Takaisin

Käden tehostetun käytön kuntoutus aivoverenkiertohäiriön akuuttivaiheessa

Näytönastekatsaukset
Sinikka Hiekkala
3.6.2016

Näytön aste: C

Aivoverenkiertohäiriön akuutissa vaiheessa käden tehostetun käytön kuntoutuksella (20–56 tuntia toteutettuna 2 viikon aikana) ei liene merkittävää vaikutusta käden toimintakykyyn.

Käden tehostetun käytön kuntoutuksessa terve käsi on lastassa tai kantoliinassa käden käytön estämiseksi. Alkuperäisessä menetelmässä, josta on lukuisia muunnoksia harjoittelun keston suhteen, pareettisella kädellä tehdään 2 työviikon ajan kokopäiväisesti harjoituksia yhteensä 60–72 tuntia. Käden tehostetun käytön kuntoutus perustuu terveen aivopuoliskon liikeaivokuoren yliaktiivisuuden vähentämiseen ja aivovauriopuolen aktiivisuuden lisäämiseen. Lisäksi opitaan pois pareettisen käden käyttämättömyydestä. Harjoitukset ovat lyhyitä, niitä on useita, ja ne vaihtelevat vuorokauden aikana. Terapeutti ottaa tehtävistä aikaa tai laskee suorituksia. Tehtävien vaativuustasoa nostetaan edistymisen mukaisesti.

Kahden katsauksen «Thrane G, Friborg O, Anke A ym. A meta-analysis of...»1, «Peurala SH, Kantanen MP, Sjögren T ym. Effectivene...»2 mukaan käden tehostetun kuntoutuksen alkuperäistä vähäisempi tuntimäärä eli 20–56 tuntia 2 viikon aikana ilmeisesti lisää yläraajan suoriutumista esineiden kantamisesta, liikuttamisesta ja käsittelemisestä verrattuna kontrolliterapiaan, ja se ilmeisesti lisää itse koettua käden päivittäisistä toiminnoista selviytymistä, mutta akuutin vaiheen tutkimuksissa hyödyt tällä määrällä ovat vähäiset ja häviävät 3–6 kuukauden seurantakäynteihin mennessä.

Tutkimus «Thrane G, Friborg O, Anke A ym. A meta-analysis of...»1: käden tehostetun käytön kuntoutus (CIMT, constraint-induced movement therapy), systemaattinen katsaus ja meta-analyysi 2014

Thrane ym. «Thrane G, Friborg O, Anke A ym. A meta-analysis of...»1 tutkivat käden tehostetun käytön kuntoutusta aikuisilla AVH:n sairastaneilla selvittääkseen AVH:sta kuluneen ajan ja terapian keston vaikutuksia (2–7 tuntia vuorokaudessa 8–28 vuorokauden ajan). RCT:t tai kvasirandomisoidut tutkimukset kerättiin marraskuun loppuun 2012. Tulosmuuttujat: käden motorinen toiminta, käden fyysinen toimintakyky, päivittäiset toiminnot ja osallistuminen.

Tutkimukseen valikoitui 23 tutkimusta. 16 tutkimuksessa selvitettiin ruumiin toimintoihin liittyvää käden motorista toimintaa: tähän osoitettiin vähäinen vaikutus (SMD 0,28; 95 % luottamusväli 0,11–0,44). Vaikutukset 3–6 kuukauden seurantakäynnin kohdalla (7 tutkimusta) heikkenivät eivätkä olleet tilastollisesti merkitseviä (SMD 0,12; 95 % luottamusväli -0,36–0,60). Akuutin vaiheen arvoja ei raportoitu erikseen.

22 tutkimuksessa selvitettiin suorituksiin liittyvää käden toimintakykyä. Vaikutus intervention lopussa oli kohtalainen (SMD 0,1; 95 % luottamusväli 0,30–0,73). Erikseen akuutin vaiheen tutkimuksia analysoitaessa intervention vaikutukset käden toimintakykyyn olivat negatiiviset ja vähäiset (3, tutkimusta, SMD -0,15; 95 % luottamusväli -0,77–0,47) ja seurantakäynnillä vaikutukset olivat vielä heikommat eivätkä tilastollisesti merkitsevät (SMD 0,14; 95 % luottamusväli -0,50–0,79).

Kirjoittajat esittivät johtopäätöksinään, että CIMT ilmeisesti lisää käden motorista toimintaa ja käden toimintakykyä, ja viimeksi mainittuun on ilmeisesti myös pitkäkestoisia vaikutuksia. Subakuuttia ja kroonista vaihetta käsittelevät tulokset raportoidaan kuntoutuksen myöhäisvaiheen suositusosion näytönastekatsauksessa.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Sairastumisajan analyyseissä verrattiin akuutteja subakuuttien ja kroonisten yhdistelmäryhmään. Näissä tarkasteluissa erikestoisia käden tehostetun käytön kuntoutusinterventioita ei ollut eritelty. Tässä käsitellyt akuutin vaiheen tutkimusten interventiot kuuluivat «Peurala SH, Kantanen MP, Sjögren T ym. Effectivene...»2 tutkimuksen analyysiryhmään käden tehostetun käytön kuntoutusta 20–56 tuntia 2 viikon aikana.

Tutkimus «Peurala SH, Kantanen MP, Sjögren T ym. Effectivene...»2: käden tehostetun käytön kuntoutus (constraint-induced movement therapy, CIMT), systemaattinen katsaus ja meta-analyysi 2012

Peurala ym. «Peurala SH, Kantanen MP, Sjögren T ym. Effectivene...»2 tutkivat käden tehostetun käytön kuntoutusta eri harjoittelumäärien suhteen aikuisilla AVH:n sairastaneilla selvittääkseen terapian vaikutuksia suorituksiin ja osallistumiseen. RCT:t kerättiin toukokuun loppuun 2011. Tutkimukseen valikoitui 30 artikkelia, joissa esiteltiin 27 RCT-tutkimusta vuosilta 2001–2011.

CIMT 60–72 tuntia 2 viikon aikana nopeuttaa ja edistää esineiden kantamista, liikuttamista ja käsittelemistä ja on myös kuntoutujan itse arvioimana parempi kuin kontrolliterapia. Itsestä huolehtimisessa ei ole eroa tällä määrällä. Yhtä korkealaatuista tutkimusta ei pystytty sisällyttämään analyysiin itsestä huolehtimisesta puutteellisten tietojen vuoksi, mikä olisi vaikuttanut tuloksiin CIMT:n hyväksi. Tässä alaryhmässä tutkittavilla oli kulunut yli 3 kuukautta sairastumisesta.

CIMT:llä 20–56 tuntia 2 viikon aikana on ilmeisesti pyrkimys lisätä yläraajan suoriutumista esineiden kantamisesta, liikuttamisesta ja käsittelemisestä verrattuna kontrolliterapiaan, ja se ilmeisesti lisää itse koettua käden päivittäisistä toiminnoista selviytymistä. Tutkittavilla oli kulunut vaihteleva aika sairastumisesta.

CIMT 30 tuntia 3 viikon aikana ilmeisesti lisää itsestä huolehtimista ja itse koettua käden päivittäisistä toiminnoista selviytymistä verrattuna kontrolliterapiaan. Tässä alaryhmässä oli 1 tutkimus, jossa tarkasteltiin osallistumista tulosmuuttujalla, mikä ei muuttunut kontrolli-, mutta edistyi CIMT-ryhmässä. Valitettavasti tarkkoja arvoja ei saatu meta-analyysiin. Tutkittavien aika sairastumisesta oli keskimäärin yli 6 kuukautta.

CIMT 15–30 tuntia 10 viikon aikana saattaa lisätä yläraajan suoriutumista verrattuna kontrolliterapiaan tai ei hoitoon. Tutkittavien sairastumisesta oli yli 6 kuukautta.

Kirjoittajat esittivät johtopäätöksinään, että käden tehostetun käytön kuntoutus lisää tai saattaa lisätä yläraajan objektiivista ja subjektiivista suoriutumista, mitä vähemmän terapiaa sen vähäisempi näyttö.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Tutkimuksen analysoinnit tehtiin käden tehostetun käytön kuntoutuksen keston mukaisesti, sairastamisaikaa ei ole analysoitu tilastollisesti.

Kommentti: Tutkimuksen «Peurala SH, Kantanen MP, Sjögren T ym. Effectivene...»2 laadun ja sovellettavuuden arvioi Erja Poutiainen.

Kirjallisuutta

  1. Thrane G, Friborg O, Anke A ym. A meta-analysis of constraint-induced movement therapy after stroke. J Rehabil Med 2014;46:833-42 «PMID: 25182341»PubMed
  2. Peurala SH, Kantanen MP, Sjögren T ym. Effectiveness of constraint-induced movement therapy on activity and participation after stroke: a systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. Clin Rehabil 2012;26:209-23 «PMID: 22070990»PubMed