KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Juurentäytössä käytetyn tiivistysaineen merkitys juurihoidon onnistumisen kannalta

Näytönastekatsaukset
2.5.2016
Nina Mandelin

Näytön aste = B

Juurentäytössä käytetyllä tiivistysainemateriaalilla ei näyttäisi olevan merkitystä apikaalisen parodontiitin paranemisen kannalta.

Kahden eri juuritäytteen tiivistysaineen (silikonipohjainen tiivistysaine ilman eugenolia) ja sinkkioksidi-eugenoli-tiivistysaine ns. "Grossman sealer") vaikutusta apikaalisen parodontiitin parantumiseen tutkittiin prospektiivisessa kliinisessä tutkimuksessa «Huumonen S, Lenander-Lumikari M, Sigurdsson A ym. Healing of apical periodontitis after endodontic treatment: a comparison between a silicone-based and a zinc oxide-eugenol-based sealer. Int Endod J 2»1. Tähän monikeskustutkimukseen otettiin mukaan 199 hammasta. Mukaanottokriteerit olivat seuraavat: a) yksijuurinen hammas, jossa oli radiologisesti havaittava apikaalinen parodontiitti; b) monijuurinen hammas, jonka yhdessä yksikanavaisessa juuressa oli radiologisesti havaittava apikaalinen parodontiitti; c) ikä 20–80 vuotta. Poissulkukriteerit olivat seuraavat: a) diagnosoitu diabetes; b) diagnosoitu HIV tai jokin muu immunosupressiivinen sairaus.

Juurihoidon suorittivat viimeisen vuoden hammaslääketieteen perusopiskelijat, erikoistujat tai klinikan henkilökuntaan kuuluvat hammaslääkärit Pohjois-Carolinan yliopistossa (Chapel Hill, Yhdysvallat), Turun yliopistossa tai yksityissektorin endodontit Oslossa (Norja). Hampaille tehtiin perusteellinen kliininen tutkimus jokaisella tutkimuskerralla. Röntgenkuvat otettiin kuvapidikkeisiin kiinnitetyillä yksilöllisillä purublokeilla. Röntgenkuvasta määritettiin jokaisen hampaan marginaalinen luuraja, juurentäytteen tiiviys ja pituus sekä periapikaalinen status. Periapikaalistatuksen määritykseen käytettiin periapikaali-indeksiä (PAI) «Orstavik D, Kerekes K, Eriksen HM. The periapical index: a scoring system for radiographic assessment of apical periodontitis. Endod Dent Traumatol 1986;2:20-34 »2. Indeksin vaihteluväli on 1–5, jossa arvon 1 sai normaali periapikaalistatus ja toisen ääripään arvon 5 sai hyvin laaja apikaalinen parodontiitti. Röntgenkuvat tulkitsi yksi kalibroitu tutkija (artikkelin kirjoittaja). Hampaiden instrumentointitekniikka oli vapaavalintainen, mutta minimissään apikaalisen laajuuden tuli olla ISO 35. Kanavalääkkeenä käytettiin kalsiumhydroksidia vähintään 7 päivän ajan. Juurentäyttöhetkellä tiivistysaine valittiin sattumanvaraisesti heittämällä kolikkoa. Guttaperkkapäänastalla vietiin tiivistysaine kanavaan, ja täyte tiivistettiin tiivistysnastoilla lateraalikondensaatiotekniikkaa käyttäen. Potilaat kutsuttiin kontrolliin 3 ja 12 kuukautta juurentäytön jälkeen.

Tiivistysainemateriaalilla ei ollut vaikutusta apikaalisen parodontiitin parantumiseen. Molemmissa ryhmissä apikaalimuutokset pienentyivät alkutilanteeseen nähden, ja ero alkutilanteeseen oli tilastollisesti merkitsevä (p < 0,01). Sinkkioksidi-eugenoli-tiivistysaineryhmällä PAI oli ennen juurihoitoa 3,43 ja 12 kuukauden seurannan jälkeen 2,21. Silikonipohjaisen tiivistysaineryhmän vastaavat PAI-arvot olivat 3,40 ja 2,26. Tilastollisesti merkitsevää eroa ryhmien välillä ei esiintynyt missään vaiheessa (ennen juurihoitoa, 3 tai 12 kuukauden kontrolli). Hammastyypillä, iällä tai sukupuolella ei todettu olevan merkitystä apikaalisen parodontiitin parantumiseen. Röntgenologisten havaintojen perusteella eri tiivistysaineryhmissä hampaan marginaalinen luuraja, juurentäytteen tiiviys ja pituus olivat yhtenevät.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Oslon yliopiston hammaslääketieteen laitoksella tehdyssä prospektiivisessa tutkimuksessa «Waltimo TM, Boiesen J, Eriksen HM ym. Clinical performance of 3 endodontic sealers. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2001;92:89-92 »3 selvitettiin, onko juurentäytössä kalsiumhydroksidipohjaisen tiivistysaineen käytöllä merkitystä apikaalisen parodontiitin parantumisessa. Mukaan otettiin kolme tiivistysainetta, joissa kahdessa on kalsiumhydroksidia (Ca(OH)2):

Ryhmä 1 (SA): guttaperkka + salisylaattiresiini-Ca(OH)2-tiivistysaine

Ryhmä 2 (PS): guttaperkka + sinkkioksidi-eugenoli-tiivistysaine (ei Ca(OH)2)

