Takaisin

Kofferdam-suojaus juurihoidossa

Näytönastekatsaukset
Tuija Palin-Palokas; tarkastanut 23.8.2021 Liisa Suominen
5.2.2016

Näytön aste: B

Kofferdam-suojauksen käyttö juurihoidossa ilmeisesti parantaa ensimmäistä kertaa juurihoidettujen hampaiden elinajan odotetta.

Väestötutkimuksessa «Lin PY, Huang SH, Chang HJ ym. The effect of rubbe...»1, jonka aineisto käsitti satunnaistetun otoksen kaikista vuosina 2005–2011 Taiwanissa kansallisesta sairausvakuutuksesta primaarijuurihoidetun hampaan hoidosta korvausta saaneista potilaista, tutkittiin hampaiden elinajan odotetta juurihoidon jälkeen potilailla, joiden juurihoito oli tehty kofferdam-suojausta käyttäen tai käyttämättä. Pakollinen sairausvakuutus kattaa 99 % väestöstä.

Alkuperäinen otos oli sairausvakuutusorganisaation tuottama 1 000 000 henkilön satunnaisotos kaikista vuosina 2005–2011 sairausvakuutuskorvausta lääketieteellisestä tai hammaslääketieteellisestä hoidosta saaneista potilaista. Tästä aineistosta valittiin primaarijuurihoidosta korvausta hakeneet. Sairausvakuutuskoodien ja ICD-koodien perusteella tunnistettiin diagnoosi ja toteutettu hoito (endodonttinen diagnoosi, hampaaseen tehty hoito, kofferdamin käyttö, hoidon laatu juuritäytteen laadulla mitattuna ja hampaiden poistot). Aikaisemmin juurihoidetut hampaat, joissa juurihoito oli seuranta-aikana uusittu, poistettiin aineistosta. Sekoittavien tekijöiden hallintaa varten aineistosta tunnistettiin lisäksi joitakin korvausta hakeneiden potilaiden yleissairauksiin liittyviä diagnooseja, jotka otettiin mukaan tilastolliseen analyysiin (diabetes, kohonnut verenpaine, sepelvaltimotauti ja kohonneet veren rasva-arvot eli hyperlipidemia). Lisäksi tarkasteltiin potilaan asuinalueen kaupunkimaisuutta ja potilaiden tulotasoa.

Aineiston lopullinen koko oli 517 234 juurihoidettua hammasta, joista 29 219 poistettiin seuranta-aikana. Hoidon alussa devitaaleja ja apikaalista parodontiittia sairastavia hampaita oli enemmän kofferdam-ryhmässä (erot 2 % ja 5 %) ja vitaaleja oli enemmän ei-kofferdam-ryhmässä (ero 8 %). Hoidon onnistumisen mittarina käytettiin yksinomaan hampaan suussa säilymistä seuranta-aikana poiston indikaatiosta riippumatta. Seuranta-aika oli keskimäärin 3,4 vuotta (vaihteluväli alle vuosi – 7 vuotta). Seuranta-aika alkoi juurihoidon valmistumisesta. Hampaita, joiden juurihoidossa käytettiin kofferdam-suojausta, oli 77489, ja näistä poistettiin seuranta-ajan kuluessa 3 761 (4,9 %). Hampaita, joiden juurihoidossa ei käytetty kofferdamia, oli 439475, ja näistä poistettiin seuranta-ajan kuluessa 25 458 (5,8 %). Ero poistettujen hampaiden osuudessa ryhmien välillä on 0,9 % ennen sekoittavien tekijöiden vaikutuksen huomioimista. Väestötasolla ero merkitsee 4 655 hampaan lisäystä seuranta-aikana suussa säilyneisiin juurihoidettuihin hampaisiin kofferdam-suojauksen käytöllä.

Aineiston tilastolliseen analyysiin käytettiin monimuuttajamallitusta (Cox Proportional Hazards Analyses of Contributing Risk Factors), jolla pyrittiin sekoittavien tekijöiden vaikutuksen hallinnan lisäksi seuranta-ajan vaihtelun varioinnin hallintaan. Tulosten perusteella kofferdamin käyttö juurihoidossa vähensi hampaan poiston riskiä tilastollisesti merkitsevästi (Hazard ratio, HR 0,81; 95 % luottamusväli 0,79–0,84). Kofferdamin käyttö juurihoidon yhteydessä vähentäisi hoidetun hampaan poistoriskiä 19 %, mitä voidaan pitää kliinisesti merkittävänä vaikutuksena.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti

Kofferdamia käyttäneessä ryhmässä oli lähtötilanteessa enemmän apikaaliparodontiitteja, molaareita, fisteleitä ynnä muita tekijöitä, joita yleisesti pidetään hoidon ennustetta heikentävinä «Ng YL, Mann V, Gulabivala K. A prospective study o...»2.

Hampaan poisto on ankara mutta yksiselitteinen hoidon onnistumisen kriteeri. Aineisto koostui valikoitumattomasta potilasaineistosta ja edustaa hyvin kliinistä todellisuutta. Rekisteriaineiston rajoitteet, kuten joidenkin tutkittavien kohdalla suhteellisen lyhyt seuranta-aika sekä proteettisten hoitojen tai hampaan poiston syyn puuttuminen, tulee kuitenkin huomioida. Hampaan poistopäätös voidaan tehdä monesta syystä. Sekoittavista tekijöistä ei tässä tutkimuksessa otettu lainkaan huomioon potilaiden kariesaktiivisuutta tai heidän hampaistonsa kuntoa yleisemmin. Nämä tekijät kuitenkin vaikuttavat juurihoidetun hampaan ennusteeseen. Analyysissä ei huomioitu juurihoidettujen hampaiden klusteroitumista tutkituilla. Hoitomenetelmistä muiden kuin kofferdam-suojauksen käytön vaikutusta tai syytä siihen, miksi hammaslääkäri oli päättänyt käyttää kofferdamia, ei myöskään pyritty arvioimaan. Kofferdamin käyttö voi välillisesti kuvata hammaslääkärin kliinisen työskentelyn laatua, kuten huolellisuutta tai tarkkuutta. Tulos kofferdamin käytön positiivisesta vaikutuksesta hampaan suussa säilymisen ennusteeseen olisi saattanut näyttäytyä sekä tilastollisesti että kliinisesti toisenlaisena, mikäli myös näiden tekijöiden vaikutusta olisi pystytty tilastollisesti kontrolloimaan.

Juurihoito ja sitä seuraava korjaava hoito vaativat lähes aina useita hoitokäyntejä, ja käynnit voivat erityisesti poskihampaiden hoidon yhteydessä olla pitkiä. Kun huomioidaan juurihoidon toteuttamiseen kuluva hoitohenkilökunnan ja potilaan aika sekä hoidon kustannukset, voidaan tutkimuksessa havaittua juurihoidettujen hampaiden poiston riskin vähenemistä kofferdam-suojauksen käytöllä pitää kliinisesti selvästi merkittävänä. Lisäksi hampaan poiston aiheuttama muutos purennassa voi vaikuttaa koko hampaiston ennusteeseen ja puuttuvan hampaan korvaaminen aiheuttaa kustannuksia.

Kirjallisuutta

  1. Lin PY, Huang SH, Chang HJ ym. The effect of rubber dam usage on the survival rate of teeth receiving initial root canal treatment: a nationwide population-based study. J Endod 2014;40:1733-7 «PMID: 25175849»PubMed
  2. Ng YL, Mann V, Gulabivala K. A prospective study of the factors affecting outcomes of nonsurgical root canal treatment: part 1: periapical health. Int Endod J 2011;44:583-609 «PMID: 21366626»PubMed