Systemaattinen Cochrane-katsaus «Chung CS, Pollock A, Campbell T ym. Cognitive reha...»1, löysi 19 relevanttia tutkimusta (n = 907), joista 18 RCT:tä ja 1 vaihtovuoroinen tutkimus. Tutkimuksiin osallistui aivoverenkiertohäiriöpotilaiden lisäksi muitakin diagnostisia ryhmiä. Meta-analyysiin kyettiin sisällyttämään 13 tutkimusta (n = 660), joista aivoverenkiertohäiriöpotilaiden osuus oli vain 36 %.
Useimmissa tutkimuksissa aivoverenkiertohäiriöpotilaita sisältävien interventioiden orientaationa oli toiminnan palauttaminen. Useat interventiot olivat tietokoneavusteisia, ja ne toteutettiin pääsääntöisesti 45–60 minuutin mittaisina päivittäisinä sessioina noin 5 viikon aikana.
Yhteen 86 aivoverenkiertohäiriöpotilasta käsittävään tutkimukseen perustuen toiminnanohjaukseen painottuvalla kuntoutuksella oli positiivisia vaikutuksia käsitteen muodostukseen (MD -0,43; 95 % luottamusväli -0,76 – -0,10) ja ADL-toimintoihin (MD -28,28; 95 % luottamusväli -33,5 – -23,06) kun sitä verrattiin sensorimotoriseen terapiaan. 3 tutkimuksen mukaan, joissa oli sekä subakuutin että kroonisen vaiheen potilaita (152 osallistujaa, joista 86 % aivoverenkiertohäiriöpotilaita), kognitiivista kuntoutusta saaneiden ja kuntoutusta saamattomien tai lumekuntoutusta saaneiden välillä ei havaittu merkitseviä eroja käsitteen muodostusta, suunnittelua, joustavuutta, työmuistia tai ADL-toimintoja arvioivissa muuttujissa. Muissa toteutetuissa meta-analyyseissa aivoverenkiertohäiriöpotilaiden osuus oli alle 50 %, joten niitä ei kuvata tässä yhteydessä.
Katsauksen mukaan aivoverenkiertohäiriöpotilailla tehtyjen satunnaistettujen kontrolloitujen tutkimusten määrä on riittämätön näytön luotettavaksi arvioimiseksi.
Satunnaistettu kontrolloitu vaihtovuoroisena kokeena toteutettu tutkimus «Wilson BA, Emslie HC, Quirk K ym. Reducing everyda...»2 osoitti, että elektroninen muistiapu ja ohjaussysteemi parantavat toiminnanohjaushäiriöistä kärsivien potilaiden jokapäiväistä toimintakykyä. Yli 80 % potilaista selvisi merkitsevästi paremmin päivittäisistä toiminnoistaan ohjaussysteemin avulla ja noin 70 %:lla kohentunut toimintakyky säilyi 7 viikkoa ohjaussysteemin poistamisen jälkeen tehdyssä seurannassa. Tutkimusryhmä käsitti 143 kroonisessa vaiheessa olevaa 8–83 vuoden ikäistä muistin ja toiminnanohjauksen ongelmia omaavaa henkilöä. Tutkimusjoukko koostui monista eri diagnoosiryhmistä, joista suurin yksittäinen ryhmä oli noin 44 % osuudella aivovammapotilaat. Aivoverenkiertohäiriöpotilaita ryhmässä oli noin 25 % ja muita diagnoosiryhmiä noin 31 %.
Saman tutkimusjoukon erillinen diagnoosiryhmittäinen analyysi «Fish J, Manly T, Emslie H ym. Compensatory strateg...»3 osoitti, että myös aivoverenkiertohäiriöpotilailla ohjaussysteemin käyttö paransi päivittäistä toimintakykyä. Sen sijaan muista diagnoosiryhmistä poiketen aivoverenkiertohäiriöpotilailla tulos ei säilynyt ohjaussysteemin poistamisen jälkeen. Tarkemmassa analyysissa saatiin viitteitä siitä, että runsaammat toiminnanohjauksen ongelmat selittävät tätä tulosta, joten vaikeammissa toiminnanohjausongelmissa apuvälineen jatkuva käyttö on tarpeen.
Systemaattisessa katsauksessa «Cicerone KD, Dahlberg C, Kalmar K ym. Evidence-bas...»4 todetaan 1 satunnaistettuun kontrolloituun tutkimukseen ja 2 satunnaistamattomaan mutta kontrolloituun, pääasiassa kroonisen vaiheen aivovammapotilaita sisältävään tutkimukseen perustuen, että ongelmanratkaisutaitojen ja tavoitteellisen toiminnan säätelyn, oman toiminnan ohjaaminen ja monitoroinnin vahvistaminen on ilmeisesti tehokasta toiminnanohjaushäiriöiden lievittämisessä. Lisäksi katsaus löysi 3 satunnaistamatonta mutta kontrolloitua, yhteensä 138 potilasta käsittävää tutkimusta, jossa todettiin, että laaja-alainen holistinen neuropsykologinen kuntoutusohjelma on ilmeisesti tehokas toiminnanohjauksen häiriöiden lievittämisessä.
Tämän katsauksen päivitetyt versiot «Cicerone KD, Dahlberg C, Malec JF ym. Evidence-bas...»5, «Cicerone KD, Langenbahn DM, Braden C ym. Evidence-...»6samoin kuin eurooppalaisen työryhmän katsaus «Cappa SF, Benke T, Clarke S ym. EFNS guidelines on...»7tukevat edellä kuvattua tulosta.
Kanadalainen osin satunnaistettu ja kontrolloitu tutkimus «Levine B, Schweizer TA, O'Connor C ym. Rehabilitat...»8 osoitti tavoitteenhallinnan harjoittelulla (Goal management training, GMT) (n = 11) olevan positiivisia vaikutuksia, kun sitä verrattiin kontrolliryhmän saamaan sisällöltään yleisluonteisesti aivoterveyden edistämistä käsittelevään interventioon (n = 8). Interventiot toteutettiin 2–4 hengen ryhmissä yhteensä seitsemällä 2 tuntia kestävällä kuntoutuskäynnillä. Osallistujat olivat sairauden kroonisessa vaiheessa (> 6 kuukautta), ja heistä 50 % oli aivoverenkiertohäiriöpotilaita.
Kummankin ryhmän jäsenet raportoivat itse hyötyneensä ryhmästä, mutta heidän arvionsa arjessa esiintyvistä oireista eivät muuttuneet merkitsevästi. Kontrolliryhmän psykometrisissä muuttujissa ei havaittu kohenemista. Sen sijaan kognitiivisen kuntoutuksen ryhmässä havaittiin merkitseviä kuntoutusvaikutuksia, kuten poisjättövirheiden vähenemistä (t = 2,668, p< 0,03) ja ongelmanratkaisutaitojen kohenemista (t = -2,437, p < 0,04) välittömästi kuntoutuksen päätyttyä. Nämä vaikutukset pysyivät 4 kuukauden seurannassa (t = 2,796, p< 0,03 ja t = -4,632, p < 0,002).
Yllä esitetyn, osin valikoitumattoman aivovaurioaineiston perusteella toiminnanohjaushäiriöiden kuntoutus on vaikuttavaa, mutta aivoverenkiertohäiriöpotilailla tehdyt korkeatasoiset tutkimukset ovat toistaiseksi vähäisiä. Artikkelien Chung CSY ym. «Chung CS, Pollock A, Campbell T ym. Cognitive reha...»1, Wilson BA ym. «Wilson BA, Emslie HC, Quirk K ym. Reducing everyda...»2, Cicerone KD ym. «Cicerone KD, Dahlberg C, Kalmar K ym. Evidence-bas...»4, «Cicerone KD, Dahlberg C, Malec JF ym. Evidence-bas...»5, «Cicerone KD, Langenbahn DM, Braden C ym. Evidence-...»6, Levine B ym. «Levine B, Schweizer TA, O'Connor C ym. Rehabilitat...»8 sisältämien tutkimusten sovellettavuutta saattaa vähentää se, että alkuperäisessä tutkimusjoukossa oli mukana aivoverenkiertohäiriöpotilaiden lisäksi myös muita diagnostisia ryhmiä. Kuitenkin edellä esitettyyn näyttöön perustuen toiminnanohjaushäiriöiden kuntoutus saattaa olla vaikuttavaa.