Takaisin

Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas ja homeherkistymisen kliininen merkitys

Näytönastekatsaukset
Paula Kauppi ja Kirsi Karvala
12.9.2016

Näytön aste: B

Homeherkistyminen on harvinaisempaa kuin tavanomainen siitepöly- ja eläinpölyherkistyminen, ja sen kliininen merkitys on tunnetumpi vaikeaa astmaa sairastavilla.

Brittitutkimuksessa «O'Driscoll BR, Powell G, Chew F ym. Comparison of ...»1 tehtiin allergiatestejä (ihopistokoe ja allergeenispesifinen IgE; Aspergillus fumigatus, Candida albicans, Penicillium notatum, Cladosporium herbarum, Alternaria alternata ja Botrytis cineria sekä IgE-vasta-aineet Trichophytonille) 121 vaikeaa astmaa sairastavalle potilaalle. 66 % potilaista oli herkistynyt vähintään yhdelle homesienelle SPT:n tai IgE-vasta-aineiden perusteella arvioituna. Tavallisimmin positiivinen oli A. fumigatus (45 % tutkituista), ja sen jälkeen yleisyysjärjestyksessä positiivisia oli seuraavasti: C. albicans (36 %), P. notatum 29 %, C. herbarum 24 %, A. alternata 22 %, B. cineria 18 % ja Trichophyton 18 %. Vaikeaa astmaa sairastavilla herkistyminen homeille oli yleistä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Lapsilla (N = 6 276, keski-ikä 10 vuotta) tehdyssä ranskalaisessa tutkimuksessa «Randriamanantany ZA, Annesi-Maesano I, Moreau D ym...»2 todettiin 2,8 %:lla tutkituista SPT:ssa herkistyminen Alternarialle ja 0,8 %:lla tutkituista herkistyminen vain Alternarialle. Alternarialle herkistyneistä 27,7 %:lla oli ollut rinokonjunktiviittioireita viimeisen vuoden aikana, 27,0 %:lla heinänuhaoireita jossakin vaiheessa elinaikanaan ja 30,4 %:lla muun kuin siitepölyn aiheuttama allerginen nuha elinaikanaan. Tulosten katsottiin sopivan Alternarialle herkistymisen ja allergisen riniitin väliseen yhteyteen.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Seuraavassa tutkimuksessa «Fernández C, Bevilacqua E, Fernández N ym. Asthma ...»3 arvioitiin ihopistokokeiden ja allergeenispesifisen IgE-vasta-ainemääritysten tuloksia spesifiseen keuhkoputkialtistukseen Alternarialle (N = 74, kaikki Alternarialle herkistyneitä ja kaikilla astma). Positiivinen keuhkoputkialtistus oli 61 %:lla potilaista. Positiivinen ihopistotesti ennusti positiivista keuhkoputkialtistustulosta erinomaisesti (ROC 0,957). Jos ihopistotesti oli noin 5,5 mm:n luokkaa, keuhkoputkialtistuskoe oli positiivinen 90 %:n todennäköisyydellä. IgE-vasta-ainetulokset toimivat huonommin, sillä IgE-tulos >16 kU/l ennusti positiivista keuhkoputkialtistustulosta 99 %:n tarkkuudella, mutta myös jos IgE-tulos oli <0,35 kU/l, positiivinen altistustulos oli 33 %:lla. Positiivisen ihopistokokeen katsottiin hyvin ennustavan positiivista keuhkoputkialtistustulosta, ja positiivisen tuloksen huomioimista ehdotettiin astman hoidossa muun muassa sää- ja vuodenaikaolosuhteiden ja lääkityksen osalta.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Toisessa pienemmässä tutkimuksessa «Agarwal G, Hernandez D, Citardi MJ ym. End-organ t...»4 selvitettiin Alternarialle tai Aspergillukselle herkistyneiden potilaiden nenäaltistuskoetuloksia. 7 verrokille ja 11 allergista riniittiä sairastavalle (näistä 8:lla SPT positiivinen Alternarialle) tehtiin nenäaltistus Alternarialle ja Aspergillukselle. Tuloksia arvioitiin asteikoilla VAS (visual analogic scale) ja NAP (nasal allergen provocation scale) sekä mittareilla OD (optical density) ja MCA (nasal mean cross-sectional area) optisella ja akustisella rinometrialla. 8:sta Alternarialle herkistyneestä riniittipotilaasta 50 %:lla oli positiivinen NAP-tulos (4/8), verrokeista ei yhdelläkään (p = 0,01). 7:llä Aspergillukselle herkistyneellä potilaalla NAP-asteikon tulos oli positiivinen (3/7), verrokeista ei yhdelläkään (p = 0,02). VAS pystyi erottelemaan Alternarialle herkistyneet potilaat verrokeista, mutta OD tai MCA eivät. VAS, OD tai MCA eivät sopineet Aspergillukselle herkistyneiden potilaiden ja verrokkien erotteluun. Tässä tutkimuksessa positiivisen ihotestituloksen ja nenäaltistuskokeen tulos korreloi huonosti.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kirjoittajien kommentit: Suuri osa tutkimuksista oli tehty allergiatestien ja -oireiden selvittelyyn yleisesti, sisäilmanäkökulmasta hyvätasoisia tutkimuksia on vähemmän.

Kirjallisuutta

  1. O'Driscoll BR, Powell G, Chew F ym. Comparison of skin prick tests with specific serum immunoglobulin E in the diagnosis of fungal sensitization in patients with severe asthma. Clin Exp Allergy 2009;39:1677-83 «PMID: 19689458»PubMed
  2. Randriamanantany ZA, Annesi-Maesano I, Moreau D ym. Alternaria sensitization and allergic rhinitis with or without asthma in the French Six Cities study. Allergy 2010;65:368-75 «PMID: 19849673»PubMed
  3. Fernández C, Bevilacqua E, Fernández N ym. Asthma related to Alternaria sensitization: an analysis of skin-test and serum-specific IgE efficiency based on the bronchial provocation test. Clin Exp Allergy 2011;41:649-56 «PMID: 21105919»PubMed
  4. Agarwal G, Hernandez D, Citardi MJ ym. End-organ testing for allergic rhinitis with fungi is poorly correlated with fungal sensitivity. Otolaryngol Head Neck Surg 2013;148:391-5 «PMID: 23325707»PubMed