Takaisin

Beetasalpaajat sosiaalisten tilanteiden pelon hoidossa

Näytönastekatsaukset
Esa Leinonen
7.1.2019

Näytön aste: B

Beetasalpaajista atenololi ei ilmeisesti ole tehokas yleistyneiden sosiaalisten tilanteiden pelon hoidossa. Muiden beetasalpaajien osalta ei ole tutkimusnäyttöä.

Liebowitz ym. «Liebowitz MR, Schneier F, Campeas R ym. Phenelzine...»1 vertasivat feneltsiiniä (ad 90 mg/vrk, keskiarvo 75,7 SD + 16,0, n = 25), atenololia (ad 100 mg/vrk, keskiarvo 97,6 + 10,9, n = 23) ja lumetta (n = 26). 18 potilaalla oli rajoittunut tyyppi, muilla yleistynyt sosiaalisten tilanteiden pelko. Varsinainen tehoarvio tehtiin 8 viikon kuluttua, mutta hyötyneet potilaat jatkoivat 16 viikkoon, jota seurasi purkuvaihe. Akuuttihoidolle (8 viikkoa) potilaat vastasivat (CGI-I 1 tai 2 = responderi) seuraavasti: feneltsiini 64 %, atenololi 30 % ja lumeryhmä 23 % (feneltsiini vs. lume p = 0,003, feneltsiini vs. atenololi p = 0,02 ja atenololi vs. lume ns.). LSAS pelko-osion pisteet muuttuivat 8 viikon aikana, fenetsiini: 38,56 + 15,66 – 22,08 + 16,82, atenololi: 33,78 + 13,99 – 28,91 + 16,36, lume: 29,23 + 14,23 – 27,31 + 14,93 (feneltsiini vs. lume p = 0,0002, feneltsiini vs. atenololi p = 0,002, atenololi vs. lume ns.) ja LSAS välttäminen-osio vastaavasti, feneltsiini: 36,72 + 18,50 – 19,12 + 17,44, atenololi: 33,61 + 16,39 – 28,13 + 17,16, lume: 29,50 + 15,67 – 24,54 + 16,29 (feneltsiini vs. lume p = 0,001, feneltsiini vs. atenololi p = 0,001 ja atenololi vs. lume ns.).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Cochrane-katsauksessa «Williams T, Hattingh CJ, Kariuki CM ym. Pharmacoth...»2 lumekontrolloiduista tutkimuksesta laskettu riski olla responderi (CGI-I: 1 tai 2) oli atenololi vs. lumeryhmässä seuraava: RR = 1,09, 95 % luottamusväli 0,63–1,88, (2 tutkimusta, n = 97).

Turner ym. (1994) «Turner SM, Beidel DC, Jacob RG. Social phobia: a c...»3 vertasivat 3 kuukauden tutkimuksessa 72 sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivällä potilaalla tehostettua altistusta (flooding 20 x, n = 21), atenololia (n = 21) ja lumetta (n = 20). Tutkimuksen loppuun suorittaneista potilaista 44 oli yleistynyt sosiaalisten tilanteiden pelko ja 18 rajoittunut. Atenololin annos pyrittiin asteittain nostamaan tasolle 100 mg/vrk (toteutunutta annostasoa ei raportoitu), jos potilas sieti annoksen nostamisen. Hoidon vaikutusta arvioitiin CGI:n lisäksi itsearvioinnilla: Social Phobia and Anxiety Inventory (SPAI) social phobia subscale ja mittaamalla julkisen puheen kestoa ja sujuvuutta.

CGI-S muuttui seuraavasti: altistus 4,6–2,9, atenololi 4,6–3,4 ja lume 4,6–3,8 (aika – ryhmävaikutus: p = 0,001). CGI:n perustella pre-post-vaikutuskoot olivat vastaavasti, Cohen's d altistus: 1,77, atenololi 1,33 ja lume 0,75. Huomattavasti parantuneita oli ryhmissä, altistus: 55,6 %, atenololi 13,3 % ja lume 6,3 %. SPAI-subskaalan mukaan oireet vähenivät seuraavasti, altistus 122,3–93,7, atenololi 114,3–100,1 ja lume 107,5–102,7 (ryhmävaikutus: p = 0,06).

Tutkijat päättelivät, että altistus erosi teholtaan johdonmukaisesti lumeesta, mutta atenololi ei eronnut.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen
  • Kommentti: Pienet n:t, altistus lähtökohtaisesti sokkoutettu tutkijoiden mukaan.

Pindololia (5 mg kerta-annos tunti ennen esiintymistä) tai lumetta annettiin satunnaistetusti ja sokkoutetusti 30 esiintymisjännityksestä kärsivälle ammattimuusikolle, jotka arvioivat itse jännitystasoaan 1:stä 5:een: täysin rauhallinen – paniikin lamauttama «James IM, Burgoyne W, Savage IT. Effect of pindolo...»4. Oma-arviointi jännityksen asteesta antoi tuloksen: pindololi 2,21 + 0,11 vs. lume 2,71 + 0,21 (p < 0,05). Muiden muusikoiden arvioimassa suoritustasossa ei kuitenkaan ollut eroa lääke- ja lumeryhmän välillä.

Seuraavan esiintymisen yhteydessä molemmille ryhmille annettiin vain lumetta, jolloin tulos ryhmässä, joka sai edellisellä kerralla lääkettä, oli 2,27 + 0,15 ja ensimmäisellä kerralla lumetta saaneilla 2,21 + 0,22.

Tutkijat päättelivät, että pindololi lievitti subjektiivista esiintymisjännitystä.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentti:

1 tutkimuksessa tutkittiin esiintymisjännitystä. Tutkimuksessa ei raportoitu, kuinka monella oli mahdollisesti muita sosiaalisen jännittämisen oireita tai varsinainen sosiaalisten tilanteiden pelko. Tutkimusten potilasryhmät olivat pieniä eikä muun samanaikaisen hoidon vaikutusta arvioitu.

Blanko ym. «Blanco C, Schneier FR, Schmidt A ym. Pharmacologic...»5 laskivat 2 tutkimuksen perusteella atenololin vaikutuskoon, Hedges' g 0,10, 95 % luottamusväli -0,44–0,64 «Blanco C, Schneier FR, Schmidt A ym. Pharmacologic...»5.

Curtiss ym. «Curtiss J, Andrews L, Davis M ym. A meta-analysis ...»6 laskivat Liebowitzin tutkimuksen perusteella Hedges' g atenololille 0,08, SE 0,28; 95 % luottamusväli -0,47–0,64, Z 0,30, p = 0,77.

Kirjallisuutta

  1. Liebowitz MR, Schneier F, Campeas R ym. Phenelzine vs atenolol in social phobia. A placebo-controlled comparison. Arch Gen Psychiatry 1992;49:290-300 «PMID: 1558463»PubMed
  2. Williams T, Hattingh CJ, Kariuki CM ym. Pharmacotherapy for social anxiety disorder (SAnD). Cochrane Database Syst Rev 2017;(10):CD001206 «PMID: 29048739»PubMed
  3. Turner SM, Beidel DC, Jacob RG. Social phobia: a comparison of behavior therapy and atenolol. J Consult Clin Psychol 1994;62:350-8 «PMID: 8201073»PubMed
  4. James IM, Burgoyne W, Savage IT. Effect of pindolol on stress-related disturbances of musical performance: preliminary communication. J R Soc Med 1983;76:194-6 «PMID: 6834370»PubMed
  5. Blanco C, Schneier FR, Schmidt A ym. Pharmacological treatment of social anxiety disorder: a meta-analysis. Depress Anxiety 2003;18:29-40 «PMID: 12900950»PubMed
  6. Curtiss J, Andrews L, Davis M ym. A meta-analysis of pharmacotherapy for social anxiety disorder: an examination of efficacy, moderators, and mediators. Expert Opin Pharmacother 2017;18:243-51 «PMID: 28110555»PubMed