Vuonna 2015 julkaistu systemaattinen katsaus «Machado GC, Maher CG, Ferreira PH ym. Efficacy and...»1 pyrkii selvittämään parasetamolin tehoa ja turvallisuutta niska- tai alaselkäkivun ja lonkan tai polven nivelkivun hoidossa. Katsaus on yhteenveto 13:sta laadukkaaksi arvioidusta satunnaistetusta tutkimuksesta, joissa verrattiin parasetamolia (annokset pääosin noin 3 000–4 000 mg/vrk 3–4 annokseen jaettuna) lumelääkkeeseen. Kymmenen tutkimusta (3 541 potilasta) arvioi parasetamolin tehoa lonkan tai polven nivelrikossa ja kolme tutkimusta (1 825 potilasta) alaselkäkivussa. Kaksi kirjoittajista keräsi ja arvioi tutkimusten tiedot toisistaan riippumatta.
Ensisijaiseksi lopputulosmuuttujaksi valittiin tehoa kuvaavat kipu, toimintakyvyn alenema ja elämänlaatu. Toissijaisiksi muuttujiksi määriteltiin haittavaikutukset, hoitoon sitoutuminen ja muun kipulääkkeen tarve. Kipu ja toimintakyvyn alenema muokattiin asteikolle 0–100 (oireettomuudesta voimakkaimpaan mahdolliseen oireeseen), ja vertailu tehtiin käyttämällä keskimääräistä eroa tai riskisuhdetta.
Analyysissa saatiin laadukasta näyttöä siitä, että parasetamoli on tehoton alentamaan kivun voimakkuutta (painotettu keskimääräinen ero -0,5; 95 % luottamusväli -2,9–1,9) ja toimintakyvyn alenemaa (0,4; 95 % luottamusväli -1,7–2,5) tai parantamaan elämänlaatua (0,4; 95 % luottamusväli - 0,9–1,7) lyhyellä aikavälillä alaselkäkivusta kärsivillä potilailla. Lonkan ja polven nivelrikossa saatiin laadukasta näyttöä siitä, että parasetamoli tuottaa merkitsevän, mutta ei kliinisesti tärkeän kivun lievittymisen (-3,7; 95 % luottamusväli -5,5 – -1,9) ja toimintakyvyn paranemisen (-2,9; 95 % luottamusväli -4,9 – - 0,9) lyhyellä aikavälillä.
Haittatapahtumien (riskisuhde 1,0; 95 % luottamusväli 0,9–1,1) ja minkä tahansa vakavan haittatapahtuman (1,2; 95 % luottamusväli 0,7–2,1) raportoinnin tai tutkimuksesta haittatapahtuman takia vetäytymisen (1,2; 95 % luottamusväli 0,9–1,5) osalta parasetamoli- ja lumelääkeryhmien tulokset olivat samanlaiset, samoin hoitoon sitoutumisen (1,0; 95 % luottamusväli 0,9–1,1) ja lisälääkityksen tarpeen (0,7; 95 % luottamusväli 0,4–1,3) osalta. Laadukkaan näytön mukaan parasetamolia käyttävillä potilailla oli lähes neljä kertaa suurempi riski epänormaaleihin maksan toimintaa kuvaaviin laboratorioarvoihin (3,8; 95 % luottamusväli 1,9–7,4).
Yhteenvetona kirjoittajat toteavat, että parasetamoli oli tehoton alaselkäkivun hoidossa ja tuotti vähäisen lyhyen aikavälin hyödyn potilaille, joilla oli nivelrikko. Selkäkivun osalta analyysi perustuu käytännössä yhteen isoon satunnaistettuun kontrolloituun tutkimukseen.