Takaisin

Toiminnanohjauksen häiriöiden kuntoutus aivoverenkiertohäiriön subakuutissa ja kroonisessa vaiheessa

Näytönastekatsaukset
Erja Poutiainen
3.6.2016

Näytön aste: C

Toiminnanohjauksen häiriöiden kuntoutus saattaa olla tehokasta aivoverenkiertohäiriön subakuutissa ja kroonisessa vaiheessa.

Systemaattinen Cochrane-katsaus «Chung CS, Pollock A, Campbell T ym. Cognitive reha...»1, löysi 19 relevanttia tutkimusta (n = 907), joista 18 RCT:tä ja 1 vaihtovuoroinen tutkimus. Tutkimuksiin osallistui aivoverenkiertohäiriöpotilaiden lisäksi muitakin diagnostisia ryhmiä. Meta-analyysiin kyettiin sisällyttämään 13 tutkimusta (n = 660), joista aivoverenkiertohäiriöpotilaiden osuus oli vain 36 %.

Useimmissa tutkimuksissa aivoverenkiertohäiriöpotilaita sisältävien interventioiden orientaationa oli toiminnan palauttaminen. Useat interventiot olivat tietokoneavusteisia, ja ne toteutettiin pääsääntöisesti 45–60 minuutin mittaisina päivittäisinä sessioina noin 5 viikon aikana.

Yhteen 86 aivoverenkiertohäiriöpotilasta käsittävään tutkimukseen perustuen toiminnanohjaukseen painottuvalla kuntoutuksella oli positiivisia vaikutuksia käsitteen muodostukseen (MD -0,43; 95 % luottamusväli -0,76 – -0,10) ja ADL-toimintoihin (MD -28,28; 95 % luottamusväli -33,5 – -23,06) kun sitä verrattiin sensorimotoriseen terapiaan. 3 tutkimuksen mukaan, joissa oli sekä subakuutin että kroonisen vaiheen potilaita (152 osallistujaa, joista 86 % aivoverenkiertohäiriöpotilaita), kognitiivista kuntoutusta saaneiden ja kuntoutusta saamattomien tai lumekuntoutusta saaneiden välillä ei havaittu merkitseviä eroja käsitteen muodostusta, suunnittelua, joustavuutta, työmuistia tai ADL-toimintoja arvioivissa muuttujissa. Muissa toteutetuissa meta-analyyseissa aivoverenkiertohäiriöpotilaiden osuus oli alle 50 %, joten niitä ei kuvata tässä yhteydessä.

Katsauksen mukaan aivoverenkiertohäiriöpotilailla tehtyjen satunnaistettujen kontrolloitujen tutkimusten määrä on riittämätön näytön luotettavaksi arvioimiseksi.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Satunnaistettu kontrolloitu vaihtovuoroisena kokeena toteutettu tutkimus «Wilson BA, Emslie HC, Quirk K ym. Reducing everyda...»2 osoitti, että elektroninen muistiapu ja ohjaussysteemi parantavat toiminnanohjaushäiriöistä kärsivien potilaiden jokapäiväistä toimintakykyä. Yli 80 % potilaista selvisi merkitsevästi paremmin päivittäisistä toiminnoistaan ohjaussysteemin avulla ja noin 70 %:lla kohentunut toimintakyky säilyi 7 viikkoa ohjaussysteemin poistamisen jälkeen tehdyssä seurannassa. Tutkimusryhmä käsitti 143 kroonisessa vaiheessa olevaa 8–83 vuoden ikäistä muistin ja toiminnanohjauksen ongelmia omaavaa henkilöä. Tutkimusjoukko koostui monista eri diagnoosiryhmistä, joista suurin yksittäinen ryhmä oli noin 44 % osuudella aivovammapotilaat. Aivoverenkiertohäiriöpotilaita ryhmässä oli noin 25 % ja muita diagnoosiryhmiä noin 31 %.

Saman tutkimusjoukon erillinen diagnoosiryhmittäinen analyysi «Fish J, Manly T, Emslie H ym. Compensatory strateg...»3 osoitti, että myös aivoverenkiertohäiriöpotilailla ohjaussysteemin käyttö paransi päivittäistä toimintakykyä. Sen sijaan muista diagnoosiryhmistä poiketen aivoverenkiertohäiriöpotilailla tulos ei säilynyt ohjaussysteemin poistamisen jälkeen. Tarkemmassa analyysissa saatiin viitteitä siitä, että runsaammat toiminnanohjauksen ongelmat selittävät tätä tulosta, joten vaikeammissa toiminnanohjausongelmissa apuvälineen jatkuva käyttö on tarpeen.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Systemaattisessa katsauksessa «Cicerone KD, Dahlberg C, Kalmar K ym. Evidence-bas...»4 todetaan 1 satunnaistettuun kontrolloituun tutkimukseen ja 2 satunnaistamattomaan mutta kontrolloituun, pääasiassa kroonisen vaiheen aivovammapotilaita sisältävään tutkimukseen perustuen, että ongelmanratkaisutaitojen ja tavoitteellisen toiminnan säätelyn, oman toiminnan ohjaaminen ja monitoroinnin vahvistaminen on ilmeisesti tehokasta toiminnanohjaushäiriöiden lievittämisessä. Lisäksi katsaus löysi 3 satunnaistamatonta mutta kontrolloitua, yhteensä 138 potilasta käsittävää tutkimusta, jossa todettiin, että laaja-alainen holistinen neuropsykologinen kuntoutusohjelma on ilmeisesti tehokas toiminnanohjauksen häiriöiden lievittämisessä.

Tämän katsauksen päivitetyt versiot «Cicerone KD, Dahlberg C, Malec JF ym. Evidence-bas...»5, «Cicerone KD, Langenbahn DM, Braden C ym. Evidence-...»6samoin kuin eurooppalaisen työryhmän katsaus «Cappa SF, Benke T, Clarke S ym. EFNS guidelines on...»7tukevat edellä kuvattua tulosta.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kanadalainen osin satunnaistettu ja kontrolloitu tutkimus «Levine B, Schweizer TA, O'Connor C ym. Rehabilitat...»8 osoitti tavoitteenhallinnan harjoittelulla (Goal management training, GMT) (n = 11) olevan positiivisia vaikutuksia, kun sitä verrattiin kontrolliryhmän saamaan sisällöltään yleisluonteisesti aivoterveyden edistämistä käsittelevään interventioon (n = 8). Interventiot toteutettiin 2–4 hengen ryhmissä yhteensä seitsemällä 2 tuntia kestävällä kuntoutuskäynnillä. Osallistujat olivat sairauden kroonisessa vaiheessa (> 6 kuukautta), ja heistä 50 % oli aivoverenkiertohäiriöpotilaita.

Kummankin ryhmän jäsenet raportoivat itse hyötyneensä ryhmästä, mutta heidän arvionsa arjessa esiintyvistä oireista eivät muuttuneet merkitsevästi. Kontrolliryhmän psykometrisissä muuttujissa ei havaittu kohenemista. Sen sijaan kognitiivisen kuntoutuksen ryhmässä havaittiin merkitseviä kuntoutusvaikutuksia, kuten poisjättövirheiden vähenemistä (t = 2,668, p< 0,03) ja ongelmanratkaisutaitojen kohenemista (t = -2,437, p < 0,04) välittömästi kuntoutuksen päätyttyä. Nämä vaikutukset pysyivät 4 kuukauden seurannassa (t = 2,796, p< 0,03 ja t = -4,632, p < 0,002).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit

Yllä esitetyn, osin valikoitumattoman aivovaurioaineiston perusteella toiminnanohjaushäiriöiden kuntoutus on vaikuttavaa, mutta aivoverenkiertohäiriöpotilailla tehdyt korkeatasoiset tutkimukset ovat toistaiseksi vähäisiä. Artikkelien Chung CSY ym. «Chung CS, Pollock A, Campbell T ym. Cognitive reha...»1, Wilson BA ym. «Wilson BA, Emslie HC, Quirk K ym. Reducing everyda...»2, Cicerone KD ym. «Cicerone KD, Dahlberg C, Kalmar K ym. Evidence-bas...»4, «Cicerone KD, Dahlberg C, Malec JF ym. Evidence-bas...»5, «Cicerone KD, Langenbahn DM, Braden C ym. Evidence-...»6, Levine B ym. «Levine B, Schweizer TA, O'Connor C ym. Rehabilitat...»8 sisältämien tutkimusten sovellettavuutta saattaa vähentää se, että alkuperäisessä tutkimusjoukossa oli mukana aivoverenkiertohäiriöpotilaiden lisäksi myös muita diagnostisia ryhmiä. Kuitenkin edellä esitettyyn näyttöön perustuen toiminnanohjaushäiriöiden kuntoutus saattaa olla vaikuttavaa.

Kirjallisuutta

  1. Chung CS, Pollock A, Campbell T ym. Cognitive rehabilitation for executive dysfunction in adults with stroke or other adult non-progressive acquired brain damage. Cochrane Database Syst Rev 2013;:CD008391 «PMID: 23633354»PubMed
  2. Wilson BA, Emslie HC, Quirk K ym. Reducing everyday memory and planning problems by means of a paging system: a randomised control crossover study. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2001;70:477-82 «PMID: 11254770»PubMed
  3. Fish J, Manly T, Emslie H ym. Compensatory strategies for acquired disorders of memory and planning: differential effects of a paging system for patients with brain injury of traumatic versus cerebrovascular aetiology. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2008;79:930-5 «PMID: 18039889»PubMed
  4. Cicerone KD, Dahlberg C, Kalmar K ym. Evidence-based cognitive rehabilitation: recommendations for clinical practice. Arch Phys Med Rehabil 2000;81:1596-615 «PMID: 11128897»PubMed
  5. Cicerone KD, Dahlberg C, Malec JF ym. Evidence-based cognitive rehabilitation: updated review of the literature from 1998 through 2002. Arch Phys Med Rehabil 2005;86:1681-92 «PMID: 16084827»PubMed
  6. Cicerone KD, Langenbahn DM, Braden C ym. Evidence-based cognitive rehabilitation: updated review of the literature from 2003 through 2008. Arch Phys Med Rehabil 2011;92:519-30 «PMID: 21440699»PubMed
  7. Cappa SF, Benke T, Clarke S ym. EFNS guidelines on cognitive rehabilitation: report of an EFNS task force. Eur J Neurol 2005;12:665-80 «PMID: 16128867»PubMed
  8. Levine B, Schweizer TA, O'Connor C ym. Rehabilitation of executive functioning in patients with frontal lobe brain damage with goal management training. Front Hum Neurosci 2011;5:9 «PMID: 21369362»PubMed