Batelaan ja työtoverit «Batelaan NM, Bosman RC, Muntingh A ym. Risk of rel...»1 selvittivät systemoidussa katsauksessa ja meta-analyysissaan masennuslääkehoidon lopettamisen jälkeistä ahdistuneisuushäiriön uusiutumisriskiä ja aikaa lääkehoidon lopettamisesta relapsiin. Meta-analyysi perustui 28 tutkimukseen, joihin osallistui yhteensä 5 233 potilasta (2 625 potilasta masennuslääkeryhmässä ja 2 608 lumeryhmässä; potilaita oli tutkimuksissa 15–561). Kaikissa tutkimuksissa masennuslääkehoidosta hyötyneet potilaat satunnaistettiin joko jatkamaan asianomaista lääkehoitoa tai siirtymään lumeelle. Tutkimuksista 6 käsitteli yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä, 6 paniikkihäiriötä ja 5 sosiaalisten tilanteiden pelkoa. Lisäksi 7 tutkimusta käsitteli pakko-oireista häiriötä j 4 PTSD:ta. Häiriöiden diagnoosi perustui DSM-IV:hen, mutta tutkijat suorittivat erillisen analyysin DSM-5:n mukaisille ahdistuneisuushäiriöille (eli yleistyneelle ahdistuneisuushäiriölle, paniikkihäiriölle ja sosiaalisten tilanteiden pelolle).
Tutkimuksien lääkehoitovaiheen kesto vaihteli välillä 8–52 viikkoa, ja lumeelle tai lääkkeen jatkamiselle tapahtuneen satunnaistamisen jälkeisen seurantavaiheen kesto vaihteli välillä 24–76 viikkoa. Masennuslääkehoidon lopetus lisäsi ahdistuneisuusoireiston uusiutumisriskiä (OR 3,11; 95 % luottamusväli 2,48–3,89).
Eri ahdistuneisuushäiriöiden välillä ei ollut eroa uusiutumisriskissä, vaan yleistyneen ahdistuneisuushäiriön OR oli 4,21 (95 % luottamusväli 2,40–7,37), paniikkihäiriön OR 2,92 (95 % luottamusväli 1,37–6,22) ja sosiaalisten tilanteiden pelon OR 3,17 (95 % luottamusväli 0,97–10,40). Relapsien määrä oli 16,4 % (12,6–20,1 %) lääkehoitoa jatkaneiden ryhmässä ja 36,4 % (30,8–42,1 %) lumeryhmässä.
Aikaa oireiston uusiutumiseen tarkasteltiin 11 tutkimuksessa (N = 3 002; 1 511 masennuslääkeryhmässä ja 1 491 lumeryhmässä), joissa seurannan kesto vaihteli 24:stä 28:aan viikkoon. Oireiston uusiutumisaika oli lyhempi lumeelle satunnaistuneiden ryhmässä (hazard ratio 3,63; 95 % luottamusväli 2,58–5,10). Tutkimuksen keskeyttäneiden määrä oli suurempi lumeryhmässä (OR 1,31; 95 % luottamusväli 1,06–1,63).
Tutkijoiden suorittamissa alaryhmäanalyyseissa tulokset eivät riippuneet ahdistuneisuushäiriön tyypistä, masennuslääkkeen tyypistä, masennuslääkkeen lopettamistavasta (äkillinen/hidas), samanaikaisesta mahdollisesta psykoterapiasta tai siitä, suljettiinko muista psykiatrisista häiriöistä kärsivät pois tutkimuksesta.
Tutkijoiden mukaan 1 vuoden kuluessa tapahtuva masennuslääkehoidon lopetus lisäsi ahdistuneisuushäiriön uusiutumisriskiä. Yli 1 vuoden kestävistä hoidoista ei ole tutkimustuloksia, mutta tutkijoiden mukaan heidän tuloksensa ei merkitse sitä, että masennuslääkehoito pitäisi lopettaa vuoden kuluttua, vaan lopetus- tai jatkamispäätöksessä tulee ottaa huomioon potilaan oma kanta, lääkehoidon aiheuttamat haitat ja uusiutumisen todennäköisyys.