Tutkimuksessaan Montgomery ja työtoverit «Montgomery S, Chatamra K, Pauer L ym. Efficacy and...»1 vertasivat pregabaliinin tehoa ja turvallisuutta 65 vuotta täyttäneiden yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa 8 viikkoa kestäneessä lumekontrolloidussa satunnaistetussa (2:1 pregabaliini: lume) tutkimuksessa. Pregabaliini aloitettiin 50 mg:n vuorokausiannoksella, ja se nostettiin asteittain 5 päivän aikana 150 mg:n annokseen, jonka jälkeen jatkettiin joustavalla annoksella 150–600 mg/vrk. Vasteen arviossa käytettiin Hamiltonin ahdistuneisuusasteikkoa (arviot viikoilla 1, 2, 4, 6, 8 ja viikolla 9 sekä lopettamisen jälkeen). Tulosmittarina käytettiin HAM-A-pisteiden muutosta hoidon alku- ja lopputilanteen (viikko 8) välillä.
Tutkittavista 177 (naisia 79 %) sai pregabiliinia ja 96 (naisia 75 %) lumetta. Tutkittavien keski-ikä oli pregabaliiniryhmässä 72,4 ja lumeryhmässä 72,2 vuotta. Pregabaliinin keskimääräinen annos oli 270 mg/vrk. Tutkimuksen keskeytti pregabaliiniryhmässä 24,9 % ja lumeryhmässä 28,1 %.
Tutkimusjakson lopussa HAM-A-pisteiden muutos oli pregabaliniryhmässä lumeryhmää suurempi (-12,8, sd 0,7 vs -10,7 sd 0,9; p = 0,044). Vasteen saaneita (> 50 % lasku HAM-A-pisteissä) oli enemmän pregabaliiniryhmässä (pregabaliini vs lume: viikko 4: 49,3 vs 32,9 %, viikko 8: 64,2 vs 50,0 %), mutta ero oli tilastollisesti merkittävä vain viikolla 4. Toipuneiden osuudessa (HAMA < 7) ei ollut eroa ryhmien välillä (29,8 vs. 24,2 %). Haittojen vuoksi hoidon keskeyttäneiden määrässä ei ollut eroa ryhmien välillä (pregabaliini 10,7 %, lume 9,4 %). Tavallisimmat haitat pregabaliiniryhmässä olivat huimaus, uneliaisuus, ja päänsärky.
Kirjoittajat toteavat, että pregabaliini on turvallinen ja vaikuttava hoito 150–600 mg:n vuorokausiannoksilla yleistyneessä ahdistuneisuushäiriössä 65-vuotta täyttäneillä.