Systemaattisessa katsauksessa «Pringsheim T, Hirsch L, Gardner D ym. The pharmaco...»1 esitellään toistaiseksi ainoa haloperidolista tehty satunnaistettu kontrolloitu ja kaksoissokkoutettu tutkimus, joka on julkaistu jo vuonna 1984. Tässä 4 viikon seurantatutkimuksessa selvitettiin haloperidolin, litiumin ja lumeen vaikutusta sairaalahoidossa oleviin, aggressiivisesti käyttäytyviin, epäsosiaalisen käytöshäiriön omaaviin lapsiin ja nuoriin (n = 61). Poissulkukriteereinä toimivat psykoosisairaus, kehitysvammaisuus ja epilepsia. Päämuuttujaa ei yksilöity. Tutkimuksessa käytettiin lukuisia strukturoituja kyselylomakkeita, muun muassa Children's Psychiatric Rating Scale, the Clinical Global Impressions - Severity (CGI-S), Conners Teacher Questionnaire ja Conners Parent-Teacher Questionnaire.
Haloperidoliannos vaihteli yksilöllisesti välillä 1,0–6,0 mg/vrk keskiarvon ollessa 2,95 mg/vrk. Henkilöillä ei ollut käytössään muuta lääkitystä.
Tutkimus ei kuvaa muutoslukuja. Kirjoittajat kuitenkin toteavat, että haloperidoli vähensi lumetta tehokkaammin sekä hyperaktiivisuutta, vihamielisyyttä että aggressiivista käyttäytymistä, ja erot olivat tilastollisesti merkitseviä (p < 0,01). Tutkimuksen alussa kaikki tutkittavat olivat vakavasti sairaita (CGI-S), mutta seurannan lopussa haloperidoliryhmän henkilöt olivat ainoastaan lievästi sairaita, kun taas lumeryhmän henkilöt olivat edelleen merkittävästi sairaita (p < 0,001).