Takaisin

Motivoiva keskustelu tupakoinnin lopettamisessa

Näytönastekatsaukset
Pilvikki Absetz ja Klas Winell
5.3.2024

Näytön aste: A

Motivoiva keskustelu ei lisää tupakasta vieroittumista verrattuna tavanomaiseen lyhyeen vieroituskeskusteluun.

Systemaattinen Cochrane-katsaus «Lindson-Hawley N, Thompson TP, Begh R. Motivationa...»1RCT-tutkimuksista (jonka haku ulottui elokuulle 2018), kattoi lopullisessa analyysissä yhteensä 37 tutkimusta ja yli 15 000 tutkittavaa. Tutkittavat olivat tupakkatuotteita käyttäviä aikuisia, usein ryhmistä, joita ei pidetty kiinnostuneina lopettamaan tupakointia. Interventiona tutkimuksissa oli motivoiva keskustelu (MK) tai sen periaatteille perustunut muunnelma yksilöohjauksena joko kasvokkain tai puhelimitse tai näiden yhdistelmänä. Kaikissa tutkimuksissa maininta ainakin joidenkin MK-periaatteiden käytöstä: ambivalenssin tarkastelu, päätöksenteon tasapainottelu, lopettamismotivaation ja luottamuksen mittaaminen, muutospuheen herättely tai pystyvyyden tukeminen. Keskustelukertoja oli 1–12, kokonaisaika vaihteli välillä 5–315 minuuttia. Tuloksia verrattiin yleensä lyhyeen ohjantaan, johon liittyi itsehoitomateriaalia. Vertailuryhmän interventio oli pienempi, mutta 7 tutkimuksessa ohjausaika oli yhdenmukaistettu.

Tulosmittarina tupakoinnin lopettaminen (point prevalence) vähintään 6 kuukauden seurannassa (kun mahdollista, pysyvä tupakoimattomuus useammassa mittauksessa, biokemiallisesti validoitu). 9 tutkimusta seurasi tupakoimattomuutta 12 kuukauteen saakka. Toteuttajina oli perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon lääkäreitä, hoitajia ja sosiaali- ja terveydenhuoltoon koulutettuja ohjaajia (councelor).

Tutkijat pitivät harhan mahdollisuutta pienenä 4 tutkimuksessa ja suurena 11 tutkimuksessa. 22 tutkimuksen harha oli epäselvä. Tulokset eivät juuri muuttuneet, vaikka tarkasteltiin vain tutkimuksia, joissa harhan mahdollisuus oli pieni tai epäselvä.

Katsaus totesi, että MK-tulokset vastasivat vertailuryhmän tuloksia 6 kuukauden kohdalla, kun vertailu tehtiin niihin, jotka eivät saaneet mitään vieroitushoitoa (RR 0,84, 95 % luottamusväli 0,63–1,12, N = 684). Tulos oli vastaava, kun MK-ryhmää verrattiin vertailuhoitoryhmään (RR 1,24, 95 % luottamusväli 0,91–1,69, 19 tutkimusta, N = 5 192). Intensiivisempi MK vaikutti tuottavan paremman tuloksen, mutta osaan tutkimuksista liittyi suuri tutkimusharhan mahdollisuus. Kun ne tutkimukset poistettiin analyysistä, ei eroja löytynyt.

  • Tutkimusten laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus: hyvä
  • Kommentti: Päivitetyssä Cochrane-katsauksessa, kun aiheeseen liittyvien tutkimusten määrä on lisääntynyt, ei motivoivasta keskustelusta enää löydetty erityistä hyötyä, kuten vielä edellinen katsaus esitti.

Kirjallisuutta

  1. Lindson-Hawley N, Thompson TP, Begh R. Motivational interviewing for smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2015;:CD006936 «PMID: 25726920»PubMed