Meta-analyysissä «Haykowsky MJ, Liang Y, Pechter D ym. A meta-analys...»1 tutkittiin aerobisen kestävyysliikunnan sekä yhdistetyn aerobisen kestävyysliikunnan ja lihasvoimaharjoittelun vaikutuksia vasemman kammion toimintaan sydämen vajaatoimintaa sairastavilla potilailla. Tähän meta-analyysiin otettiin yhteensä 14 satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta, joista saatiin meta-analyysiä varten yhteensä 812 potilasta. Tutkittavilla oli kliinisesti todettu sydämen vajaatoiminta, ja vasemman kammion funktio oli lähtötilanteessa huomattavasti alentunut. Ejektiofraktio (EF) oli keskimäärin 23 % tutkimuksen alkaessa sopien vaikeaan sydämen vajaatoimintaan. Potilaat olivat iältään keskimäärin 57-vuotiaita (± 5 vuotta), ja valtaosa potilaista oli miehiä (89 %). Kaikilla osallistujilla oli käytössään asianmukainen sydämen vajaatoiminnan lääkehoito sekä liikuntainterventio- että kontrolliryhmässä. Ainoastaan beetasalpaajien käyttö ei ollut aivan tavoitteiden mukaista. Liikuntaintervention alkaessa sydämen vajaatoiminta oli hoidettu stabiiliin vaiheeseen lääkkeillä. Kestävyysliikunnan rasittavuus oli keskimäärin 60–80 % maksimaalisesta hapenottokyvystä kestäen 20–60 minuuttia kerrallaan 2–7 päivänä viikossa. Muutamissa mukaan otetuissa tutkimuksissa oli lihaskuntoharjoittelua yhdistettynä aerobiseen kestävyysliikuntaan. Ohjatun harjoittelujakson pituus vaihteli välillä 2–12 kuukautta. Vasemman kammion koko ja toiminta mitattiin yleensä sydämen ultraäänitutkimuksella.
Analyysien perusteella todettiin, että aerobinen kestävyysliikunta paransi vasemman kammion toimintaa (EF-muutos +2,6 %) ja vähensi epäedullista vasemman kammion uudelleenmuovautumista. Vasemman kammion toimintaa ja sen koon muutoksia katsottiin myös erikseen 1) aerobista kestävyysliikuntaa harrastavilta ja niiltä, jotka harrastivat 2) sekä aerobista kestävyysliikuntaa että lihasvoimaharjoittelua. Vasemman kammion funktio parani ja sen koko muuttui suotuisasti kestävyysliikuntaryhmässä, eikä lihasvoimaharjoittelun lisääminen tuonut merkittävää lisähyötyä vasemman kammion toimintaan. Sekä diastolinen että systolinen tilavuus pienenivät aerobisen kestävyysliikunnan myötä. Lihasvoimaharjoittelua sisältävä liikuntaohjelma ei näyttänyt tuovan itsenäisenä tekijänä hyötyä vasemman kammion toimintaan, vaan sydämen toiminnan positiiviset muutokset havaittiin niissä tutkimuksissa, joissa pääpaino oli aerobisessa kestävyysliikunnassa.
Kommentti: Sydämen vajaatoimintaa sairastavien potilaiden kestävyysliikunnan myönteiset vaikutukset sydämeen olivat todettavissa erityisesti aerobisen liikuntaharjoittelun seurauksena. Lihasvoimaharjoittelun merkitystä selvitelleiden tutkimusten määrä ja koko jäi vaatimattomaksi, mikä saattoi vaikuttaa tuloksiin. Toisaalta lihasvoimaharjoittelun toteutusta ei ollut kuvattu kovin yksityiskohtaisesti. Kestävyysliikunnan vaikutus vasemman kammion systoliseen toimintaan oli melko pieni. Mukaan otettujen tutkimusten potilasmäärät eivät olleet kovin suuria.