Tulosta

Itsehoitokipulääkkeet ja jännityspäänsärky

Näytönastekatsaukset
30.3.2016
Aapo Honkanen

Näytön aste: A

Tulehduskipulääkkeet ja parasetamoli lievittävät satunnaisen tai episodisen jännityspäänsäryn oireita itsehoidossa käytettävinä annoksina.

Systemaattisessa katsauksessa Moore ja kumppanit «Moore RA, Derry S, Wiffen PJ ym. Evidence for efficacy of acute treatment of episodic tension-type headache: methodological critique of randomised trials for oral treatments. Pain 2014;155:2220-8 »1 arviovat tutkimuksia, joissa oli tutkittu episodisen jännityspäänsäryn lääkehoitoja. Toistuva episodinen päänsärky esiintyy kansainvälisen päänsärkyjärjestön IHS:n määritelmän mukaan 1–14 kertaa kuukaudessa ja vähintään 3 kuukautena vuodessa.

Ensisijaisena tavoitteena oli kartoittaa käytettyjä menetelmiä, tutkimusten laatua ja käytettyjä lopputulosmuuttujia. Tavoitteena oli myös selvittää, missä määrin tutkimuksissa oli käytetty IHS:n suosittelemaa ensijaista hoidon tehon mittaria: kivuton tila 2 tuntia interventiosta. Kerätyn aineiston perusteella tehtiin myös meta-analyysi tutkittujen hoitojen tehon kuvaamiseksi.

Katsaukseen otettiin mukaan kahden aikaisemmin julkaistun katsauksen aineistot ja lisäksi uudemmat tutkimukset, jotka löydettiin tekemällä haut tietokantoihin PubMed, EMBASE ja Cochrane tammikuuhun 2014 asti. Lisäksi etsittiin käynnissä olevia tutkimuksia clinicatrials.com:sta sekä pyydettiin aineistoa julkaisemattomista tutkimuksista Reckitt Benckiseriltä.

Katsaukseen hyväksyttiin satunnaistetut kaksoissokkotutkimukset, joissa verrattiin aktiivista suun kautta otettua hoitoa lumeseen tai toiseen aktiiviseen hoitoon aikuisilla tai lapsilla episodiseen jännityspäänsärkyyn. Tutkimuksissa tuli olla vähintään 10 potilasta/ryhmä. Jännityspäänsäryn tuli olla vähintään keskivaikea (moderate) tai vaikea (severe). Tutkimukset hoidon vaikutuksista lievään päänsärkyyn ja tutkimukset, joissa vähintään keskivaikeaa päänsärkyä ei voitu todeta tai kyseessä oli selvästi krooninen jännityspäänsärky, suljettiin pois. Mukaan otettiin kuitenkin tutkimukset, joissa tutkittiin tarkoituksellisesti hoidon vaikutusta päänsäryn ensijaksossa.

Kerätyssä aineistossa käytettiin erilaisia muuttujia vaihtelevasti. Ainoastaan 10 tutkimuksessa oli käytetty IHS:n suosittelemaa lopputulosmuuttujaa: kivuton tila 2 tunnin kuluttua hoidosta. Lisäksi useissa tutkimuksissa oli harhan lähteitä, joita olivat lähinnä liian pieni potilasäärä ja vajavainen tulosten raportointi. Mukaan hyväksyttyjen tutkimusten kohdalla yleisen harhan riskin katsottiin kuitenkin olevan hyväksyttävällä tasolla.

Katsaukseen hyväksyttiin tulokset 55 tutkimuksesta, joissa oli mukana 12 143 potilasta. Meta-analyysia ei ollut tarkoitus alun perin suorittaa, koska oli epäily, että tutkimuksia, joissa olisi tutkittu samaa hoitoa ja käytetty samaa tulosmuuttujaa, olisi kovin vähän. Kun aineistoa katsottiin olevan riittävästi (vähintään 2 tutkimusta ja vähintään 200 potilasta), laskettiin hoidon teholle riskisuhde, NNT-arvo ja sille 95 % luottamusväli (taulukko «Riskisuhteet ja NNT-luvut eri lääkkeille ja eri lopputulosmuuttujille»1).

Taulukko 1. Riskisuhteet ja NNT-luvut eri lääkkeille ja eri lopputulosmuuttujille
Prosentti potilaista, joilla hoitovaste
ASA = asetyylisalisyylihappo
Lääkeaine ja annos
(mg)
Tutkimusten lukumäärä Potilaita Hoitoryhmä Lumeryhmä Riskisuhde
(95 % luottamusväli)
NNT
(95 % luottamusväli)
Kivuton tila 2 tuntia
Parasetamoli 1 000 5 1 387 34 22 1,5
(1,2–1,7)
8,7
(6,2–15)
Ibuprofeeni 400 3 826 29 18 1,6
(1,2–1,7)
8,9
(5,9–18)
Ketoprofeeni 25 2 285 27 18 1,6
(1,02–2,6)
9,8
(5,1–146)
Lievä kipu tai ei kipua 2 tuntiin
Parasetamoli 1 000 4 1 127 64 51 1,3
(1,1–1,4)
7,5
(5,3–13)
Ketoprofeeni 25 2 285 65 38 1,7
(1,3–2,2)
3,8
(2,7–6,6)
Potilaan oma voinnin arviointi
Parasetamoli 1 000 5 1 121 46 35 1,3
(1,2–1,5)
8,4
(5,7–16)
Ibuprofeeni 400 3 774 40 24 1,6
(1,3–2,0)
6,1
(4,3–10)
Ketoprofeeni 25 3 592 51 36 1,4
(1,2–1,7)
6,9
(4,5–15)
ASA 1 000 2 397 56 37 1,5
(1,2–1,9)
5,2
(3,5–10)
  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Itselääkitys 1

Kommentit

«Moore RA, Derry S, Wiffen PJ ym. Evidence for efficacy of acute treatment of episodic tension-type headache: methodological critique of randomised trials for oral treatments. Pain 2014;155:2220-8 »1: Kirjoittajat arvioivat, että laadukasta tutkimusainestoa jännityspäänsäryn hoitojen tehosta oli kovin vähän. Yli puolessa tutkimuksista oli harhan lähteitä, jotka saattoivat johtaa hoidon tehon yliarvioimiseen. Toisaalta osassa tutkimuksissa mukana saattoi olla myös kroonisesta jännityspäänsärystä kärsiviä potilaita, jolloin tutkitut hoidot saattoivat näyttää todellista heikommilta. Naprokseenin tehoa selvittäviä lumekontrolloituja tutkimuksia on hyvin vähän, ja niissä on käytetty suurempia annoksia kuin itsehoidossa oleva 250 mg:n annos.

Kirjallisuutta

  1. Moore RA, Derry S, Wiffen PJ ym. Evidence for efficacy of acute treatment of episodic tension-type headache: methodological critique of randomised trials for oral treatments. Pain 2014;155:2220-8 «PMID: 25139586»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Itselääkitys
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko