Tulosta

Liikunta ja diabetespotilaan verenpaine

Näytönastekatsaukset
23.10.2015
Rainer Rauramaa

Näytön aste: B

Vähintään suositusten mukainen 150 minuuttia viikossa kestävyysliikuntaa tai lihaskuntoharjoittelua laskee verenpainetta 4/2 mmHg.

Systemaattisen katsauksen ja meta-analyysin aiheena oli liikunnan vaikutus verenpaineeseen tyypin 2 diabetespotilailla sekä liikuntaharjoittelututkimuksissa (n = 2 217 potilasta) että pelkästään liikuntaneuvontaa (n = 7 323 potilasta) sisältäneissä satunnaistetuissa kontrolloiduissa koeasetelmissa «Figueira FR, Umpierre D, Cureau FV ym. Association between physical activity advice only or structured exercise training with blood pressure levels in patients with type 2 diabetes: a systematic revie»1. Liikuntaharjoittelu oli joko aerobista liikuntaa (21 tutkimusta), lihaskuntoharjoittelua (10 tutkimusta) tai edellisten yhdistelmiä (8 tutkimusta). Pelkästään liikuntaneuvontaa käsitteleviä tutkimuksia oli 21. Tutkimukset oli julkaistu tammikuusta 1980 toukokuuhun 2013 ja niiden laatuarviointi perustui GRADE-kriteereihin.

Liikuntaharjoittelu toistui keskimäärin kolmasti viikossa (vaihteluväli 2–5) ja intervention keskimääräinen kesto 20 viikkoa (vaihteluväli 6–48). Liikuntaneuvonnassa suositeltiin neljää viikoittaista suorituskertaa (vaihteluväli 3–5) ja intervention keskimääräinen kesto 32 viikkoa (vaihteluväli 6–48).

Harjoittelun aiheuttamat absoluuttiset verenpaineen muutokset raportoitiin ennen ja jälkeen intervention mitattujen keskiarvojen erotuksena. Meta-analyysissä käytettiin ensisijaisesti intention-to-treat tuloksia. Yksilötasoisten aineistojen yhdistetty arvio saatiin vertaamalla kussakin ryhmässä absoluuttisia muutoksia ennen ja jälkeen intervention ja se ilmoitettiin ryhmien välisenä painotettuna keskiarvoerona (WMD).

Ohjelmoitu liikuntaharjoittelu oli yhteydessä alentuneeseen systoliseen (WMD -4,22 mmHg; 95 %:n luottamusväli, LV -5,89; -2,56) ja diastoliseen verenpaineeseen (WMD -2,07 mmHg; LV -3,03; -1,11) verrokkeihin nähden. Viikottainen kestävyysliikuntaharjoittelu yli 150 minuuttia oli yhteydessä alentuneeseen systoliseen verenpaineeseen (WMD -6,17 mmHg;LV -8,83;-3,51) verrattuna enintään150 minuuttia viikossa harjoitelleisiin (WMD -2,80 mmHg;LV -3,86;-1,74). Kestävyysliikunnan ja lihasvoimaharjoittelun vaikutukset olivat hyvin samankaltaiset, joskin kestävyysharjoittelututkimusten heterogeenisyys oli merkittävää. Yhdistetyssä kestävyysliikunta- ja lihasvoimaharjoittelussa määrällä ei ollut vaikutusta, mutta sitä vastoin korkeaintensiteettinen harjoittelu oli yhteydessä alentuneeseen systoliseen verenpaineeseen (WMD -3,30 mmHg; 95 %:n luottamusväli, LV -4,71; -1,89). Liikuntaneuvonta oli yhteydessä alentuneeseen systoliseen (WMD -2,97 mmHg; 95 %:n luottamusväli, LV -4,52; -1,43) ja diastoliseen verenpaineeseen (WMD -1,41 mmHg; LV -1,41; -0,88) verrokkeihin nähden.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Liikunta 1

Kommentit

Meta-analyysin keskeinen tulos on, että valvotun kestävyysliikunnan tai lihaskuntoharjoittelun verenpainetta alentava vaikutus riippuu liikunnan määrästä; myös pelkkä liikuntaneuvonta on yhteydessä alentuneeseen verenpaineeseen. Meta-analyysin vahvuutena on sen kattavuus. Toisaalta tähän mennessä julkaistut RCT-tutkimukset ovat yhtä lukuun ottamatta «Balducci S, Zanuso S, Nicolucci A ym. Effect of an intensive exercise intervention strategy on modifiable cardiovascular risk factors in subjects with type 2 diabetes mellitus: a randomized controlled»2otoskooltaan pieniä, lyhytkestoisia ja laadullisesti vaatimattomia. Tämä näkyy yksittäisten tutkimustulosten heterogeenisyydessä. Koska liikunnalla on samanaikaisesti edullisia vaikutuksia useisiin kardiovaskulaarisiin ja metabolisiin riskitekijöihin tulee liikunnan olla aina ensisijainen hoito tyypin 2 diabetespotilaiden lievästi kohonneen verenpaineen hoidossa. Täsmällisten liikunnan annosteluohjeiden antamiseksi tarvitaan lisää laadukkaita satunnaistettuja, kontrolloituja tutkimuksia.

Kirjallisuutta

  1. Figueira FR, Umpierre D, Cureau FV ym. Association between physical activity advice only or structured exercise training with blood pressure levels in patients with type 2 diabetes: a systematic review and meta-analysis. Sports Med 2014;44:1557-72 «PMID: 25047852»PubMed
  2. Balducci S, Zanuso S, Nicolucci A ym. Effect of an intensive exercise intervention strategy on modifiable cardiovascular risk factors in subjects with type 2 diabetes mellitus: a randomized controlled trial: the Italian Diabetes and Exercise Study (IDES). Arch Intern Med 2010;170:1794-803 «PMID: 21059972»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Liikunta
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko