Vaikka pysyvä tupakoinnin lopettaminen on ainoa tapa, jolla voidaan vähentää kaikkia tupakoinnista johtuva terveysriskejä, saattaa poltettujen savukkeiden lukumäärän vähentäminen korvaamalla niitä muilla keinoin olla hyödyllinen toissijainen keino niille tupakoijille, jotka eivät kykene tai halua lopettaa tupakointia. Nikotiinikorvaushoidon vaikuttavuutta on tutkittu myös asteittain vähentämisen kautta toteutetussa tupakoinnin lopettamisessa sellaisilla tupakoijilla, jotka eivät pysty tai halua lopettaa välittömästi. Kontrolloiduista tutkimuksista on julkaistu 3 meta-analyysiä.
Cochrane-katsauksessa «Lindson-Hawley N, Hartmann-Boyce J, Fanshawe TR ym...»1 arvioitiin haittojen vähentämiseen keskittyneitä tutkimuksia Cochrane Tobacco Addiction Group tutkimusrekisteristä (10/2015). Katsauksessa huomioitiin satunnaistetut ja näennäisesti (kvasi-randomized) satunnaistetut tutkimukset, jotka arvioivat nikotiinikorvaushoitoa tupakoinnin vähentämisessä lumeeseen nähden. Tutkimuksilta edellytettiin vähentämistulosten raportointia (joko itse ilmoitettu tai biokemiallisesti vahvistettu) ja vähintään 6 kuukauden seuranta-aikaa. Suurimmassa osassa tutkimuksia niihin osallistuneet eivät halunneet lopettaa tupakointia, mutta olivat kiinnostuneita tupakoinnin vähentämisestä. Tutkimusten lähtötilanteessa potilaat tupakoivat tyypillisesti 20–30 savuketta/vrk. Tutkimuksissa käytetty tavallisin päävastemuuttuja oli niiden potilaiden osuus, jotka pystyivät vähentämään poltettujen savukkeiden lukumäärää yli puolella lähtötilanteesta. Tämä perustui useimmiten potilaan omaan ilmoitukseen poltetusta savukemäärästä.
8 sisäänottokriteerit täyttäneessä tutkimuksessa (yli 3 000 tutkittavaa) asetelmana oli nikotiinikorvaushoidon vertailu kontrolliin (lume tai ei hoitoa). Tutkimuspotilaille tarjottiin lisäksi neuvontaa ja tukea tupakoinnin vähentämiseksi. Näiden tutkimusten yhdistetyn analyysin mukaan nikotiinikorvaushoidon käyttö lisäsi tilastollisesti merkitsevästi todennäköisyyttä vähentää poltettujen savukkeiden määrän alle puoleen lähtötilanteesta, riskisuhde RR 1,75 (95 % luottamusväli 1,44–2,13) lumeeseen nähden. Eri nikotiinikorvaushoitovalmistemuodoille RR-tulokset lumeeseen nähden olivat seuraavat: nikotiinipurukumi 2,50 (95 % luottamusväli 1,57–4,00), nikotiini-inhalaattori 3,39 (95 % luottamusväli 1,70–6,77) ja potilaan valitsema valmistemuoto 1,40 (95 % luottamusväli 1,11–1,75). Laastarin ja lumeen välillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa.
Näiden 8 tutkimuksen yhdistetyssä analyysissä havaittiin, että nikotiinikorvaushoitoa vähentämiseen käyttäneillä RR lopettamiselle oli 1,87 (95 % luottamusväli 1,43–2,44) lumeeseen nähden. 2 nikotiinikorvaushoitotutkimuksista verrattiin nikotiinikorvaushoitoa saavilla potilailla toistetun neuvonnan ja rohkaisun nikotiinikorvaushoidon käyttöön kontrolliryhmään, jota neuvottiin vain lyhyesti nikotiinikorvaushoidon käytön tärkeyttä. Näiden tutkimusten yhdistetyn analyysin mukaan nikotiinikorvaushoidon ja toistetun neuvonnan yhdistelmä lisäsi tilastollisesti merkitsevästi todennäköisyyttä vähentämiselle RR 1,75 (95 % luottamusväli 1,26–2,43) lyhyeen neuvontaan nähden.
Meta-analyysiin «Wang D, Connock M, Barton P ym. 'Cut down to quit'...»2 sisällytettiin sellaisia tutkimuksia, joiden osallistujat eivät pystyneet tai halunneet lopettaa kerralla. Meta-analyysissä laskettiin 5 tutkimuksesta keskimääräinen 6 kuukauden tupakoinnin lopettamisen tulos. Vuoden seurannassa lopettamistulos oli hoitoryhmässä 5,3 % ja lumeryhmässä 2,6 %.
Nikotiinikorvaushoito (RR 2,06; 95 % luottamusväli 1,34–3,15) oli siis lumehoitoa merkitsevästi tehokkaampi (NNT = 29). Tutkijat kuitenkin kommentoivat näitä tupakoinnin lopettamisen onnistumisprosentteja (5,3 vs. 2,6 %) siten, että ne olivat selvästi matalampia kuin tutkimuksissa, joissa tupakoijat ovat lopettaneet kerralla (16 vs. 10 %).
Toinen meta-analyysi «Moore D, Aveyard P, Connock M ym. Effectiveness an...»3 yhdisti 7 tutkimuksen aineistot, sisältäen yhteensä 2 767 tupakoijaa, jotka yrittivät lopettaa asteittaisen vähentämisen kautta joko nikotiinikorvaus- tai lumehoidon avulla. 6 kuukauden lopettamistulos oli hoitoryhmässä noin 2-kertainen lumeryhmään verrattuna (6,75 vs. 3,28 %; NNT = 29).