Tulosta

Virtsankarkailun taustalla olevia tekijöitä

Lisätietoa aiheesta
23.10.2016
Tomi Mikkola ja Eeva Sundström

Synnytykseen liittyviä tekijöitä

Menopaussi

Laskeumat

Toistuvat virtsatieinfektiot

Diabetes

Suolentoiminnan häiriöt

Dieetti

Nesteiden käyttö

Kofeiini

Tupakointi

  • Norjalaisessa poikkileikkaustutkimuksessa «Hannestad YS, Rortveit G, Daltveit AK ym. Are smoking and other lifestyle factors associated with female urinary incontinence? The Norwegian EPINCONT Study. BJOG 2003;110:247-54 »25 todettiin, että virtsankarkailun riski oli lisääntynyt sekä runsaasti tupakoivilla (OR 1,3, 95 % luottamusväli 1,1–1,6) että aikaisemmin runsaasti tupakoineilla mutta lopettaneilla (OR 1,7, 95 % luottamusväli 1,4–2,0). Sekamuotoisen karkailun suhteen riskiluvut olivat vielä suuremmat: OR 1,6 (95 % luottamusväli 1,2–2,1) ja OR 2,2 (95 % luottamusväli 1,7–2,8). Vaikean virtsankarkailun esiintyvyys oli lievästi lisääntynyt myös vähemmän tupakoivilla (OR 1,3, 95 % luottamusväli 1,1–1,5) ja tupakoineilla (OR 1,2, 95 % luottamusväli 1,1–1,5). Vähemmän kuin 1 savukeaskin päivässä tupakoivilla ei ponnistusvirtsankarkailun riski ollut lisääntynyt tässä tutkimuksessa.
  • Toisaalta kotimaisessa otantatutkimuksessa «Tähtinen RM, Auvinen A, Cartwright R ym. Smoking and bladder symptoms in women. Obstet Gynecol 2011;118:643-8 »38 todettiin sekä aikaisemman että nykyisen tupakoinnin lisäävän tihentynyttä virtsaamistarvetta (OR 1,7, 95 % luottamusväli 1,0–3,1 ja OR 3,0, 95 % luottamusväli 1,8–5,0) ja virtsapakko-oireita (OR 1,8, 95 % luottamusväli 1,2–2,9 ja OR 2,7, 95 % luottamusväli 1,7–4,2) verrattuna koskaan tupakoimattomiin, mutta ei ponnistus- (OR 1,4, 95 % luottamusväli 0,9–2,1 ja OR 0,8, 95 % luottamusväli 0,5–1,3) tai pakkovirtsankarkailua (OR 1,8, 95 % luottamusväli 0,8–4,3 ja OR 1,5, 95 % luottamusväli 0,6–3,8). Kun vähän tupakoivia (1–10 savuketta/pv) verrattiin runsaasti tupakoiviin (yli 10 savuketta/pv), runsaasti tupakoivilla oli enemmän tihentynyttä virtsaamistarvetta (OR 2,2, 95 % luottamusväli 1,2–4,3) ja virtsapakko-oireita (OR 2,1, 95 % luottamusväli 1,1–3,9), mutta ponnistus- (OR 1,3, 95 % luottamusväli 0,6–2,8) tai pakkovirtsankarkailun (OR 1,7, 95 % luottamusväli 0,3–8,5) riski ei ollut lisääntynyt.

Sosioekonomiset tekijät

  • Korkeampi koulutustaso ja sosiaalinen asema näyttävät liittyvän lisääntyneeseen virtsankarkailun esiintymiseen vielä lukuisien sekoittavien tekijöiden poistamisen jälkeenkin «Holroyd-Leduc JM, Straus SE. Management of urinary incontinence in women: scientific review. JAMA 2004;291:986-95 »15.
  • Erityisesti tämä koskee lievää muotoa ja ponnistuskarkailua.
  • Osittain tilanne voi selittyä sillä, että korkeammassa asemassa olevat kokevat oireet herkemmin kiusallisiksi ja hakeutuvat tästä syystä herkemmin tutkimuksiin ja hoitoon.
  • Sen sijaan taloudellisen tilanteen ja virtsankarkailun välillä ei ole voitu osoittaa selvää yhteyttä.

Rotu ja perimä

  • Yhdysvaltalaisessa poikkileikkaustutkimuksessa (Nurses' Health Study II) «Altman D, Forsman M, Falconer C ym. Genetic influence on stress urinary incontinence and pelvic organ prolapse. Eur Urol 2008;54:918-22 »27selviteltiin virtsankarkailun ja sen eri vaikeusasteiden rodullista jakaantumista 37–54-vuotiailla naisilla (n = 83 355). Valkoiseen rotuun verrattuna virtsankarkailua esiintyi afrikkalaista alkuperää olevilla naisilla merkitsevästi vähemmän. Satunnaisen karkailun (1–2 kertaa kuukaudessa) suhteen riskiluku oli 0,58 (95 % luottamusväli 0,48–0,69), toistuvan karkailun (vähintään kerran viikossa) 0,56 (95 % luottamusväli 0,48–0,65) ja vaikean karkailun (alusvaatteiden kastuminen) 0,49 (95 % luottamusväli 0,40–0,60). Myös aasialaista alkuperää olevilla naisilla todettiin virtsankarkailua vähemmän kuin valkoihoisilla. Vastaavat riskiluvut olivat satunnaisessa karkailussa 0,78 (95 % luottamusväli 0,67–0,92), toistuvassa karkailussa 0,71 (95 % luottamusväli 0,61–0,83) ja vaikeassa karkailussa 0,57 (95 % luottamusväli 0,46–0,72). Latinalaisen ja valkoisen rodun suhteen ei karkailun esiintymisessä todettu merkitseviä eroja.
  • Toisessa, niin ikään yhdysvaltalaisessa kohorttitutkimuksessa «Danforth KN, Townsend MK, Lifford K ym. Risk factors for urinary incontinence among middle-aged women. Am J Obstet Gynecol 2006;194:339-45 »28 puolestaan selviteltiin virtsankarkailun ja sen eri muotojen rodullista vaihtelua 40–69-vuotiailla naisilla (n = 2 109). Viikoittaista virtsankarkailua ilmeni eniten latinalaista alkuperää olevilla naisilla (36 %), toiseksi eniten valkoihoisilla (30 %), sen jälkeen afrikkalaista alkuperää olevilla (25 %) ja vähiten aasialaisilla (19 %). Virtsankarkailun eri muodoista ponnistuskarkailua ilmeni latinalaisella rodulla 18 %, valkoihoisilla 15 %, afrikkalaista alkuperää olevilla 8 % ja aasialaisilla 8 %. Pakkokarkailun suhteen vastaavat luvut olivat 10 %, 9 %, 14 % ja 7 %. Lukuisten sekoittavien tekijöiden (ikä, BMI, synnyttäneisyys, menopaussi, kohdunpoisto, estrogeenien käyttö, diabetes) vakioinnin jälkeen ponnistuskarkailun riski oli afrikkalaista alkuperää olevilla (OR 0,36, 95 % luottamusväli 0,23–0,57) ja aasialaisilla (OR 0,54, 95 % luottamusväli 0,34–0,86) merkitsevästi pienempi kuin valkoihoisilla. Pakkokarkailun suhteen ei todettu merkitseviä eroja valkoihoisten ja aasialaisten tai afrikkalaista alkuperää olevien välillä.
  • Norjalaisen EPINCONT-tutkimuksen yhdessä osiossa «Thom DH, van den Eeden SK, Ragins AI ym. Differences in prevalence of urinary incontinence by race/ethnicity. J Urol 2006;175:259-64 »29 selvitettiin myös inkontinenssin mahdollista perinnöllistä taipumusta ja todettiin, että virtsankarkailusta kärsivien äitien (n = 6 021) tyttärillä (n = 7 629) oli kohonnut riski sekä ponnistuskarkailun (OR 1,5, 95 % luottamusväli 1,3–1,8), sekamuotoisen karkailun (OR 1,6, 95 % luottamusväli 1,2–2,0) että pakkokarkailun (OR 1,8, 95 % luottamusväli 0,8–3,9) suhteen. Virtsankarkailusta kärsivien naisten (n = 2 104) nuoremmilla sisarilla (n = 2 426) todettiin myös kohonnut riski ponnistuskarkailun (OR 1,8, 95 % luottamusväli 1,3–2,3) ja sekamuotoisen karkailun (OR 1,7, 95 % luottamusväli 1,1–2,8), mutta ei pakkokarkailun suhteen.
  • Ruotsalaisessa rekisteritutkimuksessa «Hannestad YS, Lie RT, Rortveit G ym. Familial risk of urinary incontinence in women: population based cross sectional study. BMJ 2004;329:889-91 »30 identifioitiin 3 376 monotsygoottista ja 5 067 ditsygoottista kaksosparia vuosilta 1926–58 ja verrattiin heille tehtyjen ponnistusvirtsankarkailuleikkausten määrää. Tilastollisen mallinnuksen jälkeen saatiin tulokseksi, että perimä (0,41, 95 % luottamusväli 0,07–0,74) ja eri elinympäristö (0,40, 95 % luottamusväli 0,27–0,53) vastasivat molemmat noin kahdesta viidesosasta ja yhteinen elinympäristö noin yhdestä viidesosasta (0,19, 95 % luottamusväli 0,00–0,47) todetusta vaihtelusta karkailuleikkausten määrissä.

Ehkäisypillereiden käyttö

  • Amerikkalaisessa poikkileikkaustutkimuksessa «Altman D, Forsman M, Falconer C ym. Genetic influence on stress urinary incontinence and pelvic organ prolapse. Eur Urol 2008;54:918-22 »27 (NHS II, n = 83 355) kartoitettiin myös ehkäisypillereiden käytön ja virtsankarkailun mahdollista yhteyttä ja todettiin, että aiemmin pillereitä käyttäneillä oli lievästi kohonnut karkailun riski sekä satunnaisen (RR 1,18; 95 % luottamusväli 1,12–1,26), viikoittaisen (RR 1,21; 95 % luottamusväli 1,15–1,28) että vaikean (RR 1,20; 95 % luottamusväli 1,12–1,29) karkailun suhteen verrattuna niihin, jotka eivät koskaan olleet käyttäneet pillereitä. Tutkimushetkellä pillereitä käyttäneillä riskiluvut viikoittaisen karkailun suhteen (RR 1,13; 95 % luottamusväli 1,05–1,21) olivat hieman pienemmät ja satunnaisen (RR 1,14; 95 % luottamusväli 0,96–1,12) tai vaikea-asteisen (RR 0,97; 95 % luottamusväli 0,89–1,07) karkailun suhteen riski ei ollut suurentunut lainkaan. Saman tutkimusaineiston myöhemmässä analyysissa «Townsend MK, Curhan GC, Resnick NM ym. Oral contraceptive use and incident urinary incontinence in premenopausal women. J Urol 2009;181:2170-5 »31 todettiin lisäksi, että jos pillereiden käyttö oli jatkunut vähintään 10 vuotta, viikoittaisen karkailun riski lisääntyi (RR 1,48; 95 % luottamusväli 1,13–1,95). Pillereiden käyttö näyttäisi lisäävän lähinnä pakkokarkailun (RR 2,48; 95 % luottamusväli 1,07–5,76) eikä niinkään ponnistuskarkailun (RR 1,04; 95 % luottamusväli 0,78–1,40) riskiä.

Muut sairaudet

Kirjallisuutta

  1. Arya LA, Jackson ND, Myers DL ym. Risk of new-onset urinary incontinence after forceps and vacuum delivery in primiparous women. Am J Obstet Gynecol 2001;185:1318-23; discussion 1323-4 «PMID: 11744903»PubMed
  2. Van Kessel K, Reed S, Newton K ym. The second stage of labor and stress urinary incontinence. Am J Obstet Gynecol 2001;184:1571-5 «PMID: 11408883»PubMed
  3. Baydock SA, Flood C, Schulz JA ym. Prevalence and risk factors for urinary and fecal incontinence four months after vaginal delivery. J Obstet Gynaecol Can 2009;31:36-41 «PMID: 19208281»PubMed
  4. Rortveit G, Daltveit AK, Hannestad YS ym. Vaginal delivery parameters and urinary incontinence: the Norwegian EPINCONT study. Am J Obstet Gynecol 2003;189:1268-74 «PMID: 14634552»PubMed
  5. Hatem M, Pasquier JC, Fraser W ym. Factors associated with postpartum urinary/anal incontinence in primiparous women in Quebec. J Obstet Gynaecol Can 2007;29:232-9 «PMID: 17346493»PubMed
  6. Carroli G, Mignini L. Episiotomy for vaginal birth. Cochrane Database Syst Rev 2009;:CD000081 «PMID: 19160176»PubMed
  7. Thom DH, Brown JS. Reproductive and hormonal risk factors for urinary incontinence in later life: a review of the clinical and epidemiologic literature. J Am Geriatr Soc 1998;46:1411-7 «PMID: 9809764»PubMed
  8. Mishra GD, Cardozo L, Kuh D. Menopausal transition and the risk of urinary incontinence: results from a British prospective cohort. BJU Int 2010;106:1170-5 «PMID: 20346050»PubMed
  9. Zhu L, Lang J, Wang H ym. The prevalence of and potential risk factors for female urinary incontinence in Beijing, China. Menopause 2008;15:566-9 «PMID: 18467955»PubMed
  10. Buchsbaum GM. Urinary incontinence and pelvic organ prolapse. Minerva Urol Nefrol 2006;58:311-9 «PMID: 17268396»PubMed
  11. Al-Mandeel H, Ross S, Robert M ym. Incidence of stress urinary incontinence following vaginal repair of pelvic organ prolapse in objectively continent women. Neurourol Urodyn 2011;30:390-4 «PMID: 21284021»PubMed
  12. Lowder JL, Frankman EA, Ghetti C ym. Lower urinary tract symptoms in women with pelvic organ prolapse. Int Urogynecol J 2010;21:665-72 «PMID: 20076947»PubMed
  13. Miedel A, Tegerstedt G, Maehle-Schmidt M ym. Symptoms and pelvic support defects in specific compartments. Obstet Gynecol 2008;112:851-8 «PMID: 18827128»PubMed
  14. Brubaker L, Rickey L, Xu Y ym. Symptoms of combined prolapse and urinary incontinence in large surgical cohorts. Obstet Gynecol 2010;115:310-6 «PMID: 20093904»PubMed
  15. Holroyd-Leduc JM, Straus SE. Management of urinary incontinence in women: scientific review. JAMA 2004;291:986-95 «PMID: 14982915»PubMed
  16. Brown JS, Grady D, Ouslander JG ym. Prevalence of urinary incontinence and associated risk factors in postmenopausal women. Heart & Estrogen/Progestin Replacement Study (HERS) Research Group. Obstet Gynecol 1999;94:66-70 «PMID: 10389720»PubMed
  17. Ebbesen MH, Hannestad YS, Midthjell K ym. Diabetes and urinary incontinence - prevalence data from Norway. Acta Obstet Gynecol Scand 2007;86:1256-62 «PMID: 17851814»PubMed
  18. Danforth KN, Townsend MK, Curhan GC ym. Type 2 diabetes mellitus and risk of stress, urge and mixed urinary incontinence. J Urol 2009;181:193-7 «PMID: 19013621»PubMed
  19. Ebbesen MH, Hannestad YS, Midthjell K ym. Diabetes related risk factors did not explain the increased risk for urinary incontinence among women with diabetes. The Norwegian HUNT/EPINCONT study. BMC Urol 2009;9:11 «PMID: 19740449»PubMed
  20. Slieker-ten Hove MC, Pool-Goudzwaard AL, Eijkemans MJ ym. Prevalence of double incontinence, risks and influence on quality of life in a general female population. Neurourol Urodyn 2010;29:545-50 «PMID: 19634171»PubMed
  21. van Beurden M, van Der Vange N, ten Kate FJ ym. Restricted surgical management of vulvar intraepithelial neoplasia 3: Focus on exclusion of invasion and on relief of symptoms. Int J Gynecol Cancer 1998;8:73-77 «PMID: 11576286»PubMed
  22. Dallosso H, Matthews R, McGrother C ym. Diet as a risk factor for the development of stress urinary incontinence: a longitudinal study in women. Eur J Clin Nutr 2004;58:920-6 «PMID: 15164113»PubMed
  23. Dallosso HM, McGrother CW, Matthews RJ ym. The association of diet and other lifestyle factors with overactive bladder and stress incontinence: a longitudinal study in women. BJU Int 2003;92:69-77 «PMID: 12823386»PubMed
  24. Maserejian NN, Giovannucci EL, McVary KT ym. Dietary macronutrient and energy intake and urinary incontinence in women. Am J Epidemiol 2010;171:1116-25 «PMID: 20421220»PubMed
  25. Hannestad YS, Rortveit G, Daltveit AK ym. Are smoking and other lifestyle factors associated with female urinary incontinence? The Norwegian EPINCONT Study. BJOG 2003;110:247-54 «PMID: 12628262»PubMed
  26. Tomlinson BU, Dougherty MC, Pendergast JF ym. Dietary caffeine, fluid intake and urinary incontinence in older rural women. Int Urogynecol J Pelvic Floor Dysfunct 1999;10:22-8 «PMID: 10207763»PubMed
  27. Altman D, Forsman M, Falconer C ym. Genetic influence on stress urinary incontinence and pelvic organ prolapse. Eur Urol 2008;54:918-22 «PMID: 18155350»PubMed
  28. Danforth KN, Townsend MK, Lifford K ym. Risk factors for urinary incontinence among middle-aged women. Am J Obstet Gynecol 2006;194:339-45 «PMID: 16458626»PubMed
  29. Thom DH, van den Eeden SK, Ragins AI ym. Differences in prevalence of urinary incontinence by race/ethnicity. J Urol 2006;175:259-64 «PMID: 16406923»PubMed
  30. Hannestad YS, Lie RT, Rortveit G ym. Familial risk of urinary incontinence in women: population based cross sectional study. BMJ 2004;329:889-91 «PMID: 15485965»PubMed
  31. Townsend MK, Curhan GC, Resnick NM ym. Oral contraceptive use and incident urinary incontinence in premenopausal women. J Urol 2009;181:2170-5 «PMID: 19296979»PubMed
  32. Finkelstein MM. Medical conditions, medications, and urinary incontinence. Analysis of a population-based survey. Can Fam Physician 2002;48:96-101 «PMID: 11852617»PubMed
  33. Al-Mukhtar Othman J, Åkervall S, Milsom I ym. Urinary incontinence in nulliparous women aged 25-64 years: a national survey. Am J Obstet Gynecol 2017;216:149.e1-149.e11 «PMID: 27720862»PubMed
  34. Townsend MK, Jura YH, Curhan GC ym. Fluid intake and risk of stress, urgency, and mixed urinary incontinence. Am J Obstet Gynecol 2011;205:73.e1-6 «PMID: 21481835»PubMed
  35. Imamura M, Williams K, Wells M ym. Lifestyle interventions for the treatment of urinary incontinence in adults. Cochrane Database Syst Rev 2015;:CD003505 «PMID: 26630349»PubMed
  36. Jura YH, Townsend MK, Curhan GC ym. Caffeine intake, and the risk of stress, urgency and mixed urinary incontinence. J Urol 2011;185:1775-80 «PMID: 21420114»PubMed
  37. Hirayama F, Lee AH. Green tea drinking is inversely associated with urinary incontinence in middle-aged and older women. Neurourol Urodyn 2011;30:1262-5 «PMID: 21404319»PubMed
  38. Tähtinen RM, Auvinen A, Cartwright R ym. Smoking and bladder symptoms in women. Obstet Gynecol 2011;118:643-8 «PMID: 21860295»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Virtsankarkailu (naiset)
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko