Lasten ja nuorten sosiaalisten tilanteiden pelon 22 hoitotutkimusta (1 194 potilasta) käsittänyt meta-analyysi «Clark C, Pilling S, Mayo-Wilson E ym. Social anxie...»1 (Internet, PDF «https://effectivehealthcare.ahrq.gov/sites/default/files/disposition-of-comments-cer-192-anxiety-in-children.pdf»1) sisälsi myös tutkimukset, joissa sosiaalisten tilanteiden pelkoa oli analysoitu erillisenä alaryhmänä muiden ahdistuneisuushäiriöiden joukossa. Tutkimuksista 4 käsitteli lääkehoitoa, loput 18 psykososiaalisia hoitoja. Tutkittavien ikä vaihteli tutkimuksissa 4 ikävuodesta 21 vuoteen. Meta-analyysin alkuperäistutkimusten osallistujamäärä vaihteli välillä 15–322 tutkittavaa (mediaani 73). Psykososiaalisia hoitoja koskeneiden tutkimusten kesto oli 3–20 viikkoa (tyypillisesti 10–12 viikkoa), ja alkuperäistutkimuksissa osallistuneiden keski-ikä vaihteli 9 ja 14 vuoden välillä.
CBT oli tehokkaampaa kuin hoidon odottaminen strukturoidulla ADIS-haastattelulla (Anxiety Disorders Interview Schedule) arvioidun toipumisen saavuttamisessa (RR = 0,65; 95 % luottamusväli 0,50–0,85). Kun arvioitiin itseraportoitujen sosiaalisten ahdistuneisuusoireiden vähenemää, oli CBT hoidon odottamista tehokkaampaa standardoiduilla oireasteikoilla (The Spence Children's Anxiety Scale, SCAS, Social Phobia and Anxiety Inventory for Children, SPAI-C, The Social Anxiety Scale for Children-Revised, SASC-R), SMD (standardised mean difference) oli -1,20; 95 % luottamusväli 1,97 – -0,43). Kahdessa tutkimuksessa CBT:n ja hoidon odottamisen välillä ei ollut eroa vanhempien raportoimassa sosiaalisten ahdistuneisuusoireiden vähenemässä (SMD 0,29; 95 % luottamusväli -0,96–0,38).
CBT oli (1 tutkimuksessa) myös tehokkaampaa kuin lumelääke ADIS-haastattelulla arvioidun toipumisen saavuttamisessa (RR = 0,51; 95 % luottamusväli 0,39–0,66).
Verrattaessa CBT:ta "psykologiseen lumeeseen" (kuten supportiiviset ja psykoedukatiiviset ryhmätapaamiset, psykoedukatiivinen supportiivinen ryhmäterapia, jotka eivät sisältäneet spesifisiä ohjeita, taitojen harjoittelua, ongelmanratkaisutaitojen harjoittelua tai altistusta) strukturoidulla ADIS-haastattelulla (Anxiety Disorders Interview Schedule) arvioidun toipumisen saavuttamisessa ero ryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevä (RR = 0,72; 95 % luottamusväli 0,51–1,02), ei myöskään itseraportoitujen sosiaalisten ahdistuneisuusoireiden (SPAI-C, SCARED, SAS-C, Social Anxiety Scale for Adolescents (SAS-A-asteikoilla arvioituna) vähenemässä verrattaessa nuorten yksilö-CBT:ta ohjattuun itseapuun (SMD = 0,21; 95 % luottamusväli -0,57–1,00).
1 tutkimuksessa verrattiin CBT:ta fluoksetiiniin. CBT todettiin tehokkaammaksi ADIS-haastattelulla arvioidun toipumisen saavuttamisessa (RR = 0,59; 95 % luottamusväli 0,44–0,79), mutta ei SPAI-C- ja MASC-asteikoilla arvioitujen itseraportoitujen sosiaalisten ahdistuneisuusoireiden vähenemässä (SMD 0,15; 95 % luottamusväli -0,27–0,58).
Yhdessä ryhmä-CBT-tutkimuksessa SCAS-asteikolla (The Spence Children's Anxiety Scale) arvioitu itseraportoitujen sosiaalisten ahdistuneisuusoireiden vähenemä 12 kuukauden seuranta-aikana oli suurempi kuin hoitoa odottaneilla (SMD -3,08; 95 % luottamusväli -3,75 – -2,41).
Lasten ja nuorten (7–18-vuotiaita) diagnosoidun sosiaalisten tilanteiden pelon kognitiivisen käyttäytymisterapian 13 tutkimusta (639 potilasta) käsittäneessä meta-analyysissa «Scaini S, Belotti R, Ogliari A ym. A comprehensive...»2 arvioitiin CBT:n tehoa akuuttihoidossa ja 6–12 kuukauden seurannassa. Tutkittavien ikä vaihteli tutkimuksissa 7 ikävuodesta 18 vuoteen. Tutkimuksista 4 koski spesifisesti nuoria. Hoitojen kesto vaihteli 4 viikosta 29 viikkoon, tyypillisesti ne sisälsivät 12–20 viikoittaista tapaamista.
CBT oli akuuttihoitona tehokkaampaa kuin hoidon odottaminen meta-analyysissa valituilla ensisijaisilla vastemuuttujilla (SPAI-C, SASC-R, SPAI, SAS-A, SCAS) arvioituna (vaikutuksen suuruus ES 0,71, keskivirhe 0,14; 95 % luottamusväli 0,45–0,98; z = 5,20, p < 0,001).
Hoitotuloksen pysyvyyttä arvioitiin hoidon päätyttyä 6–12 kuukauden seurannan jälkeen vertaamalla CBT-hoitoa saaneiden ensisijaisen vastemuuttujan seurantakeskiarvoa arvoon hoidon päättyessä (mutta ei suhteessa vertailuhoitoon). Tällöin vaikutuksen suuruus oli 0,25, keskivirhe 0,07; 95 % luottamusväli 0,10–0,39; z = 3,37, p = 0,001, mikä puhuu hoitotuloksen säilymisen puolesta.
Väittämää koskeva kommentti:
CBT on tehokas nuorten sosiaalisen ahdistuneisuushäiriön akuuttihoidossa hoidon odottamiseen ja mahdollisesti lumelääkkeeseen (1 tutkimus) verrattuna. Tehoero aktiivisiin vertailuhoitoihin verrattuna ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Hoitotuloksen pysyvyyttä koskeva tieto on vähäistä ja lisätutkimus on tarpeen. Osassa tutkimuksista CBT:n hoitotulos säilyy ja toipuminen jatkuu seurannoissa hoidon jälkeen.