaverisuhteet ja harrastukset
      • oppimisen ongelmat ja kielelliset vaikeudet
      • tunne-elämän ja itsetunnon ongelmat.
    • Lasta tai nuorta tarkkailemalla arvioidaan psyykkistä tilaa ja tapaa toimia:
      • keskittyminen, yli- tai aliaktiivisuus, impulsiivisuus
      • käyttäytymisen häiriöt
      • vuorovaikutus ja sosiaaliset taidot
      • mieliala, tunteiden ilmaiseminen
      • ahdistuneisuus, pelokkuus, varuillaanolo
      • mahdolliset muiden psyykkisten sairauksien oireet.
    • Somaattisen tutkimuksen tehtävänä on selvittää oireiden taustalla mahdollisesti olevat muut häiriöt ja mahdollisen lääkityksen kannalta olennaiset asiat:
      • yleistila
      • pituus, paino
      • somaattisten sairauksien merkit (anemia, kilpirauhasen toimintahäiriö), väsymys
      • pään ympärys (hydrokefalus, FAS)
      • iho (neurofibromatoosi)
      • näön tai kuulon ongelmat
      • epämuodostumaoireyhtymään viittaavat piirteet (FAS tai FASD)
      • tarkka neurologinen status
      • verenpaine ja pulssi, sydämen auskultaatio (mahdollista lääkealoitusta varten)
    • Lasta ja vanhempia yhtä aikaa tavatessa huomioidaan lapsen ja vanhemman välinen vuorovaikutus (tunneilmaisut, vihamielisyys, lapsen ohjaaminen, tapa kommunikoida, lapsen reagointi).
  • Lisätutkimuksia voidaan tehdä tarvittaessa erotusdiagnostisten ongelmien vuoksi «ADHD: Clinical Practice Guideline for the Diagnosi...»3:
    • Kemialliset tutkimukset (verinäytteet), kuten kilpirauhasen toimintaa mittaavat kokeet ja perusverikokeet
    • Kromosomitutkimukset (sukukromosomit, FRAX epäiltäessä kyseistä oireyhtymää)
    • Metaboliset tutkimukset (tarvitaan harvoin)
    • EEG, jos on epäily epileptisestä oireesta
    • Pään kuvantamistutkimukset tarvittaessa (lasten)neurologin arvion perusteella, ks. myös lisätietoa aiheesta artikkelista ADHD ja aivojen kuvantamistutkimukset «ADHD ja aivojen kuvantamistutkimukset»1.

Kirjallisuutta

  1. Taylor E, Döpfner M, Sergeant J ym. European clinical guidelines for hyperkinetic disorder -- first upgrade. Eur Child Adolesc Psychiatry 2004;13 Suppl 1:I7-30 «PMID: 15322953»PubMed
  2. Stöd till barn, ungdomar och vuxna med adhd. Ett kunskapsstöd. Socialstyrelsen 2014
  3. ADHD: Clinical Practice Guideline for the Diagnosis, Evaluation, and Treatment of Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder in Children and Adolescents. Subcommittee on attention-deficit/hyperactivity disorder, steering committee on quality improvement and management. Pediatrics 2011. http://pediatrics.aappublications.org/content/pediatrics/128/5/1007.full.pdf