Satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa «Morrison N, Gibson K, McEnroe S ym. Randomized tri...»1 verrattiin vena saphena magnan liima-ablaatiota (VenaSeal Sapheon Closure System; n = 108) radiotaajuusablaatioon (ClosureFast system n = 114). Potilailla oli C2–C4 laskimovajaatoiminta ja läpimitaltaan 3–12 mm vena saphena magna, jossa oli refluksi. Seurantakäynnit olivat 3 päivän sekä 1 ja 3 kuukauden kuluttua toimenpiteestä. 3 kuukauden kohdalla vena saphena magnan tila tutkittiin kaikukuvauksella, ja tuolloin 99 % radiotaajuusablaatiolla hoidetuista ja 96 % liima-ablaatiolla hoidetuista päärungoista oli tukossa. Toimenpiteenaikaisessa kivussa ei ollut eroa ryhmien välillä. 3 päivän kuluttua toimenpiteestä liima-ablaation ryhmässä esiintyi vähemmän hoidetun alueen verenpurkaumia (p < 0,01).
Tutkimuksessa «Almeida JI, Javier JJ, Mackay EG ym. Two-year foll...»2 raportoitiin 2 vuoden tulokset vena saphena magnan vajaatoiminnan hoidosta liima-ablaatiolla. 38 potilasta hoidettiin ja heistä 36 osallistui 12 ja 24 kuukauden kontrolliin. Vena saphena magna tutkittiin seurantakäynneillä kaikukuvauksella. Yhdellä potilaalla 36:sta havaittiin osittainen vena saphena magnan rekanalisaatio jo 1 kuukauden kohdalla ja seurannoissa sen jälkeen. Lopuilla 35 potilaalla suoni oli tukossa 24 kuukauden seurantakäynnillä, ja 24 kuukauden tulos oli näin ollen 92 % (95 % luottamusväli 0,836–1,0). VCSS oli merkittävästi parempi 24 kuukauden kohdalla lähtötilanteeseen verrattuna (lähtötasolla 6,1 ± 2,7, 6 kuukauden kohdalla 1,3 ± 1,1, 1 vuoden kohdalla 1,5 ± 1,4 ja 24 kuukauden kohdalla 2,7 ± 2,5 (p < 0,0001).
Etenevässä 7 Euroopan maan monikeskustutkimuksessa «Proebstle TM, Alm J, Dimitri S ym. The European mu...»3 hoidettiin liima-ablaatiolla 70 potilasta, joilla oli C2–C4 laskimovajaatoiminta. Potilailta hoidettiin vain päärunko ja tarvittaessa suonikohjut myöhemmässä vaiheessa. Potilaat eivät käyttäneet kompressiosukkaa hoidon jälkeen. Tulosten mittaamiseen käytettiin VCSS:ää, sairausspesifiseen elämänlaatuun Aberdenin kyselylomaketta ja EQ-5D:a. Jälkitarkastukset olivat 48 tuntia sekä 1, 3, 6 ja 12 kuukautta toimenpiteen jälkeen. 68 (97,1 %) potilasta osallistui 12 kuukauden seurantaan. 48 tunnin seurantakäynnillä yhdellä potilaalla vena saphena magna oli avautunut osan matkaa proksimaalisesti ja yhdellä potilaalla distaalisesti. Lisäksi 3 ja 6 kuukauden kohdalla havaittiin 3 potilaalla suonen proksimaalisessa osassa rekanalisoitumista. 12 kuukauden kohdalla 92,9 % (95 % luottamusväli 87,0–99,1 %). VCSS parani ollen 4,3 ± 2,3 lähtötasolla ja 1,1 ± 1,3 12 kuukauden seurannassa. Sairausspesifisessä elämänlaatukyselyssä pisteet paranivat merkittävästi (lähtötasolla 16,3 ja 12 kuukauden seurannassa 6,7 (P < 0,0001)). Lievää ärsytystä esiintyi 11 %:lla, vakavia komplikaatioita ei esiintynyt.
Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin: