Takaisin

Seulonnan jatkaminen 64 vuotta vanhemmilla naisilla

Näytönastekatsaukset
Ahti Anttila, Johanna Mäenpää ja Pekka Nieminen
6.5.2016

Näytön aste: B

65-vuotiaiden kohdunkaulan irtosolunäytteen seulonta ilmeisesti liittyy ei-seulottuja pienempään kohdunkaulansyövän ilmaantuvuuteen ja kuolleisuuteen siihen.

Suomalaisessa tapaus-verrokki–tutkimuksessa vuosilta 2000–2009 oli mukana 1,546 kohdunkaulasyöpää sairastavaa ja 9,276 ikävakioitua kontrollia. Tutkimuksessa todettiin, että 65-vuotiaana seulontaan osallistuneilla kohdunkaulansyövän riski oli merkittävästi pienentynyt ei-osallistuneisiin verrattuna (8 osallistunutta sairastui, 67 kontrollia sairastui OR 0,41; (lv 0,23–0,74); seuranta 66–84 –vuoden iässä) «Lönnberg S, Anttila A, Luostarinen T ym. Age-speci...»1. Suomessa kohdunkaulan syöpäseulontoja oli toteutettu vuodesta 1990 eteenpäin. Suomalaisessa tapaus-verrokki–tutkimuksessa oli mukana 506 kohdunkaulasyöpäkuolematapausta eli kaikki vuosina 2000–2009 tapahtuneet kohdunkaulan syöpäkuolemat Suomessa ja 3 036 ikävakioitua verrokkia (ikä diagnoosintekohetkellä). Kuolleisuus kohdunkaulansyöpään seulontaan osallistumisiän mukaan oli seuraava.

  • Mikäli viimeinen seulonta oli 55-vuotiaana, oli kohdunkaulan syöpäkuolemia seulontaan osallistuneilla 2 ja osallistumattomilla verrokeilla 17, (OR 0,45; lv 0,09–2,17).
  • Mikäli viimeinen seulonta oli 60 –vuotiaana oli kohdunkaulan syöpäkuolemia seulontaan osallistuneilla 14 ja seulontaan osallistumattomilla verrokeilla 148, (OR 0,41; lv 0,21–0,78).
  • Mikäli viimeinen seulonta oli 65 –vuotiaana oli seulontaan osallistuneilla kohdunkaulan syöpäkuolemia 6 ja osallistumattomilla verrokeilla 73 (OR 0,38; lv (0,16–0,90) «Lönnberg S, Nieminen P, Luostarinen T ym. Mortalit...»2.
  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kanadalaisessa tutkimuksessa selvitettiin viiden vuoden välein toteutetun kohdunkaulasyövän seulonnan vaikutusta kuolleisuuteen 20–69-vuotiailla naisilla 1998–2008, tapauksia oli 1 052 ja verrokkeja 10 494. Em. kanadalaisessa tutkimuksessa 65-vuotiaana seulotuilla kohdunkaulan syöpäkuoleman riski pienentyi erityisesti 60 kuukauden seurannassa: 3–36 kuukauden seurannassa, OR 0,5 (lv 0,4–0,8) ja 37–60 kuukauden seurannassa OR 0,4 (0,1–0,9). Tätä pidemmässä seurannassa tulos ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevä (OR 0,7; lv 0,4–1,4) «Vicus D, Sutradhar R, Lu Y ym. The association bet...»3

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Seattlessa USA:ssa on tutkittu 55–79-vuotiaana vuosina 1980–2010 kohdunkaulansyöpään sairastuneiden sekä tässä iässä tautiin kuolleiden naisten seulonnan vaikuttavuutta tapaus-verrokki -asetelmassa «Kamineni A, Weinmann S, Shy KK ym. Efficacy of scr...»4, «Rustagi AS, Kamineni A, Weinmann S ym. Cervical sc...»5. Seulontatiedot oli saatu alueellisen Kaiser-Permanente -ohjelman varsin kattavista tietolähteistä. Syöpätapauksia oli 69 ja tautiin kuolleita 39; ikäkaltaistettuja verrokkeja oli 208 ja 80. Tutkimuksessa ei voitu vakioida seulontaan osallistumiseen liittyvällä selektiolla (self-selection bias), joskin tuloksia voitiin vakioida tupakoinnilla, BMI:llä, lasten lukumäärällä, siviilisäädyllä sekä menopaussi-iällä.

Yli 65-vuotiailla diagnosoiduissa kohdunkaulansyövissä todettiin merkittävä suojavaikutus (18 tapausta, 81 kontrollia OR 0,33; (lv 0,12–0,92) «Kamineni A, Weinmann S, Shy KK ym. Efficacy of scr...»4. Kuolleisuus kohdunkaulan syöpiin koko seulontaryhmässä (20 tapausta, 65 kontrollia, 55–59-vuotiaana todetut syövät ja kuolemat) oli myös vähentynyt (OR 0,26; (0,10–0,63), joskaan yli 65-vuotiaana diagnosoiduista syövistä efekti ei ollut merkitsevä (10 tapausta, 25 kontrollia, OR 0,47; (lv 0,14–1,63) «Rustagi AS, Kamineni A, Weinmann S ym. Cervical sc...»5. Huomattakoon, ettei tässä tutkimuksessa seulonta ollut kutsuun perustuvaa väestöpohjaista seulontaa, joskin vastaavalla tavalla laadultaan varmistettua ei-väestöpohjaista seulontaa kyseisen terveydenhuoltojärjestelmän puitteissa. Efektejä ei oltu laskettu varsinaisesti seulontaiän perusteella, joskin suuri osa seulonnoista vanhemmassa ikäryhmässä oli tapahtunut 64 ikävuoden jälkeen.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Toisessa amerikkalaisessa tapaus-verrokki –tutkimuksessa tutkittiin 65–100-vuotiaitten naisten kohdunkaulasyöpäriskiä SEER- ja Medicare –aineistojen avulla «Rosenblatt KA, Osterbur EF, Douglas JA. Case-contr...»6. Tutkimukseen sisältyi 1 267 tapausta ja 10 137 ikä- ja paikkakuntakaltaistettua verrokkia. Syöpätapaukset olivat vuosilta 1991–1999.

Papaseulonnan OR 2–7 vuotta ennen kohdunkaulasyöpädiagnoosia oli 0,64 (95% lv 0,53–0,78). 65–74-vuotiailla OR oli 0,39 (lv 0,24–0,62; huom., osa seulottu jo ennen 65. ikävuotta), 74–84-vuotiailla 0,74 (lv 0,58–0,93) ja 85–100-vuotiailla 0,74 (lv 0,49–1,10). Kohdunkaulasyövän riski oli pienentynyt eniten levyepiteelikarsinoomissa (OR 0,48, lv 0,37–0,61); vastaavasti adenokarsinoomissa OR oli 1,34 (lv 0,95–1,91). Vastaavasti paikallisina diagnosoitujen kohdunkaulasyöpien riski ei ollut pienentynyt (OR 0,94, lv 0,70–1,25); paikallisiin kudoksiin levinneiden syöpien OR oli 0,46 (lv 0,33–0,64) ja pidemmälle levinneiden syöpien OR 0,59 (lv 0,32–1,09). Kun analysoitiin arvionvaraisesti kohdunpoistojen merkitystä kontrolleilla, kohdunkaulasyövän OR oli 0,38 (95% lv 0,32–0,46) koko aineistossa ja 65–74-vuotialla 0,24 (lv 0,15–0,37); 75–84-vuotiailla 0,44 (lv 0,34–0,55) ja 85–100-vuotiailla 0,44 (lv 0,29–0,66). Tutkimuksen tulokset laskettiin vertaamalla seulontaan osallistuneita ei-osallistuneisiin ja tulokset oli vakioitu rodun, tulo- ja koulutustason mukaan. Tehdystä vakioinnista huolimatta on mahdollista, että tuloksissa on ainakin jonkin verran jäljellä jäännössekoittavuutta self-selection –harhan suhteen, koska osallistuneiden ja ei-osallistuneiden vertailu on sille erittäin altis. Kohdunpoistojen merkitystä oli arvioitu mallintamalla epäsuorasti syntymäkohortti-, rotu- ja aluekohtaisten prevalenssien perusteella Medicare-datassa (ei saatavilla kyseisessä tutkimusaineistossa). Huomattakoon, ettei tässäkään tutkimuksessa seulonta ollut varsinaista kutsuun perustuvaa väestöpohjaista seulontaa, joskin vastaavalla tavalla laadultaan varmistettua ei-väestöpohjaista seulontaa Medicare-terveysvakuutusjärjestelmän puitteissa. Seulontatieto oli peräisin vakuutuskorvauksista. Iäkkäiden naisten seulontahistorioista ei ole tietoja; ei myöskään siitä, millä indikaatioilla papoja oli otettu (esim. oliko jatkettu kaikkien naisten vai ainoastaan tiettyjen riskiryhmien seulontaa). Efektejä ei ollut laskettu varsinaisesti seulontaiän perusteella, joskin ainoastaan osa nuorimman ikäryhmän tuloksista voi selittyä alle 65. ikävuoden seulonnoilla. Tulosten mukaan papaseulonnan hyötyvaikutus jatkuu myös vanhalla iällä.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kirjallisuutta

  1. Lönnberg S, Anttila A, Luostarinen T ym. Age-specific effectiveness of the Finnish cervical cancer screening programme. Cancer Epidemiol Biomarkers Prev 2012;21:1354-61 «PMID: 22665576»PubMed
  2. Lönnberg S, Nieminen P, Luostarinen T ym. Mortality audit of the Finnish cervical cancer screening program. Int J Cancer 2013;132:2134-40 «PMID: 22987437»PubMed
  3. Vicus D, Sutradhar R, Lu Y ym. The association between cervical cancer screening and mortality from cervical cancer: a population based case-control study. Gynecol Oncol 2014;133:167-71 «PMID: 24589414»PubMed
  4. Kamineni A, Weinmann S, Shy KK ym. Efficacy of screening in preventing cervical cancer among older women. Cancer Causes Control 2013;24:1653-60 «PMID: 23744043»PubMed
  5. Rustagi AS, Kamineni A, Weinmann S ym. Cervical screening and cervical cancer death among older women: a population-based, case-control study. Am J Epidemiol 2014;179:1107-14 «PMID: 24685531»PubMed
  6. Rosenblatt KA, Osterbur EF, Douglas JA. Case-control study of cervical cancer and gynecologic screening: A SEER-Medicare analysis. Gynecol Oncol 2016;142:395-400 «PMID: 27388696»PubMed