Ryhmä 3 (CR): guttaperkka + sinkkioksidi-eugenoli-Ca(OH)2-tiivistysaine

204 hampaaseen tehtiin standardoidusti juurihoito hammaslääketieteen opiskelijoiden toimesta. Tutkimuksessa ei ollut mainintaa mukaanotto- tai poissulkukriteereistä. Alkututkimuksessa kirjattiin seuraavat asiat:

  • hammasta ympäröivien pehmytkudosten terveys
  • koputusarkuus
  • hampaan liikkuvuus
  • koronaalinen restauraatio ja mahdollinen juuritäyte
  • oliko approksimaalisia kontakteja, vastapurijaa, oliko proteesin tukihammas
  • marginaalisen luurajan sijainti.

Pulpaalinen diagnoosi tehtiin tutkimuksessa selvinneiden löydösten, radiologisten löydösten ja juurikanavan visuaalisen tarkastelun perusteella. Periapikaalinen diagnoosi määriteltiin perustuen PAI-indeksiin «Orstavik D, Kerekes K, Eriksen HM. The periapical index: a scoring system for radiographic assessment of apical periodontitis. Endod Dent Traumatol 1986;2:20-34 »2. Juurihoito tehtiin käsi-instrumentein. Opiskelija sai tietää hampaaseen tulevan tiivistysaineen (ryhmä 1, 2 tai 3) vasta juurentäyttöhetkellä. Juurentäyttö tehtiin guttaperkalla ja valitulla tiivistysaineella lateraalikondensaatiomenetelmällä. Juuritäyte luokiteltiin guttaperkkanastan koon, tiivistysainetyypin sekä radiologisen laadun ja ulottuvuuden mukaan.

Hampaita ja apikaalisen muutoksen paranemista seurattiin kliinisesti ja radiologisesti vuosittain 4 vuoden ajan. Seurantakäynneillä kirjattiin samat asiat kuin ennen juurihoidon aloittamista. PAI-indeksin määritti tutkija, joka oli sokkoutettu tiivistysaineen ja alkutilanteen PAI-indeksin suhteen. Paranemista arvioitiin PAI-indeksin avulla, ja tilastollinen analyysi tehtiin ridit-menetelmällä, jolla laskettiin todennäköisyys (r) sille, että apikaalialueella esiintyy radiologisesti havaittavia patologisia muutoksia.

Tulokset vuoden seurannan jälkeen:

Ryhmän 1 (SA) r-arvo muuttui 0,51 ± 0,039:stä 0,31 ± 0,042:een (Δr =0,20)

Ryhmän 2 (PS) r-arvo muuttui 0,43 ± 0,030:stä 0,38 ± 0,035:een (Δr =0,05)

Ryhmän 3 (CR) r-arvo muuttui 0,37 ± 0,045:stä 0,34 ± 0,050:een (Δr =0,03)

Kahden vuoden jälkeen ryhmässä 1 todettiin hieman enemmän periapikaalisen muutoksen pienentymistä (r =0,22 ± 0,045) verrattuna ryhmiin 2 (r =0,30 ± 0,037) ja 3 (r =0,30 ± 0,052). Ero oli tilastollisesti merkitsevä (p = 0,01). 3 ja 4 vuoden seurannoissa ei ryhmien välillä havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tämä näytönastekatsaus on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Hampaan juurihoito 1

Kommentit

«Huumonen S, Lenander-Lumikari M, Sigurdsson A ym. Healing of apical periodontitis after endodontic treatment: a comparison between a silicone-based and a zinc oxide-eugenol-based sealer. Int Endod J 2»1: Tutkimusasetelma oli selkeä ja rajattu. Seuranta-aika 12 kuukautta oli lyhyt, mutta jo siinä ajassa apikaaliseen parodontiittiin viittaavat muutokset lähtivät pienentymään molemmissa ryhmissä ja erot olivat alkutilanteeseen nähden tilastollisesti merkitseviä. Apikaalisen parodontiitin paraneminen voi kestää 4–5 vuotta «Byström A, Happonen RP, Sjogren U ym. Healing of periapical lesions of pulpless teeth after endodontic treatment with controlled asepsis. Endod Dent Traumatol 1987;3:58-63 »4.

Kirjallisuutta

  1. Huumonen S, Lenander-Lumikari M, Sigurdsson A ym. Healing of apical periodontitis after endodontic treatment: a comparison between a silicone-based and a zinc oxide-eugenol-based sealer. Int Endod J 2003;36:296-301 «PMID: 12702125»PubMed
  2. Orstavik D, Kerekes K, Eriksen HM. The periapical index: a scoring system for radiographic assessment of apical periodontitis. Endod Dent Traumatol 1986;2:20-34 «PMID: 3457698»PubMed
  3. Waltimo TM, Boiesen J, Eriksen HM ym. Clinical performance of 3 endodontic sealers. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2001;92:89-92 «PMID: 11458251»PubMed
  4. Byström A, Happonen RP, Sjogren U ym. Healing of periapical lesions of pulpless teeth after endodontic treatment with controlled asepsis. Endod Dent Traumatol 1987;3:58-63 «PMID: 3472880»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Hampaan juurihoito
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko