KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Virtsankarkailun taustalla olevia tekijöitä

Lisätietoa aiheesta
2.12.2011
Aarre Kivelä

Synnytykseen liittyviä tekijöitä

Menopaussi

Laskeumat

Toistuvat virtsatieinfektiot

Diabetes

Suolentoiminnan häiriöt

Dieetti

Nesteiden käyttö

Kofeiini

Sosioekonomiset tekijät

  • Korkeampi koulutustaso ja sosiaalinen asema näyttävät liittyvän lisääntyneeseen virtsankarkailun esiintymiseen vielä lukuisien sekoittavien tekijöiden poistamisen jälkeenkin «Holroyd-Leduc JM, Straus SE. Management of urinary incontinence in women: scientific review. JAMA 2004;291:986-95 »19.
  • Erityisesti tämä koskee lievää muotoa ja ponnistuskarkailua.
  • Osittain tilanne voi selittyä sillä, että korkeammassa asemassa olevat kokevat oireet herkemmin kiusallisiksi ja hakeutuvat tästä syystä herkemmin tutkimuksiin ja hoitoon.
  • Sen sijaan taloudellisen tilanteen ja virtsankarkailun välillä ei ole voitu osoittaa selvää yhteyttä.

Rotu ja perimä

  • Erittäin laajassa yhdysvaltalaisessa poikkileikkaustutkimuksessa (Nurses' Health Study II) «Altman D, Forsman M, Falconer C ym. Genetic influence on stress urinary incontinence and pelvic organ prolapse. Eur Urol 2008;54:918-22 »32 selviteltiin virtsankarkailun ja sen eri vaikeusasteiden rodullista jakaantumista 37–54-vuotiailla naisilla (n = 83 355). Valkoiseen rotuun verrattuna virtsankarkailua esiintyi afrikkalaista alkuperää olevilla naisilla merkitsevästi vähemmän. Satunnaisen karkailun (1–2 kertaa kuukaudessa) suhteen riskiluku oli 0.58 (95 % luottamusväli 0.48–0.69), toistuvan karkailun (vähintään kerran viikossa) 0.56 (95 % luottamusväli 0.48–0.65) ja vaikean karkailun (alusvaatteiden kastuminen) 0.49 (95 % luottamusväli 0.40–0.60). Myös aasialaista alkuperää olevilla naisilla todettiin virtsankarkailua vähemmän kuin valkoihoisilla. Vastaavat riskiluvut olivat satunnaisessa karkailussa 0.78 (95 % luottamusväli 0.67–0.92), toistuvassa karkailussa 0.71 (95 % luottamusväli 0.61–0.83) ja vaikeassa karkailussa 0.57 (95 % luottamusväli 0.46–0.72). Latinalaisen ja valkoisen rodun suhteen ei karkailun esiintymisessä todettu merkitseviä eroja.
  • Toisessa, niin ikään yhdysvaltalaisessa kohorttitutkimuksessa «Danforth KN, Townsend MK, Lifford K ym. Risk factors for urinary incontinence among middle-aged women. Am J Obstet Gynecol 2006;194:339-45 »33 puolestaan selviteltiin virtsankarkailun ja sen eri muotojen rodullista vaihtelua 40–69-vuotiailla naisilla (n = 2 109). Viikoittaista virtsankarkailua ilmeni eniten latinalaista alkuperää olevilla naisilla (36 %), toiseksi eniten valkoihoisilla (30 %), sen jälkeen afrikkalaista alkuperää olevilla (25 %) ja vähiten aasialaisilla (19 %). Virtsankarkailun eri muodoista ponnistuskarkailua ilmeni latinalaisella rodulla 18 %, valkoihoisilla 15 %, afrikkalaista alkuperää olevilla 8 % ja aasialaisilla 8 %. Pakkokarkailun suhteen vastaavat luvut olivat 10 %, 9 %, 14 % ja 7 %. Lukuisten sekoittavien tekijöiden (ikä, BMI, synnyttäneisyys, menopaussi, kohdunpoisto, estrogeenien käyttö, diabetes) vakioinnin jälkeen ponnistuskarkailun riski oli afrikkalaista alkuperää olevilla (OR 0.36, 95 % luottamusväli 0.23–0.57) ja aasialaisilla (OR 0.54, 95 % luottamusväli 0.34–0.86) merkitsevästi pienempi kuin valkoihoisilla. Pakkokarkailun suhteen ei todettu merkitseviä eroja valkoihoisten ja aasialaisten tai afrikkalaista alkuperää olevien välillä.
  • Norjalaisen EPINCONT-tutkimuksen yhdessä osiossa «Thom DH, van den Eeden SK, Ragins AI ym. Differences in prevalence of urinary incontinence by race/ethnicity. J Urol 2006;175:259-64 »34 selvitettiin myös inkontinenssin mahdollista perinnöllistä taipumusta ja todettiin, että virtsankarkailusta kärsivien äitien (n = 6 021) tyttärillä (n = 7 629) oli kohonnut riski sekä ponnistuskarkailun (OR 1.5, 95 % luottamusväli 1.3–1.8), sekamuotoisen karkailun (OR 1.6, 95 % luottamusväli 1.2–2.0) että pakkokarkailun (OR 1.8, 95 % luottamusväli 0.8–3.9) suhteen. Virtsankarkailusta kärsivien naisten (n = 2 104) nuoremmilla sisarilla (n = 2 426) todettiin myös kohonnut riski ponnistuskarkailun (OR 1.8, 95 % luottamusväli 1.3–2.3) ja sekamuotoisen karkailun (OR 1.7, 95 % luottamusväli 1.1–2.8), mutta ei pakkokarkailun suhteen.
  • Ruotsalaisessa rekisteritutkimuksessa «Hannestad YS, Lie RT, Rortveit G ym. Familial risk of urinary incontinence in women: population based cross sectional study. BMJ 2004;329:889-91 »35 identifioitiin 3 376 monotsygoottista ja 5 067 ditsygoottista kaksosparia vuosilta 1926–58 ja verrattiin heille tehtyjen virtsankarkailuleikkausten määrää.Tulokset koskevat ponnistuskarkailua. Vertaamalla perimältään identtisiä monotsygoottisia ja perimältään 50 % samankaltaisia ditsygoottisia kaksosia voitiin määrittää perintötekijöiden ja ympäristön suhteellinen osuus fenotyypin vaihtelussa. Tilastollisen mallinnuksen jälkeen saatiin tulokseksi, että perimä (0.41, 95 % luottamusväli 0.07–0.74) ja eri elinympäristö (0.40, 95 % luottamusväli 0.27–0.53) vastasivat molemmat noin kahdesta viidesosasta ja yhteinen elinympäristö noin yhdestä viidesosasta (0.19, 95 % luottamusväli 0.00–0.47) todetusta vaihtelusta karkailuleikkausten määrissä.

Ehkäisypillereiden käyttö

  • Laajassa amerikkalaisessa poikkileikkaustutkimuksessa «Altman D, Forsman M, Falconer C ym. Genetic influence on stress urinary incontinence and pelvic organ prolapse. Eur Urol 2008;54:918-22 »32 (NHS II, n = 83 355) kartoitettiin myös ehkäisypillereiden käytön ja virtsankarkailun mahdollista yhteyttä ja todettiin, että aiemmin pillereitä käyttäneillä oli lievästi kohonnut karkailun riski sekä satunnaisen (RR 1.18; 95 % luottamusväli 1.12–1.26), viikoittaisen (RR 1.21; 95 % luottamusväli 1.15–1.28) että vaikean (RR 1.20; 95 % luottamusväli 1.12–1.29) karkailun suhteen verrattuna niihin, jotka eivät koskaan olleet käyttäneet pillereitä. Tutkimushetkellä pillereitä käyttäneillä riskiluvut viikoittaisen karkailun suhteen (RR 1.13; 95 % luottamusväli 1.05–1.21) olivat hieman pienemmät ja satunnaisen (RR 1.14; 95 % luottamusväli 0.96–1.12) tai vaikea-asteisen (RR 0.97; 95 % luottamusväli 0.89–1.07) karkailun suhteen riski ei ollut suurentunut lainkaan. Saman tutkimusaineiston myöhemmässä analyysissa «Townsend MK, Curhan GC, Resnick NM ym. Oral contraceptive use and incident urinary incontinence in premenopausal women. J Urol 2009;181:2170-5 »36 todettiin lisäksi, että jos pillereiden käyttö oli jatkunut vähintään 10 vuotta, viikoittaisen karkailun riski lisääntyi (RR 1.48; 95 % luottamusväli 1.13–1.95). Pillereiden käyttö näyttäisi lisäävän lähinnä pakkokarkailun (RR 2.48; 95 % luottamusväli 1.07–5.76) eikä niinkään ponnistuskarkailun (RR 1.04; 95 % luottamusväli 0.78–1.40) riskiä.

Muut sairaudet

Kirjallisuutta

  1. Arya LA, Jackson ND, Myers DL ym. Risk of new-onset urinary incontinence after forceps and vacuum delivery in primiparous women. Am J Obstet Gynecol 2001;185:1318-23; discussion 1323-4 «PMID: 11744903»PubMed
  2. Van Kessel K, Reed S, Newton K ym. The second stage of labor and stress urinary incontinence. Am J Obstet Gynecol 2001;184:1571-5 «PMID: 11408883»PubMed
  3. Baydock SA, Flood C, Schulz JA ym. Prevalence and risk factors for urinary and fecal incontinence four months after vaginal delivery. J Obstet Gynaecol Can 2009;31:36-41 «PMID: 19208281»PubMed
  4. Rortveit G, Daltveit AK, Hannestad YS ym. Vaginal delivery parameters and urinary incontinence: the Norwegian EPINCONT study. Am J Obstet Gynecol 2003;189:1268-74 «PMID: 14634552»PubMed
  5. Hatem M, Pasquier JC, Fraser W ym. Factors associated with postpartum urinary/anal incontinence in primiparous women in Quebec. J Obstet Gynaecol Can 2007;29:232-9 «PMID: 17346493»PubMed
  6. Chang SR, Chen KH, Lin HH ym. Comparison of the effects of episiotomy and no episiotomy on pain, urinary incontinence, and sexual function 3 months postpartum: a prospective follow-up study. Int J Nurs Stud 2011;48:409-18 «PMID: 20800840»PubMed
  7. Carroli G, Mignini L. Episiotomy for vaginal birth. Cochrane Database Syst Rev 2009;1:CD000081 «PMID: 19160176»PubMed
  8. Milsom I, Ekelund P, Molander U ym. The influence of age, parity, oral contraception, hysterectomy and menopause on the prevalence of urinary incontinence in women. J Urol 1993;149:1459-62 «PMID: 8501788»PubMed
  9. van Beurden M, van Der Vange N, ten Kate FJ ym. Restricted surgical management of vulvar intraepithelial neoplasia 3: Focus on exclusion of invasion and on relief of symptoms. Int J Gynecol Cancer 1998;8:73-77 «PMID: 11576286»PubMed
  10. Thom DH, Brown JS. Reproductive and hormonal risk factors for urinary incontinence in later life: a review of the clinical and epidemiologic literature. J Am Geriatr Soc 1998;46:1411-7 «PMID: 9809764»PubMed
  11. Mishra GD, Cardozo L, Kuh D. Menopausal transition and the risk of urinary incontinence: results from a British prospective cohort. BJU Int 2010;106:1170-5 «PMID: 20346050»PubMed
  12. Lan Z, Jinghe L, Hong W, Shaomei H. The prevalence of and potential risk factors for female urinary incontinence in Beijing, China. Menopause 2008;15:566-9
  13. Teleman PM, Persson J, Mattiasson A ym. The relation between urinary incontinence and steroid hormone levels in perimenopausal women. A report from the Women's Health in the Lund Area (WHILA) study. Acta Obstet Gynecol Scand 2009;88:927-32 «PMID: 19579140»PubMed
  14. Buchsbaum GM. Urinary incontinence and pelvic organ prolapse. Minerva Urol Nefrol 2006;58:311-9 «PMID: 17268396»PubMed
  15. Al-Mandeel H, Ross S, Robert M ym. Incidence of stress urinary incontinence following vaginal repair of pelvic organ prolapse in objectively continent women. Neurourol Urodyn 2011;30:390-4 «PMID: 21284021»PubMed
  16. Lowder JL, Frankman EA, Ghetti C ym. Lower urinary tract symptoms in women with pelvic organ prolapse. Int Urogynecol J 2010;21:665-72 «PMID: 20076947»PubMed
  17. Miedel A, Tegerstedt G, Maehle-Schmidt M ym. Symptoms and pelvic support defects in specific compartments. Obstet Gynecol 2008;112:851-8 «PMID: 18827128»PubMed
  18. Brubaker L, Rickey L, Xu Y ym. Symptoms of combined prolapse and urinary incontinence in large surgical cohorts. Obstet Gynecol 2010;115:310-6 «PMID: 20093904»PubMed
  19. Holroyd-Leduc JM, Straus SE. Management of urinary incontinence in women: scientific review. JAMA 2004;291:986-95 «PMID: 14982915»PubMed
  20. Brown JS, Grady D, Ouslander JG ym. Prevalence of urinary incontinence and associated risk factors in postmenopausal women. Heart & Estrogen/Progestin Replacement Study (HERS) Research Group. Obstet Gynecol 1999;94:66-70 «PMID: 10389720»PubMed
  21. Ebbesen MH, Hannestad YS, Midthjell K ym. Diabetes and urinary incontinence - prevalence data from Norway. Acta Obstet Gynecol Scand 2007;:1-7 «PMID: 17851814»PubMed
  22. Danforth KN, Townsend MK, Curhan GC ym. Type 2 diabetes mellitus and risk of stress, urge and mixed urinary incontinence. J Urol 2009;181:193-7 «PMID: 19013621»PubMed
  23. Ebbesen MH, Hannestad YS, Midthjell K ym. Diabetes related risk factors did not explain the increased risk for urinary incontinence among women with diabetes. The Norwegian HUNT/EPINCONT study. BMC Urol 2009;9:11 «PMID: 19740449»PubMed
  24. Slieker-ten Hove MC, Pool-Goudzwaard AL, Eijkemans MJ ym. Prevalence of double incontinence, risks and influence on quality of life in a general female population. Neurourol Urodyn 2010;29:545-50 «PMID: 19634171»PubMed
  25. Dallosso H, Matthews R, McGrother C ym. Diet as a risk factor for the development of stress urinary incontinence: a longitudinal study in women. Eur J Clin Nutr 2004;58:920-6 «PMID: 15164113»PubMed
  26. Dallosso HM, McGrother CW, Matthews RJ ym. The association of diet and other lifestyle factors with overactive bladder and stress incontinence: a longitudinal study in women. BJU Int 2003;92:69-77 «PMID: 12823386»PubMed
  27. Maserejian NN, Giovannucci EL, McVary KT ym. Dietary macronutrient and energy intake and urinary incontinence in women. Am J Epidemiol 2010;171:1116-25 «PMID: 20421220»PubMed
  28. Gray M, Krissovich M. Does fluid intake influence the risk for urinary incontinence, urinary tract infection, and bladder cancer? J Wound Ostomy Continence Nurs 2003;30:126-31 «PMID: 12761483»PubMed
  29. Swithinbank L, Hashim H, Abrams P. The effect of fluid intake on urinary symptoms in women. J Urol 2005;174:187-9 «PMID: 15947624»PubMed
  30. Hannestad YS, Rortveit G, Daltveit AK ym. Are smoking and other lifestyle factors associated with female urinary incontinence? The Norwegian EPINCONT Study. BJOG 2003;110:247-54 «PMID: 12628262»PubMed
  31. Tomlinson BU, Dougherty MC, Pendergast JF ym. Dietary caffeine, fluid intake and urinary incontinence in older rural women. Int Urogynecol J Pelvic Floor Dysfunct 1999;10:22-8 «PMID: 10207763»PubMed
  32. Altman D, Forsman M, Falconer C ym. Genetic influence on stress urinary incontinence and pelvic organ prolapse. Eur Urol 2008;54:918-22 «PMID: 18155350»PubMed
  33. Danforth KN, Townsend MK, Lifford K ym. Risk factors for urinary incontinence among middle-aged women. Am J Obstet Gynecol 2006;194:339-45 «PMID: 16458626»PubMed
  34. Thom DH, van den Eeden SK, Ragins AI ym. Differences in prevalence of urinary incontinence by race/ethnicity. J Urol 2006;175:259-64 «PMID: 16406923»PubMed
  35. Hannestad YS, Lie RT, Rortveit G ym. Familial risk of urinary incontinence in women: population based cross sectional study. BMJ 2004;329:889-91 «PMID: 15485965»PubMed
  36. Townsend MK, Curhan GC, Resnick NM ym. Oral contraceptive use and incident urinary incontinence in premenopausal women. J Urol 2009;181:2170-5 «PMID: 19296979»PubMed
  37. Finkelstein MM. Medical conditions, medications, and urinary incontinence. Analysis of a population-based survey. Can Fam Physician 2002;48:96-101 «PMID: 11852617»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Virtsankarkailu (naiset)
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko