Rynn ym. «Rynn MA, Riddle MA, Yeung PP ym. Efficacy and safe...»1 raportoivat ja yhdistivät 2 RCT:n tulokset, jotka vertasivat velafaksiinia ja lumelääkettä. Mukana oli kaikkiaan 320 avohoidossa hoidettua yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä sairastaa lasta (6–11-vuotiasta, n = 170) ja nuorta (12–17-vuotiasta, n = 143). Venlafaksiiniannos oli aluksi 37,5 mg/ vrk, ja sitä nostettiin potilaan painon mukaisesti niin, että maksimiannos oli vähintään 50 kg:n painoiselle potilaalle 225 mg/vrk.
Ensisijainen tulosmuuttuja oli K-SADS-haastattelun yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä koskeva 9-kohtainen arviointiasteikon summapistemäärän muutos hoidon aikana. Hoitovaste määriteltiin summapistemäärän > 50 % vähenemäksi tällä asteikolla tai PARS-asteikolla (Pediatric Anxiety Rating Scale) taikka CGI-I asteikon pistemääräksi 1 (merkittävästi parantunut) tai 2 (selvästi parantunut).
1. tutkimuksessa (Study 1), jossa venlafaksiiniryhmään oli satunnaistettu 76 ja lumeryhmään 77 potilasta, ahdistuneisuusoireet vähenivät ensisijaisella tulosmuuttujalla (K-SADS:n 9 kysymystä) venlafaksiiniryhmässä enemmän kuin lumeryhmässä (F = 14,32, p < 0,001). 2. tutkimuksessa (Study 2), jossa venlafaksiiniryhmään oli satunnaistettu 78 ja lumeryhmään 82 potilasta, ahdistuneisuusoireet vähenivät ensisijaisella tulosmuuttujalla (K-SADS:n 9 kysymystä) venlafaksiiniryhmässä enemmän kuin lumeryhmässä, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä (F = 3,61, p = 0,06). Molemmissa tutkimuksissa CGI-I:n perusteella arvioitu hoitovasteen saavuttaminen oli tilastollisesti merkitsevästi yleisempää venlafaksiini- kuin lumeryhmissä.
Kun tutkimusaineistot yhdistettiin, ahdistuneisuusoireet vähenivät ensisijaisella tulosmuuttujalla (K-SADS:n 9 kysymystä) venlafaksiiniryhmässä enemmän kuin lumeryhmässä (oirevähenemä 17,4 vs. 12,7 pistettä, F = 17,74, p < 0,001). CGI-I:n perusteella arvioitu hoitovasteen saavuttaminen oli tilastollisesti merkitsevästi yleisempää venlafaksiinia kuin lumelääkettä saaneilla (69 vs. 48 %, Fisherin testi p = 0,004). Ikäryhmittäisissä analyyseissa ahdistuneisuusoireet vähenivät ensisijaisella tulosmuuttujalla (K-SADS:n 9 kysymystä) venlafaksiiniryhmässä enemmän kuin lumeryhmässä sekä 6–11-vuotiailla lapsilla (F = 4,11, p = 0,045) että 12–17-vuotiailla nuorilla (F = 8,85, p = 0,004).
Akuuttihoidon aikana venlafaksiinia saaneista 78 %:lla ja lumetta saaneista 870 %:lla oli jokin haittavaikutus. Yleisimpiä olivat päänsärky (venlafaksiini 24 %, lume 34 %), vatsakivut (venlafaksiini 17 %, lume 17 %), ruokahaluttomuus (venlafaksiini 13 %, lume 3 %), tapaturma (venlafaksiini 11 %, lume 9 %), pahoinvointi (venlafaksiini 11 %, lume 9 %), kurkkukipu (venlafaksiini 9 %, lume 11 %), kuukautishäiriöt (venlafaksiini 7 %, lume 12 %) ja infektiot (venlafaksiini 4 %, lume 13 %).
Hoidon keskeyttämiseen johtaneina haittavaikutuksina oli käyttäytymisen muutos 2 venlafaksiinia saaneella (1 %) ja vatsakipua ja levottomuutta kahdella lumelääkettä saaneella (1 %) potilaalla. Venlafaksiinia saaneista 2 potilaalla (1 %) todettiin vakavia haittavaikutuksia (itsemurha-ajatuksia yhdellä, agitaatiota ja levottomuutta yhdellä), lumelääkettä saaneista 2:lla (1 %) (itsemurhayritys yhdellä, mononukleoosi yhdellä) potilaalla.
Strawn ym. «Strawn JR, Prakash A, Zhang Q ym. A randomized, pl...»2 satunnaistivat 272 yleistyneen ahdistuneisuushäiriön vuoksi avohoitoon tullutta 7–17-vuotiasta lasta (128 iältään 7–11-vuotiasta) ja nuorta (148 iältään 12–17-vuotiasta), joiden ahdistuneisuusoireiden vakavuuden tuli olla PARS-asteikolla (Pediatric Anxiety Rating Scale) arvioituina > 15, CGI-S (Clinical Global Impression – Severity) asteikolla > 4 ja joiden psykososiaalisen toimintakyvyn tuli olla heikentynyt (Children's Global Assessment Scale, CGAS pistemäärä < 60), 10 viikon ajaksi duloksetiini- ja lumelääkeryhmään. Duloksetiinin annostus oli joustava ollen välillä 30–150 mg/vrk.
10 viikon hoidon jälkeen duloksetiiniryhmään satunnaistetut jatkoivat hoitoaan vielä 18 viikon ajan. Lumelääkeryhmään satunnaistetuille tarjottiin 18 viikon ajan duloksetiinihoitoa, mutta tässä esitetään vain akuuttihoitoa koskevat tulokset.
Ensisijaisena tulosmuuttujana oli PARS-asteikolla arvioidun yleistyneen ahdistusoireilun vakavuuden muutos (PARS severity for GAD) hoidon alusta sen päättymiseen. Hoitovaste määriteltiin vähintään 50 % oirevähenemäksi PARS-asteikolla, remissio PARS severity for GAD -pistemääräksi < 8 tai CGI-S-pistemääräksi < 2. Toiminnallinen remissio määriteltiin CGAS-pistemääräksi > 70.
Hoidon aikana ahdistuneisuusoireet vähenivät ensisijaisella tulosmuuttujalla duloksetiiniryhmässä enemmän kuin lumeryhmässä (oirevähenemä -9,7 vs. -7,1, p < 0,001, efektikoko 0,5). Hoitovaste oli tilastollisesti merkitsevästi korkeampi duloksetiiniryhmässä kuin lumelääkettä saaneilla (59 vs. 42 %, p = 0,05), samoin remissio (PARS severity for GAD < 8: 50 vs. 34 %, p < 0,05) ja toiminnallinen remissio (37 vs. 24 %, p < 0,05).
Akuuttihoidon aikana suuremmalla osalla duloksetiinia saaneista oli jokin haittavaikutus (duloksetiini 78,5 vs. lume 65,7 %, p = 0,22). Lumeryhmää merkitsevästi yleisemmin (p < 0,05) duloksetiiniryhmässä todettiin pahoinvointia, oksentelua, ruokahalun alenemista, huimausta, yskää ja sydämentykytystä. Haittavaikutusten vuoksi tutkimuksen keskeyttämisen yleisyydessä ei todettu eroa duloksetiini- ja lumeryhmän välillä (n = 7, 5,2 vs. n = 6, 4,4 %). 18 viikon jatkohoitovaiheen aikana lisäksi 9 duloksetiinihoitoa saanutta potilasta keskeytti tutkimuksen.
Duloksetiinia saaneista 8 (5,9 %) ja lumelääkettä saaneista 7 (5,2 %) potilaalla todettiin hoidon aikana ilmaantuneita itsemurha-ajatuksia ja duloksetiinia saaneista 2:lla (1,5 %) ja lumelääkettä saaneista 1:llä (0,8 %) potilaalla itsensä vahingoittamista, johon ei liittynyt itsemurhatarkoitusta (Non-suicidal Self injury, NSSI).
Väittämään liittyvä kommentti:
Nuorten ahdistuneisuushäiriöiden lääkehoitoa koskevat tutkimukset on yleensä tehty aineistoilla, joissa tutkittavilla nuorilla on ollut useampia ahdistuneisuushäiriöitä. Juuri nuorten yleistyneen ahdistuneisuushäiriön lääkehoitoa koskevia RCT-tutkimuksia on vähän, joten vahvoihin hoitosuosituksiin tarvittava tietopohja on vasta karttumassa.