Kyseessä oli systemaattinen katsaus ja meta-analyysi «Farrar D, Tuffnell DJ, West J ym. Continuous subcu...»1, jossa tiedot etsittiin Cochrane Pregnancy and Childbirth Groups's Trials -rekisteristä, joka sisältää tiedot CENTRAL-, MEDLINE-, Embase- ja CINAHL-tietokannoista. Katsaukseen haettiin satunnaistetut tutkimukset, joissa verrattiin diabeetikon raskauden aikaista monipistos- ja insuliinipumppuhoitoa.
Analyysiin otettiin mukaan vuosilta 1984–2000 viisi tutkimusta, joissa oli yhteensä 153 naista ja 154 raskautta. Tutkittavien lukumäärät olivat pieniä, 10–30/tutkimus. 1 tutkimuksessa oli myös tyypin 2 diabetesta sairastavia, mutta muissa tutkitut olivat tyypin 1 diabeetikkoja. Osassa tutkimuksissa satunnaistettiin monipistos- tai pumppuhoitoon ennen raskautta ja osassa 1. trimesterin aikana. Tutkimukset oli tehty pääosin humaani-insuliineilla; vain uusimmassa vuonna 2000 julkaistussa tutkimuksessa käytettiin pikainsuliineja sekä monipistoshoitoryhmässä detemirinsuliinia. Tutkimusasetelmasta johtuen tutkimukset olivat kaikki avoimia tutkimuksia.
Ensisijaisina tulosmuuttujina oli sikiön ja raskauden turvallisuus. Tutkimuksissa ei todettu eroja sektioiden määrässä, raskauden kestoon nähden suurten lasten osuudessa (LGA large for gestatioal age) eikä perinataalikuolleisuudessa monipistoshoidolla tai insuliinipumpulla hoidettujen raskauksien välillä. Toissijaisina tulosmuuttujina tarkasteltiin äidin glukoositasapainoa ja raskauden aikaista painonnousua. Äidin HbA1c-tasossa, hypoglykemioiden esiintymisessä eikä äidin painonnousussa todettu tilastollisesti merkittäviä eroja hoitoryhmien välillä. 3 tutkimuksen perusteella ei todettu myöskään eroja ennenaikaisten synnytysten (ennen raskausviikkoa 37) osuudessa.
Tutkijat toteavat, että tutkimukset olivat pieniä, eikä niistä voida tehdä johtopäätöstä, että insuliinipumppuhoito tai monipistoshoito olisi ensisijainen diabeetikon raskauden aikana. Laajempia tai uudempia satunnaistettuja tutkimuksia aiheesta ei ole.