Stewartin ja Chamblessin meta-analyysi «Stewart RE, Chambless DL. Cognitive-behavioral the...»1 sisältää 56 vaikuttavuustutkimusta, toisin sanoen ei-kokeellisissa olosuhteissa toteutettuja tutkimuksia valikoitumattomilla potilailla. 11 tutkimusta käsitteli sosiaalisen tilanteiden pelon hoitoa kognitiivis-behavioraalisella psykoterapialla (CBT). Hoitovastetta on mitattu ennen hoitoa ja hoidon jälkeen. Meta-analyysiin sisällytettiin tutkimukset, joissa oli käytetty DSM-diagnostiikkaa ja joissa CBT oli määritelty laajasti sellaiseksi psykoterapiaksi, jossa oli sovellettu kognitiivisia menetelmiä, behavioraalisia menetelmiä tai niitä yhdessä. Ultralyhyet CBT-hoidot (eli alle 6 istuntoa) suljettiin pois.
Stewart ja Chambless «Stewart RE, Chambless DL. Cognitive-behavioral the...»1 pyrkivät siihen, että meta-analyysiin sisältyvät tutkimukset edustaisivat mahdollisimman hyvin "tyypillistä terveydenhuollon potilaskuntaa", ja täten potilaisiin kohdistuvia poissulkukriteereitä ei edellytetty (lukuun ottamatta sitä, että psykoosisairaudet, orgaaniset aivosairaudet, itsetuhoisuus ja päihdehäiriöt oli suljettu pois). Meta-analyysiin hyväksytyissä tutkimuksissa potilailla sai olla myös samanaikainen lääkitys. Tutkijat pyrkivät tekemään selvän eron siihenastisiin tehotutkimuksiin kritisoiden erityisesti sitä, että RCT-tutkimuksissa potilaat ovat valikoituneita. Stewartin ja Chamblessin «Stewart RE, Chambless DL. Cognitive-behavioral the...»1 meta-analyysissä raportoidaan perusteellisesti tilastollinen protokolla, jolla tunnusluvut on saatu. Vakioitu ja otoskoon mukaan painotettu efektikoko CBT:lle sosiaalisen tilanteiden pelon hoidossa oli 1,04 (SE 0,13; 95 % luottamusväli 0,79–1,29, z = 8,14, p < 0,0001).