KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Amitriptyliinin vaikutus neuropatiapotilaiden uneen

Näytönastekatsaukset
3.12.2015
Erkki Mäkinen

Näytön aste = C

Amitriptyliini 25–50 mg/vrk lievittää neuropatiapotilaiden kipua, mutta uneen sillä ei liene kliinisesti merkittävää vaikutusta.

Brittiläisessä tutkimuskeskuksessa tehdyssä kontrolloidussa, satunnaistetussa kaksoissokkotutkimuksessa «Boyle J, Eriksson ME, Gribble L ym. Randomized, placebo-controlled comparison of amitriptyline, duloxetine, and pregabalin in patients with chronic diabetic peripheral neuropathic pain: impact on pain»1 verrattiin amitriptyliinin (matalampi annos: 25 mg x 2; korkeampi annos: 25 + 50 mg, duloksetiinin (matalampi annos: 60 mg aamuisin; korkeampi annos: 60 mg x 2) ja pregabaliinin (matalampi annos: 150 mg x 2; korkeampi annos: 300 mg x 2) tehoa diabeettisesta neuropaattisesta kivusta kärsivillä potilailla. Kahdeksan vuorokauden yhteisen lumehoitojakson jälkeen osallistujat (N= 86, joista n = 65 (78 %) pysyi tutkimuksessa loppuun saakka) satunnaistettiin amitriptyliini-, duloksetiini- tai gabapentiiniryhmiin. Lumevertailuun käytettiin lumejakson tuloksia. Lääkeryhmiin arvotut käyttivät ensin kaksi viikkoa matalampaa ja sen jälkeen kaksi viikkoa korkeampaa lääkeannosta. Tutkimuksessa ei toteutettu cross-over-menetelmää, eikä tutkimuksessa ollut ensimmäisen kahdeksan vuorokauden jälkeen lumeryhmää.

Ensisijainen tulosmuuttuja oli subjektiivisesti koettu kipu, jota arvioitiin Brief Pain Inventory (BPI) ja VAS (Visual Analogue Scale) -mittareilla. Sekundaarisia tulosmuuttujia olivat elämänlaatu, psykomotorinen ja kognitiivinen suoriutuminen, VAS-asteikoilla mitatut subjektiivinen unen laatu, mieliala ja päiväaikainen väsymys sekä polysomnografialla (laaja unirekisteröinti) analysoitu unen laatu. Polysomnografia toteutettiin tutkimuspäivinä 7 (lumehoitojakson päättyeessä), 21 (ensimmäisen lääkejakson päättyessä) ja 35 (toisen lääkejakson päättyessä). Kaikkia kolmea polysomnografiaa edelsi totuttautumisyö.

Kaikki testatut lääkkeet kaikilla annosteluilla vähensivät lumelääkkeeseen verrattuina potilaiden BPI- ja VAS-asteikoilla mitattua subjektiivisesti kokemaa kipua tilastollisesti merkitsevästi; lääkkeiden analgeettisten tehojen välillä ei todettu tilastollisesti merkitseviä eroja.

Lumelääkkeeseen verrattuna amitriptyliini ei tilastollisesti merkitsevästi vaikuttanut kokonaisnukkumisaikaan eikä unen tehokkuuteen, mutta korkeammalla annoksella se vähensi jonkin verran nukahtamisen jälkeisiä heräilyjä ja vähensi jaksoittaisia raajaliikkeitä (PLM). Molemmilla annoksilla se tilastollisesti merkitsevästi pidensi non-REM-unen määrää, vähensi REM-jaksoja ja lyhensi kokonais-REM-unen määrää neljänneksellä (kaikki p < 0,0001). Subjektiivisiin uniarvioihin (kivun häiritsevyys) kummallakaan annoksella ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tämä näytönastekatsaus on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Unettomuus 1

Kirjallisuutta

  1. Boyle J, Eriksson ME, Gribble L ym. Randomized, placebo-controlled comparison of amitriptyline, duloxetine, and pregabalin in patients with chronic diabetic peripheral neuropathic pain: impact on pain, polysomnographic sleep, daytime functioning, and quality of life. Diabetes Care 2012;35:2451-8 «PMID: 22991449»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Unettomuus
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko