Takaisin

Fluoksetiini nuorten ahdistuneisuushäiriöiden akuuttihoidossa

Näytönastekatsaukset
Mauri Marttunen
7.1.2019

Näytön aste: A

Fluoksetiini on tehokas nuorten ahdistuneisuushäiriöiden akuuttihoidossa.

Birmaher ym. «Birmaher B, Axelson DA, Monk K ym. Fluoxetine for ...»1 satunnaistivat 74 K-SADS-PL-haastattelulla diagnosoidun ahdistuneisuushäiriön (sosiaalisten tilanteiden pelon, yleistyneen ahdistuneisuushäiriön tai eroahdistushäiriön) vuoksi avohoitoon tullutta tai lehti-ilmoituksella rekrytoitua 7–17-vuotiasta lasta ja nuorta, joiden toimintakyvyn tuli olla selvästi heikentynyt (CGAS < 60) 12 viikon ajaksi fluoksetiinihoitoon (n = 37) tai lumelääkeryhmään (n = 37). Fluoksetiinin annostus aloitettiin annoksella 10 mg/vrk ja nostettiin viikon jälkeen annokseen 20 mg/vrk.

Ensisijaisena tulosmuuttujana raportoitiin CGI-I-asteikolla arvioitu hoitovaste (CGI-I < 2) hoidon päättyessä. Muina tulosmuuttujina oli ahdistusoireiden väheneminen PARS- ja SCARED-asteikoilla ja muutos toimintakyvyssä CGAS-asteikolla.

Hoitovasteen saavuttaminen oli tilastollisesti merkitsevästi yleisempää fluoksetiini- kuin lumeryhmässä (61 vs. 35 %; t = 4,93, p = 0,03, efektikoko 0,26). Myös ahdistuneisuusoireet vähenivät enemmän fluoksetiini- kuin lumeryhmässä sekä PARs-asteikolla (F1,379 = 4,03, p = 0,05) että SCARED-asteikoilla (F1,384 = 4,65, p = 0,03). CGAS-asteikolla toimintatason parani enemmän fluoksetiini- kuin lumeryhmässä (F1,197 = 15,06, p = 0,0001).

Vatsakipu tai pahoinvointi olivat 2 ensimmäisen viikon aikana fluoksetiiniryhmässä yleisempiä (46 vs. 22 %, p = 0,04), samoin huimaus ja päänsärky (44 vs. 14 %, p = 0,004). Kun arvioitiin koko hoidon kestoa, vain vatsakipu oli yleisempää fluoksetiiniryhmässä (44 vs. 22 %, p = 0,04). Hoidon aikana 7 potilaalla fluoksetiini- ja 4 potilaalla lumeryhmässä todettiin käyttäytymisen inhibitiota tai kiihtyneisyyttä, ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen
  • Kommentti: Iän suhteen heterogeeninen tutkimusaineisto, jossa vain osa tutkituista oli nuoria.

da Costa ym. «da Costa CZ, de Morais RM, Zanetta DM ym. Comparis...»2 satunnaistivat 30 K-SADS-haastattelulla diagnosoidun ahdistuneisuushäiriön (sosiaalisten tilanteiden pelon, yleistyneen ahdistuneisuushäiriön tai eroahdistushäiriön) vuoksi yliopistoklinikalle hoitoon tullutta 7–17-vuotiasta lasta ja nuorta 12 viikon ajaksi fluoksetiinihoitoon (n = 10), klomipramiinihoitoon (n = 9) tai lumelääkeryhmään (n = 11). Lääkkeiden annostus oli joustava: fluoksetiinin annostus aloitettiin annoksella 10 mg/vrk ja se voi vaihdella lapsilla 10 mg ja 40 mg välillä, nuorilla 10 mg ja 60 mg välillä. Klomipramiinin annostus sai vaihdella välillä 25 mg/vrk annokseen 5 mg/kg/vrk tai 150 mg/vrk lapsilla, nuorilla välillä 25 mg/vrk annokseen 225 mg/vrk.

Tulosmuuttujana raportoitiin CGI-I-asteikolla arvioitu hoitovaste (CGI-I < 2) ja remissio (CGI-I = 1) hoidon päättyessä. Oiremuutos arvioitiin MASC-asteikolla (Multidimensional Anxiety Scale for Children) ja muutos toimintakyvyssä CGAS-asteikolla.

Hoitovasteen saavutti 100 % fluoksetiiniryhmässä, 87,5 % klomipramiiniryhmässä ja 77,7 % lumeryhmässä. Remissio todettiin hoidon päättyessä 100 % fluoksetiiniryhmässä, 75 % klomipramiiniryhmässä ja 44,4 % lumeryhmässä. Ero fluoksetiini- ja lumeryhmän välillä oli tilastollisesti merkitsevä (p = 0,029). Kirjoittajat raportoivat myös, että toimintakyky (CGAS-arvio) oli fluoksetiinia saaneilla tilastollisesti merkitsevästi parempi verrattuna lumeryhmään (p = 0,029), mutta eivät raportoi arvoja. Fluoksetiini- ja klomipramiiniryhmän välillä ei todettu eroja missään tulosmuuttujissa, ei myöskään klomipramiini- ja lumeryhmän välillä.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen
  • Kommentti: Tutkimusaineisto oli pieni, joten ei ole yllättävää, että vain osa ryhmien välisistä eroista oli tilastollisesti merkitseviä. Tähän vaikuttanee myös korkea lumevaste. Iän suhteen heterogeeninen aineisto, jossa vain osa tutkituista oli nuoria, joten nuoria koskevat päätelmät on tehtävä tämä huomioon ottaen.

22 RCT:n Cochrane-katsaus ja meta-analyysi «Ipser JC, Stein DJ, Hawkridge S ym. Pharmacotherap...»3 käsitti trisyklisiä masennuslääkeitä, SSRI-lääkkeitä ja muita uusia masennuslääkkeitä ja bentsodiatsepiineja koskevia tutkimuksia lasten ja nuorten (keski-ikä 12 vuotta) ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa. 3 tutkimusta käsitteli yleistyneen ahdistuneisuushäiriön, eroahdistushäiriön tai sosiaalisten tilanteiden pelon fluoksetiinihoitoa. Näihin 3 tutkimukseen osallistui yhteensä 168 tutkittavaa. Fluoksetiinihoidon kesto oli kaikissa 12 viikkoa. Fluoksetiini aloitettiin annoksella 10 mg/vrk, ja sen maksimiannos oli 1 tutkimuksessa 20 mg/vrk ja 2:ssa 40 mg/vrk.

Näiden 3 tutkimuksen meta-analyysissa fluoksetiini oli lumelääkettä tehokkaampi (CGI-I -asteikolla arvioidun hoitovasteen RR 1,98; 95 % luottamusväli 1,25–3,15, Z = 2,90 (P < 0,0037).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä
  • Kommentti: Meta-analyysin alkuperäistutkimusten aineistot olivat iän suhteen heterogeenisia, vain osa tutkituista oli nuoria.

Wangin ym. «Wang Z, Whiteside S, Sim L ym. Anxiety in Children...»4 (Internet, PDF «https://effectivehealthcare.ahrq.gov/sites/default/files/disposition-of-comments-cer-192-anxiety-in-children.pdf»1) laaja lasten ja nuorten ahdistuneisuushäiriöiden hoitoja koskeva meta-analyysi sisälsi 3 fluoksetiinin tehoa koskevaa tutkimusta, joihin osallistui yhteensä 154 tutkittavaa, iältään 7–17-vuotiaita. Fluoksetiinihoidon kesto oli kaikissa 12 viikkoa. Fluoksetiini aloitettiin annoksella 10 mg/vrk. Sen maksimiannos oli 1 tutkimuksessa 20 mg/vrk, 1:ssä 40 mg/vrk ja 1:ssä 40 mg/vrk.

Näiden tutkimusten meta-analyysissa fluoketiini oli lumelääkettä tehokkaampi (PARS-, SCARED- ja MASC-asteikoilla arvioitujen ahdistuneisuusoireiden vähenemisen SMD 0,40; 95 % luottamusväli -0,72 – -0,01; hoitovasteen (CGI-I < 2) RR: 1,70; 95 % luottamusväli 1,01–2,82, remission (CGI-I = 1) RR: 2,04; 95 % luottamusväli 1,32–3,04.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä
  • Kommentti: Meta-analyysin alkuperäistutkimusten aineistot olivat iän suhteen heterogeenisia, vain osa tutkituista oli nuoria.

Kirjallisuutta

  1. Birmaher B, Axelson DA, Monk K ym. Fluoxetine for the treatment of childhood anxiety disorders. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2003;42:415-23 «PMID: 12649628»PubMed
  2. da Costa CZ, de Morais RM, Zanetta DM ym. Comparison among clomipramine, fluoxetine, and placebo for the treatment of anxiety disorders in children and adolescents. J Child Adolesc Psychopharmacol 2013;23:687-92 «PMID: 24350814»PubMed
  3. Ipser JC, Stein DJ, Hawkridge S ym. Pharmacotherapy for anxiety disorders in children and adolescents. Cochrane Database Syst Rev 2009;(3):CD005170 «PMID: 19588367»PubMed
  4. Wang Z, Whiteside S, Sim L ym. Anxiety in Children. Comparative Effectiveness Review No. 192. AHRQ Publication No. 17-EHC023-EF. Rockville, MD: Agency for Healthcare Research and Quality; August 2017. https://effectivehealthcare.ahrq.gov/sites/default/files/disposition-of-comments-cer-192-anxiety-in-children.pdf