Tulosta

Hartia-olkalihasten dynaamiset harjoitteet toimistotyötä tekevien naisten kroonisessa niskakivussa

Näytönastekatsaukset
29.8.2016
Jorma Komulainen ja Antti Malmivaara

Näytön aste: C

Hartia-olkalihasten dynaamiset lihasharjoitteet kevyillä punnuksilla ja yhdistettynä venytysharjoituksiin eivät toimistotyötä tekevillä naisilla vähentäne kroonista niskakipua.

Työterveyshuollon kautta rekrytoidut 393 toimistotyöntekijänaista (krooninen, epäspesifi niskakipu) satunnaistettiin «Viljanen M, Malmivaara A, Uitti J ym. Effectiveness of dynamic muscle training, relaxation training, or ordinary activity for chronic neck pain: randomised controlled trial. BMJ 2003;327:475 »1 dynaamiseen lihaskuntoharjoittelu- (n = 135), rentoutusharjoittelu- (n = 128) ja kontrolliryhmään (n = 130).

Kontrolliryhmää ohjeistettiin jatkamaan nykyistä liikuntakäyttäytymistään. Harjoitteluryhmissä fysioterapeutti ohjasi intervention 3 x 30 minuuttia / viikko 12 viikkoa yhteensä 18 tuntia enintään 10 hlö/ryhmä. Puolen vuoden kuluttua oli 3 x ohjaus /vko yhteensä 1,5 tuntia. Omatoiminen harjoittelu jatkui yhteensä 12 kuukautta.

Lihaskuntoryhmä osallistui keskimäärin 14 kertaa lihaskunto- ja -venytysharjoitteluun keskimäärin 7 tuntia (niska-hartiaseudun suurimmat lihasryhmät 1–3 kg:n käsipainoilla).

Rentoutusryhmä osallistui keskimäärin 15 kertaa eli keskimäärin 7,5 tuntia (erilaiset rentoutusharjoitteet).

Vuoden seurannassa keskimääräinen harjoitusaika lihaskuntoryhmässä oli keskimäärin 31 minuuttia/viikko ja rentoutusryhmässä 20 minuuttia. Lihaskuntoryhmän kipuintensiteetti oli alussa 4,8 /0–10, 3 kuukauden kohdalla 2,9, 6 kuukauden kohdalla 2,9 ja 12 kuukauden kohdalla 3,1; vastaavat luvut rentoutusryhmässä olivat 4,8; 2,9; 3,0 ja 3,3, kontrolliryhmässä 4,1; 2,7; 2,9 ja 3,2. Niskan haittaindeksi (0–80) oli lihaskuntoryhmässä alussa 29 (0–80), 3 kuukauden kohdalla 15, 6 kuukauden kohdalla 15 ja 12 kuukauden kohdalla 19, vastaavasti rentoutusryhmässä 29, 14, 15 ja 19, ja kontrolliryhmässä 26, 14, 14 ja 17. Dynaamista lihasvoimaa mitattiin 7,5 kg:n käsipainolla pystypunnerruksen toistomäärällä. Lihaskuntoryhmän voima oli alussa 40, 3 kuukauden kohdalla 40, 6 kuukauden kohdalla 38 ja 12 kuukauden kohdalla 40, rentoutusryhmän voimat 41, 41, 41 ja 41 sekä kontrolliryhmässä 40, 40, 40 ja 39.

Ryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa niskakivussa, toimintakyvyssä tai dynaamisessa lihasvoimassa. Johtopäätöksenä esitettiin, että dynaaminen lihaskunto- tai rentoutusharjoittelu ei ollut tehokkaampi kroonisten niskaoireiden hoidossa verrattuna tavanomaisiin aktiviteetteihin.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Huolimatta huomattavasta panostuksesta harjoitus- ja rentoutusryhmiin vaikuttavuutta niskakipuun ei tullut. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että "hartialihasten punttijumpalla" tai rentoutusharjoittelulla tällä intensiteetillä ei ole vaikutusta niskakivun intensiteettiin.

103 naista, joilla oli vähintään 1 vuoden kestänyt työhön liittyvä trapezius-alueen kipu, satunnaistettiin «Waling K, Sundelin G, Ahlgren C ym. Perceived pain before and after three exercise programs--a controlled clinical trial of women with work-related trapezius myalgia. Pain 2000;85:201-7 »2 voima- (n = 29), kestävyys- (n = 28), koordinaatio- (n = 25) ja kontrolliryhmiin (n = 21). Voimaryhmä teki kuntosalilla paineilmalaitteilla yläraajoilla 4 eri liikettä 3:n sarjoissa vastuksella, joka salli 10–12 toistoa. Kestävyysryhmä teki 3 minuutin käsirestoraattoriharjoittelua (syke 110–120) vaihdellen 3 minuutin yläraajojen vastuskuminauhaharjoittelun (vastus sallien 30 toistoa) kanssa. Voima- ja kestävyysryhmät harjoittelivat 3 x/vko 10 viikkoa. Koordinaatioryhmä teki asennon hallintaa ja tasapainoa korostavaa "Tai Chi Chuan"-kehontietoisuusharjoittelua 2 x/vko 10 viikkoa. Ryhmien harjoituskerta kesti 1 tunnin. Kontrolliryhmässä keskusteltiin ja opiskeltiin stressin hallintaa 2 tuntia/viikko 10 viikkoa.

Voima- ja kestävyysharjoitteluryhmissä kivun intensiteetti (VAS-jana) väheni merkitsevästi (P < 0,05) kontrolliryhmään verrattuna. Kaikissa hoitoryhmissä kipu väheni samanveroisesti, joka tutkijoiden mielestä osoitti sitä, ettei liikehoidon muodolla ole merkitystä kivun lieventämisessä.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Niskakipu (aikuiset) 1

Kommentti: Lihaskestävyys ja -voimaharjoittelulla on ollut vaikuttavuutta. Harjoitus on kohdistunut yläraajojen ja hartiaseudun lihaksiin.

Kirjallisuutta

  1. Viljanen M, Malmivaara A, Uitti J ym. Effectiveness of dynamic muscle training, relaxation training, or ordinary activity for chronic neck pain: randomised controlled trial. BMJ 2003;327:475 «PMID: 12946968»PubMed
  2. Waling K, Sundelin G, Ahlgren C ym. Perceived pain before and after three exercise programs--a controlled clinical trial of women with work-related trapezius myalgia. Pain 2000;85:201-7 «PMID: 10692619»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Niskakipu (aikuiset)
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko