Takaisin

MDQ-seula kaksisuuntaisen mielialahäiriön oireiden kartoituksessa aikuisella

Näytönastekatsaukset
Kirsi Suominen ja Tanja Laukkala
11.2.2021

Näytön aste: A

MDQ-seula osana muuta diagnostista arviota kaksisuuntaista mielialahäiriötä epäiltäessä auttaa tunnistamaan kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavia potilaita.

Katsauksessa «Zimmerman M, Galione JN. Screening for bipolar dis...»1 oli tavoitteena selvittää, vaihtelevatko MDQ-seulan ominaisuudet potilasotoksen mukaan, onko MDQ herkempi havaitsemaan tyypin 1 kuin tyypin 2 kaksisuuntaista mielialahäiriötä, vaikuttaako pisteytys herkkyyteen ja tarkkuuteen sekä mikä on optimaalinen raja-arvo kuvaamaan sairautta. Kirjallisuushaku tehtiin Medline-tietokannasta sekä käsihakuna löydettyjen artikkelien viitteistä. Mukaan otettiin aikuispotilailla toteutetut tutkimukset.

Kirjallisuushaussa löytyi 23 tutkimusta, joissa arvioitiin MDQ-seulaa 6 730 aikuisella potilaalla. Kaikissa tutkimuksissa diagnostisina kriteereinä käytettiin DSM-IV-kriteereitä. Diagnostisena menetelmänä käytettiin SCID-haastattelua 16 tutkimuksessa. 2 tutkimusta suljettiin pois, koska diagnoosin tekijä ei ollut sokkoutettu MDQ-seulan tuloksen osalta. Diagnostisten haastattelujen välistä luotettavuutta tutkittiin vain 4 tutkimuksessa.

20 tutkimuksen perusteella MDQ-seulan herkkyys oli 61,3 % ja tarkkuus 87,5 %, positiivinen ennustearvo 58,0 % ja negatiivinen ennustearvo 88,9 %. MDQ-seulan herkkyys oli selkeästi alhaisempi väestötutkimuksissa (3 tutkimusta; herkkyys 25,9 %, tarkkuus 97,7 %) kuin psykiatrisilla avohoidon potilailla (3 tutkimusta; herkkyys 64,7 %, tarkkuus 82,3 %). MDQ on herkempi havaitsemaan tyypin 1 kaksisuuntainen mielialahäiriö kuin tyypin 2 (66,3 vs. 38,6 %).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Katsauksen menetelmien kuvaus oli puutteellinen, joten ei ole mahdollista arvioida, onko kyseessä systemaattinen katsaus. Kirjallisuushaku on ollut puutteellinen ja koskenut vain 1 tietokantaa.

Tutkimuksessa «Hirschfeld RM, Holzer C, Calabrese JR ym. Validity...»2 väestökohortissa aikuisilla Yhdysvalloissa MDQ-seulan herkkyys oli 28,1 % ja tarkkuus 97,2 %.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Suomalaisessa psykiatrisen erikoissairaanhoidon tutkimuksessa «Mantere O, Suominen K, Leppämäki S ym. The clinica...»3 tavoitteena oli selvittää kaksisuuntaisen mielialahäiriön kliinistä epidemiologiaa. Tutkimuksessa seulottiin MDQ-seulalla (Mood disorder questionnaire) 1.1.2002–28.2.2003 kaikki avo- ja sairaalahoidon potilaat, jotka tulivat lähetteellä psykiatriseen yksikköön, hakivat hoitoa ilman lähetettä tai joilla oli jo hoitosuhde ja joilla oireet pahenivat.

Seulonnasta suljettiin pois potilaat, joilla oli kirjattuna ICD-10-koodilla diagnoosiksi skitsofrenia. MDQ-seulasta jätettiin huomiotta kohta 3.

Mikäli MDQ-seula oli positiivinen tai terveydenhuollon ammattilainen epäili kaksisuuntaista mielialahäiriötä, tutkittava kutsuttiin kasvokkain tapahtuneeseen kaksivaiheiseen haastatteluun, jonka toisessa osassa tehtiin strukturoitu SCID-1-tutkimushaastattelu. Seulapositiivisista ja haastatelluista 201/490 (41 %) sai kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosin strukturoidun kliinisen haastattelun perusteella. 59 % ei täyttänyt kaksisuuntaisen mielialahäiriön tyyppi 1 tai 2 diagnostisia kriteereitä. Tutkimuksessa seulottiin 1 630 aikuista (18–59-vuotiasta, iän keskiarvo 37,7 vuotta), joista 546 (33,5 %) sai positiivisen seulatuloksen (46; 2,8 % kieltäytyi). Aiempi kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosi oli 96 potilaalla. Suurimmalla osalla kliinisenä diagnoosina oli masennus (40,2 %).

Positiivisen seulatuloksen saaneista 490 haastateltiin (49 kieltäytyi, 7 ei saatu yhteyttä) ja 201 (MDQ-seulapositiivisista 36,8 %) potilaalle asetettiin diagnoosiksi kaksisuuntainen mielialahäiriö SCIDI-haastattelun perusteella. Satunnaisesti valitun 20 videoidun haastattelun perusteella haastattelijoiden välinen toistettavuus diagnoosille oli 1,0.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Mood Disorder Questionnaire -seulasta (MDQ) tehdyssä meta-analyysissä «Wang HR, Woo YS, Ahn HS ym. THE VALIDITY OF THE MO...»4 tutkittiin seulan diagnostista tarkkuutta mielialahäiriöissä.

Tutkimus otettiin mukaan, mikäli se sisälsi tiedon 1) MDQ-seulan diagnostisesta tarkkuudesta kaksisuuntaisen mielialahäiriön seulonnassa, 2) tutkimuksessa oli käytetty joko DSM- tai ICD-järjestelmää ja 3) tutkimus oli julkaistu vertaisarvioidussa lehdessä. Tutkimukset suljettiin pois, mikäli 1) potilaat ilman mielialahäiriötä otettiin mukaan tutkimukseen, 2) tutkimus oli toteutettu yleisväestöotoksessa tai 3) julkaisukieli oli muu kuin englanti.

Kirjallisuushaku tehtiin syyskuussa 2014. Kirjallisuushaun 1 346 artikkelista suljettiin 1 276 artikkelia pois, koska ne eivät täyttäneet inkluusiokriteerejä. Loput 70 artikkelia luettiin läpi, ja niistä 21 täytti inkluusiokriteerit. Meta-analyysiin otettiin sekä unipolaaridepressiosta (N = 1 810) että kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä (N = 3 172) kärsiviä potilaita. Kaikista tutkimuksista katsottiin 1. diagnostinen tarkkuus (oikea positiivinen, väärä positiivinen, oikea negatiivinen, väärä negatiivinen, herkkyys ja tarkkuus), 2. tapa, jolla tutkimus oli tehty, 3. tutkimukseen osallistuneiden ominaisuudet ja 4. kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnostiikkaan käytetyt menetelmät. 2 arvioijaa arvioi tutkimusten laadun. Meta-analyysissä laskettiin herkkyys, tarkkuus (summary specificity), yhdistetty diagnostinen vedonlyönti eli odd-suhde (pooled diagnostic odds ratios DORs) eri katkaisupisteille. Lisäksi tehtiin alaryhmäanalyyseja tutkimukseen osallistuneiden ominaisuuksien vaikutuksesta diagnostiseen tarkkuuteen.

7 tutkimuksista sulki pois potilaat, joilla oli aiemmin todettu kaksisuuntainen mielialahäiriö. Muissa tutkimuksissa oli sekä unipolaaridepressiosta että kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsiviä potilaita. 11 tutkimusta oli toteutettu länsimaissa. Kaikki tutkimukset perustuivat DSM-IV- tai DSM-IV-TR-diagnostiikkaan. Tutkimusten laatu arvioitiin heterogeeniseksi.

Kun käytettiin katkaisupistettä 7, herkkyys oli 0,62 (95 % luottamusväli 0,51–0,72) ja tarkkuus 0,85 (95 % luottamusväli 0,79–0,89). Kun käytettiin kirjoittajien suosittelemaa muokattua katkaisupistettä, niin herkkyys oli 0,78 (95 % luottamusväli 0,74–0,81) ja tarkkuus 0,76 (95 % luottamusväli 0,71–0,81) (pooled DOR 11,23). Tutkimuksissa, joissa oli sekä unipolaaridepressiosta että kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsiviä potilaita, herkkyys oli 0,76 (95 % luottamusväli 0,69–0,82) ja tarkkuus 0,81 (95 % luottamusväli 0,75–0,86). 9 tutkimuksessa suljettiin pois jo todettu kaksisuuntainen mielialahäiriö ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön laajennettu määritelmä, näissä herkkyys oli 0,37 (95 % luottamusväli 0,29–0,45) ja tarkkuus 0,88 (95 % luottamusväli 0,80–0,93). 6 tutkimuksessa suljettiin pois jo todettu kaksisuuntainen mielialahäiriö, näissä herkkyys oli 0,37 (95 % luottamusväli 0,22–0,54) ja tarkkuus 0,88 (95 % luottamusväli 0,79–0,94).

Länsimaisten ja itämaisten tutkimusten välillä ei ollut tilastollisesti merkittävää eroa.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Kirjoittajat toteavat, että jos MDQ-seulaa käytetään potilailla, joilla ei ole aiemmin todettu kaksisuuntaista mielialahäiriötä, seulan herkkyys huononee. Optimaalista katkaisupistettä tulisi muokata herkkyyden parantamiseksi.

Tuoreessa meta-analyysissä ja systemaattisessa katsauksessa «Wang YY, Xu DD, Liu R ym. Comparison of the screen...»5 verrattiin 32-Item Hypomania Checklist -seulan (HCL-32) ja Mood Disorder Questionnaire -seulan (MDQ) psykometrisia ominaisuuksia. Meta-analyysiin otettiin mukaan englanninkieliset alkuperäistutkimukset, joissa oli verrattu HCL-32- ja MDQ-seuloja toisiinsa samassa tutkimusaineistossa. Diagnoosin tuli perustua DSM-IV-, DSM-IV-TR- tai ICD-10-kriteereihin. Tutkimukset, joissa oli käytetty muunneltuja seulaversioita tai jotka koskivat erityisryhmiä, kuten lapsia tai nuoria, jätettiin pois. Kirjallisuushaku tehtiin kesäkuuhun 2018 asti. 2 arvioijaa arvioi tutkimusten laadun.

Kirjallisuushaun 647 olennaisesta artikkelista 11 täytti systemaattisen katsauksen inkluusiokriteerit (2 902 tutkittavaa) ja 9 meta-analyysin kriteerit (1 615 tutkittavaa), 2 tutkimuksista ei sisältänyt riittävästi aineistoa meta-analyysia varten. Tutkimuksista 3 oli tehty Kiinassa (N = 714), 2 Italiassa (N = 216), 1 Sveitsissä (N = 152), 1 Brasiliassa (N = 123), 1 Tanskassa (N = 122), 1 Saksassa (N = 288), 1 Espanjassa (N = 236) ja 1 Puolassa (N = 1 051). 7 tutkimusta käytti DSM-IV-kriteereitä, 1 DSM-IV-TR-kriteereitä, 1 ICD-10-kriteereitä ja 1:ssä tutkimuksessa oli käytetty sekä DSM-IV- että ICD-10-kriteereitä.

4 tutkimusta raportoi Cronbachin alfan 0,75–0,90 MDQ-seulalle. 9 tutkimusta raportoi MDQ-seulan herkkyyden ja tarkkuuden. MDQ-seulan katkaisupiste vaihteli välillä 3–7, 45 % tutkimuksista raportoi katkaisupisteen 7 olevan optimaalinen. MDQ-seulan herkkyys oli 80 % (95 % luottamusväli 71–86 %) ja tarkkuus 70 % (95 % luottamusväli 59–71 %).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Meta-analyysin «Youngstrom EA, Egerton GA, Genzlinger J ym. Improv...»6 tavoite oli arvioida arviointiasteikkojen diagnostinen tarkkuus (hypo)maanisten oireiden tunnistamisessa. Tutkimusten sisäänottokriteerit olivat seuraavat: riittävät statistiset tiedot efektikoon laskemiseen, osallistujien ikä vähintään 18 vuotta, diagnoosi (kaksisuuntainen mielialahäiriö tyyppi 1 tai 2, syklotymia tai määrittämätön kaksisuuntainen mielialahäiriö) oli asetettu strukturoidun tai semistrukturoidun haastattelun avulla ja tulokset julkaistu englanniksi. Tietohaut tehtiin tietokannoista Pubmed ja Psychinfo 2013–2016 ja täydennyshaku tehtiin heinäkuussa 2017.

103 artikkelista (38 072 osallistujaa, 12 238 henkilöä, joilla oli kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosi), jotka oli julkaistu vuosina 1981–2016, laskettiin 127 efektikokoa 14 mittarin osalta. Hedgesin g MDQ:lle oli 1,20 (1,05–1,35). MDQ 3 muun kyselyn ohella tunnisti oireet luotettavimmin tutkimuksissa (muut mahdolliset Bipolar Spectrum Diagnostic Scale BSDS, Hypomania Checklist HCL, Internal State Scale ISS), mutta huonommin hypomaanisia ja syklotymisiä oireita kuin maanisia oireita. Muita kyselyitä verrattiin MDQ:n vuoden 2000 jälkeen julkaistuissa tutkimuksissa osassa analyysejä, koska MDQ:sta oli eniten tietoa. Jos MDQ:n spesifisyys asetettiin 0,9, sensitiivisyys oli 0,41. (ROC AUC 0,76 (0,68–0,83). Di LR+ 4,1. Projected d 1,00 (95 % luottamusväli 0,68–1,32)).

Kirjoittajat suosittelevat MDQ:ta alkuvaiheen arvioinnin osaksi, muttei hoidon seurantaan.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: MDQ on DSM-IV-kriteerien mukainen oirekartoituslomake, jota käytetään oireiden kartoituksessa ennen diagnostista haastattelua. Tutkimuksissa MDQ:n käyttötarkoitus oli vaihdellut. MDQ on korreloinut myös muihin psykiatrisiin häiriöihin suomalaisessa aineistossa «Baryshnikov I, Aaltonen K, Koivisto M ym. Differen...»7, «Baryshnikov I, Suvisaari J, Aaltonen K ym. Self-re...»8. MDQ on tarkoitettu seulainstrumentiksi, ja sen herkkyys ja tarkkuus ovat kohtalaiset.

Kirjallisuutta

  1. Zimmerman M, Galione JN. Screening for bipolar disorder with the Mood Disorders Questionnaire: a review. Harv Rev Psychiatry 2011;19:219-28 «PMID: 21916824»PubMed
  2. Hirschfeld RM, Holzer C, Calabrese JR ym. Validity of the mood disorder questionnaire: a general population study. Am J Psychiatry 2003;160:178-80 «PMID: 12505821»PubMed
  3. Mantere O, Suominen K, Leppämäki S ym. The clinical characteristics of DSM-IV bipolar I and II disorders: baseline findings from the Jorvi Bipolar Study (JoBS). Bipolar Disord 2004;6:395-405 «PMID: 15383132»PubMed
  4. Wang HR, Woo YS, Ahn HS ym. THE VALIDITY OF THE MOOD DISORDER QUESTIONNAIRE FOR SCREENING BIPOLAR DISORDER: A META-ANALYSIS. Depress Anxiety 2015;32:527-38 «PMID: 26010478»PubMed
  5. Wang YY, Xu DD, Liu R ym. Comparison of the screening ability between the 32-item Hypomania Checklist (HCL-32) and the Mood Disorder Questionnaire (MDQ) for bipolar disorder: A meta-analysis and systematic review. Psychiatry Res 2019;273:461-466 «PMID: 30684793»PubMed
  6. Youngstrom EA, Egerton GA, Genzlinger J ym. Improving the global identification of bipolar spectrum disorders: Meta-analysis of the diagnostic accuracy of checklists. Psychol Bull 2018;144:315-342 «PMID: 29389179»PubMed
  7. Baryshnikov I, Aaltonen K, Koivisto M ym. Differences and overlap in self-reported symptoms of bipolar disorder and borderline personality disorder. Eur Psychiatry 2015;30:914-9 «PMID: 26647866»PubMed
  8. Baryshnikov I, Suvisaari J, Aaltonen K ym. Self-reported psychosis-like experiences in patients with mood disorders. Eur Psychiatry 2018;51:90-97 «PMID: 28797561»PubMed