Carradice ym. ryhmän «Carradice D, Mekako AI, Hatfield J ym. Randomized ...»1 satunnaistetussa tutkimuksessa verrattiin mini-invasiivista suonikohjujen poistoa tai poistamatta jättämistä vena saphena magnan laserablaation yhteydessä. Tutkimuksen ensisijainen päätetapahtumat olivat tautispesifinen elämänlaatukysely Aberdeen Varicose Vein Questionnaire (AVVQ). 50 potilasta käsittävässä tutkimuksessa (25 kummassakin ryhmässä) osoitettiin, että samanaikainen suonikohjujen poisto aikaansai merkittävästi suuremman AVVQ-pisteiden laskun, jotka arvioivat laskimovajaatoiminnan oireita, sekä paremmat elämänlaatua kuvaavat pisteet 6 viikosta lähtien toimenpiteen jälkeen 7,9 (4,1–10,7) vs 13,5 (10,9–18,1), P < 0,001. Kontrollissa 6 viikkoa toimenpiteen jälkeen suonikohjujen poisto tehtiin 16/25 potilaalle kontrolliryhmässä ja vain yhdelle tutkimusryhmässä. Ero oli tilastollisesti merkittävä.
El-Sheika ym. «El-Sheikha J, Nandhra S, Carradice D ym. Clinical ...»2 totesivat saman potilasaineiston 5 vuoden seurannassa, että 5 vuoden pitkäaikaistulokset olivat molemmissa ryhmissä erinomaiset, eikä suonikohjujen hoidon ajoittaminen vaikuttanut pitkäaikaistulokseen.
Lane ym. «Lane TR, Kelleher D, Shepherd AC ym. Ambulatory va...»3 tutkivat satunnaistetussa tutkimuksessa vastaavin löydöksin 101 potilasta ja totesivat, että samassa toimenpiteessä paikallispuudutuksessa tehty mini-invasiivinen suonikohjujen poisto yhdistettynä pintarungon radiotaajuusablaatioon sai aikaan merkittävästi suuremman sairausspesifin elämänlaatumittarin pisteiden laskun kuin pelkkä pintarungon ablaatio 6 viikkoa toimenpiteen jälkeen. 18/50 potilasta tarvitsi kontrolliryhmässä vastaavan toimenpiteen myöhemmin ja 1/51 tutkimusryhmästä, p < 0,001. Komplikaatiossa ei ollut eroa tässä pienessä aineistossa.
Monahan selvitti 54 alaraajan aineistossa «Monahan DL. Can phlebectomy be deferred in the tre...»4 vena saphena magnan radiotaajuusablaation vaikutusta alaraajoissa oleviin suonikohjuihin. Suonikohjut dokumentoitiin raajan eri alueilta ja niiden koko tarkistettiin 6 kuukautta toimenpiteen jälkeen. Keskimäärin 11,4 mm (± 3,4 mm) suonikohjut kutistuivat 35 %. Suonikohjuista hävisi kokonaan noin 42 %. Jatkossa 60 % potilaista suonikohjut hoidettiin avoleikkauksella, vaahtoskleroterapialla tai molemmilla.
Meta-analyysissä Lane ym. «Lane TR, Onida S, Gohel MS ym. A systematic review...»5 hakivat aiheesta julkaisut vuoteen 2013 asti, joista hyväksyttiin 6 kpl syvää laskimotukoksen riskiä komplikaationa arvioivaan työhön. Tutkimus sisälsi 2 307 potilasta, joilta suonikohjut hoidettiin samalla, ja 1 047 potilasta sai vain runkohoidon. Syvän laskimotukoksen riski oli varsin korkea (2–5 %), jota selittää yleisanestesiassa hoidettujen potilaiden suuri määrä. Yhdistettyyn toimenpiteeseen liittyi vähän korkeampi laskimotukoksen riski, mutta ei tilastollisesti merkittävästi OR 1,519 (0,954–2,419), p = 0,078.
Kommentti: Päärunkovajaatoiminnan hoito pienentää ja vähentää olennaisesti suonikohjuja, mutta yli puolet potilaista halusi tai tarvitsi myöhemmin näkyvien kohjujen hoitoja, jos niitä ei tehty samalla. Suonikohjujen hoitaminen samalla tai erikseen vähensi merkittävästi ja yhtä tehokkaasti pitkäaikaisseurannassa laskimovajaatoiminnan oireita. Suonikohjut voidaan hoitaa samalla tai erillisellä kerralla. Molemmissa tavoissa on todettu olevan omat etunsa, mutta yhden hoitokerran tekniikka on todennäköisesti kustannusvaikuttavampaa.
Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin: