Takaisin

Metyylifenidaatti kuolevan potilaan masennusoireiden hoidossa

Näytönastekatsaukset
Sami Räsänen ja Ari Matila
16.2.2018

Näytön aste: D

Tutkimusnäyttö metyylifenidaatin soveltuvuudesta masennuksen hoidossa on ristiriitaista.

Vuonna 2012 julkaistussa «Kerr CW, Drake J, Milch RA ym. Effects of methylph...»1 satunnaistetussa lumekontrolloidussa kaksoissokkotutkimuksessa verrattiin metyylifenidaattia lumeeseen saattohoidossa olevien potilaiden fatiikin ja depressio-oireiden hoidossa. Tutkimusaineisto koostui 30 saattohoidossa (avo- tai sairaalahoito) olevasta potilaasta. Potilaille annettiin joko metyylifenidaattia 5 mg 2 kertaa päivässä tai lumetta. Metyylifenidaattiannosta titrattiin joka 3. päivä vasteen ja haittavaikutusten mukaan. Tutkimus kesti 14 päivää. Depressio-oireita mitattiin mittareilla BDI-II (Beck Depression Inventory-II), CES-D (Center for Epidemiologic Studies Depression Scale) ja ESAS (The Edmonton Symptom Assessment Scale).

Potilailla, joilla oli lähtötilanteessa merkitsevää masennusoireilua (BDI ≥ 14 pistettä, joita oli metyylifenidaattia saaneista potilaista 60 % ja lumetta saaneista potilaista 66,6 %), oireilu väheni arvioituna kaikilla mittareilla, ja merkitsevästi 2 mittarilla.

Metyylifenidaattiryhmässä BDI-II:n keskiarvo väheni 22 %: 15,1 väheni arvoon 11,8 ± 9,1 P = 0,028, CES-D:n keskiarvo väheni 33 %: 25 väheni arvoon 16,7 ± 9,5 P = 0,002 ja ESAS:n keskiarvo väheni 35 %: 2,9 väheni arvoon 1,92 ± 2,0 P = 0,05. Lumeryhmässä ei ollut merkitseviä muutoksia. Mittareiden välisissä löydöksissä oli epäjohdonmukaisuutta.

Tutkijoiden johtopäätöksenä oli, että metyylifenidaatti vähentää masennusoireita lumetta tehokkaammin. Merkitseviä toksisia vaikutuksia ei todettu.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Vuonna 2016 julkaistussa RCT-tutkimuksessa «Sullivan DR, Mongoue-Tchokote S, Mori M ym. Random...»2 tutkittiin metyylifenidaatin tehoa masennukseen SSRI-lääkkeen lisänä syöpää sairastavilla, saattohoidossa olevilla potilailla. Tutkimus kesti 18 päivää ja siihen ilmoittautui 47 potilasta, joista 34 satunnaistettiin. Masennuksen vaikeusasteen mittareina olivat MADRAS (Montgomery-Åsberg Depression Rating Scale) ja HADS (Hospital Anxiety and Depression Scale). Hoidon ensisijaisena vasteena oli remissio, mikä määriteltiin 50 % tai suurempana laskuna MADRAS-pisteissä.

Tutkimuksen alussa HADS-pisteiden keskiarvo oli 10,4 molemmissa ryhmissä. Viimeisenä, 18. tutkimuspäivänä metyylifenidaattiryhmässä HADS-pisteet laskivat keskimäärin 3,6:lla ja lumeryhmässä 2,3:lla. Viimeisenä, 18. tutkimuspäivänä 85 %:lla metyylifenidaattia ja 60 %:lla lumetta saaneiden potilaiden vasteena oli remissio (p = 0,22). Metyylifenidaattiryhmässä remissio saavutettiin keskimäärin 10,3 päivässä ja lumeryhmässä 8,1 päivässä.

Tutkimuksen perusteella ei voida osoittaa, että metyylifenidaatilla olisi merkitsevää vaikutusta remission saavuttamiseksi depression hoidossa saattohoidossa olevilla potilailla. Tutkimustulosten tulkintaan vaikuttaa pieni tutkimusaineisto.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Vuonna 2014 «Ng CG, Boks MP, Roes KC ym. Rapid response to meth...»3 julkaistussa lumekontrolloidussa RCT-tutkimuksessa tutkittiin metyylifenidaatin tehoa mirtatsapiinin lisälääkkeenä elämän loppuvaiheessa olevien syöpää sairastavien potilaiden depressioon. Tutkimus kesti 4 viikkoa ja siihen otettiin kaikkiaan 88 potilasta. Masennusta mitattiin mittareilla MADRS (Montgomery-Åsberg Depression Rating Scale) ja CGI-S (Clinical Global Impression-Severity Scale). Vasteeksi määriteltiin vähintään 50 % väheneminen MADRS-pisteissä.

Metyylifenidaattiryhmässä 3. tutkimuspäivänä potilaiden MADRS-pisteet vähenivät merkitsevästi verrattuna lumeryhmään (B = 4,14; 95 % luottamusväli 1,83–6,45). Vaste oli merkitsevä metyylifenidaattiryhmässä 14. tutkimuspäivän jälkeen. CGI:llä mitattuna potilaiden voinnin kohentuminen oli suurempi metyylifenidaattiryhmässä kolmannesta tutkimuspäivästä lähtien aina tutkimuksen loppuun, 28. päivään, asti. Metyylifenidaattiryhmästä keskeytti tutkimuksen 52,3 % ja lumeryhmästä 59,1 % syövän etenemisen takia. Hermoston haittavaikutukset olivat yleisempiä kuin lumeryhmässä (20,5 vs 9,1 %, p = 0,13).

Tutkijoiden johtopäätöksenä oli, että metyylifenidaatti mirtatsapiiniin lisälääkkeenä nopeutti antidepressiivistä vastetta kuolemassa olevilla potilailla, mutta se lisäsi myös hermostollisten haittavaikutusten riskiä.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit:

Depressiolääkkeiden vaikutukset alkavat viiveellä, ja läheskään aina niiden teho ei ole riittävä. Tämän takia erilaisten lääkkeiden yhdistämistä masennuslääkitykseen tavanomaisten depressioiden hoidossa on kokeiltu runsaasti. Metyylifenidaatti on psykostimulantti, jota käytetään psykiatrialla ADHD:n hoidossa ja neurologialla narkolepsian hoidossa. Se lisää nopeasti noradrenaliinin ja dopamiinin pitoisuutta synapsiraossa ja siten on ajateltu, että se voisi nopeuttaa masennusoireiden lievenemistä käytettynä yhdessä masennuslääkkeen kanssa. Metyylifenidaatista on jonkin verran tutkimuksia somaattisesti terveillä potilailla, mutta nykytiedon mukaan se ei ole tehokas lisälääke masennukseen. Myös kuolevilla potilailla on tehty joitain tutkimuksia metyylifenidaatin käytöstä masennuksen hoidossa, koska kuolevan potilaan oireiden hoidossa lääkkeiden vaikutusten tulisi tulla nopeasti. Tutkimukset on kuitenkin tehty hyvin pienillä tutkimusjoukoilla, mikä johtuu tutkimuspotilaiden rekrytointivaikeuksista, etenevän sairauden aiheuttamista tutkimuksen keskeytymisistä ja oirekuvaa sekoittavista runsaista fyysisistä oireista. Metyylifenidaatin käytöstä potilaan depression hoidossa ei ole näyttöä kuolevilla eikä somaattisesti terveillä potilailla.

Kirjallisuutta

  1. Kerr CW, Drake J, Milch RA ym. Effects of methylphenidate on fatigue and depression: a randomized, double-blind, placebo-controlled trial. J Pain Symptom Manage 2012;43:68-77 «PMID: 22208450»PubMed
  2. Sullivan DR, Mongoue-Tchokote S, Mori M ym. Randomized, double-blind, placebo-controlled study of methylphenidate for the treatment of depression in SSRI-treated cancer patients receiving palliative care. Psychooncology 2017;26:1763-1769 «PMID: 27429350»PubMed
  3. Ng CG, Boks MP, Roes KC ym. Rapid response to methylphenidate as an add-on therapy to mirtazapine in the treatment of major depressive disorder in terminally ill cancer patients: a four-week, randomized, double-blinded, placebo-controlled study. Eur Neuropsychopharmacol 2014;24:491-8 «PMID: 24503279»PubMed