Takaisin

Liikunnan vaikutus nuorten unen laatuun

Näytönastekatsaukset
Outi Saarenpää-Heikkilä
3.12.2015

Näytön aste: C

Liikunnalla lienee nukahtamisviivettä lyhentävä ja yöheräilyä vähentävä vaikutus nuorten unen laatuun.

Sveitsiläisessä tutkimuksessa «Brand S, Gerber M, Beck J ym. High exercise levels...»1 on verrattu aktiiviurheilijoiden ja tavallisten nuorten unta ja psyykkistä hyvinvointia poikkileikkaustutkimuksessa. Tutkimukseen ei kuulunut interventioita. Tutkittavien ikä oli keskimäärin 17,2 vuotta. Yhteensä 491 nuorta kutsuttiin tutkimukseen, joista lopulta osallistui 434 (88 %). Urheilijanuoret oli poimittu "Sveitsin olympiavalmennettavien luokilta" ja verrokit saman alueen neljästä tavallisesta lukiosta. Naisurheilijat liikkuivat keskimäärin 17,09 tuntia ja miesurheilijat 18,39 tuntia viikossa. Vastaavat luvut verrokeilla olivat 4,68 tuntia ja 4,73 tuntia viikossa.

Seurantamenetelminä olivat viikon mittainen unipäiväkirja, joka pohjautui Pittsburgh Sleep Quality Index -kyselyyn (PSQI), depressio-, ahdistus- ja stressiasteikkoon sekä nukkumiseen liittyviä persoonallisuuden piirteitä kartoittavaan asteikkoon. PSQI-kyselyä tutkittavat täyttivät päivittäin viikon ajan siten, että nukkumiseen liittyvä kysymykset täytettiin aamulla ja päiväaikaista vointia koskevat kysymykset illalla. Koska vastaukset arkipäivien ja viikonlopun välillä poikkesivat toisistaan vain vähän, käsiteltiin vastaukset ilman viikonpäiväerottelua. Ryhmiä verrattiin kahdensuuntaisilla analyyseilla, ja hyvään unen laatuun, keskittymiskykyyn ja päiväväsymykseen vaikuttavia tekijöitä arvioitiin myös monimuuttuja-analyyseilla.

Urheilijoiden unenlaatu oli parempi, nukahtamisviive lyhyempi ja yöheräilyä oli vähemmän kuin vertailunuorilla. Urheilijoilla oli myös vähemmän päiväväsymystä ja heidän keskittymiskykynsä oli parempi. Ahdistusta ja masennusoireita urheilijat raportoivat tavallisia nuoria harvemmin. Erityisesti miespuolisilla tavallisen ryhmän nuorilla nämä erot olivat korostuneita.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Saadut tulokset eivät poikkileikkausasetelmassa kerro syy-seuraussuhteita. Vaikka tilastollisia eroja havaittiin, voidaan näiden käytännön merkitystä kritisoida, koska esimerkiksi nukahtamisviiveessä erot olivat tytöillä 5 ja pojilla 7 minuuttia.

Saman ryhmän tekemään interventiotutkimukseen «Kalak N, Gerber M, Kirov R ym. Daily morning runni...»2 oli valittu tavallisista kouluista 56 (60 kutsuttu) keskimäärin 18-vuotiasta nuorta (27 tyttöä) tutkimusasetelmaan, jossa puolet osallistui juoksuinterventioon toisen puolen ollessa vastaavan ajan kontrolloidusti paikallaan. Ryhmät valittiin satunnaistetusti ja ne olivat niin iän, sukupuolen ja harrastetun liikuntamääränkin suhteen samanlaisia. Nuoret olivat niin fyysisesti kuin psyykkisesti todettu terveiksi ennen tutkimusta. Näiden poissulkujen jälkeen interventioryhmään jäi 27 ja vertailuryhmään 24 nuorta.

Kolmen viikon mittaisessa interventiossa jokaisena viitenä kouluaamuna juoksuryhmäläiset juoksivat puoli tuntia hengästyttävää rata- ja maastojuoksua ennen koulun alkua aamulla klo 7. Vertailuryhmä istuskeli koulun pihalla ja teki läksyjä tai jutteli.

Tutkimuksen alussa ja lopussa kaikille tehtiin unirekisteröinti. Tutkittavat myös vastasivat myös vastaavanlaisiin kyselylomakkeisiin unen ja psyykkisen hyvinvoinnin suhteen kuin tutkimusryhmän edellisessäkin tutkimuksessa.

Unirekisteröinnissä syvän unen määrä kasvoi (juoksuryhmässä 8 minuuttia, verrokkiryhmässä ei kasvua) ja nukahtamisviive lyheni (juoksuryhmässä 2,5 minuuttia, vertailuryhmässä ei parannusta). Juoksuryhmän subjektiivinen unen laatu, mieliala ja keskittyminen paranivat päiväväsymyksen vähentyessä. Subjektiivinen unettomuusindeksi parani juoksuryhmässä vertailuryhmään nähden merkitsevästi.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Hyvää tutkimuksessa on RCT-asetelma ja intervention toteutus keskenään samanlaisten nuorten joukossa. Tutkimus ei kuitenkaan kerro, miten todella uniongelmista kärsivät liikunnasta hyötyisivät, koska tutkimukseen oli valikoitunut ilmeisesti nuoria, joilla ei ollut pahempaa unettomuutta. Heikkoutena olikin tutkittavien mahdollisten uniongelmien huono kuvaus. Objektiivisissa mittauksissa saavutetut parannukset eivät myöskään liene käytännön elämässä merkittäviä. Subjektiivisten mittausten tuloksissa erot olivat 1–2 pistettä. Niiden merkitys ei avautunut, koska skaalojen kuvaus jäi puutteelliseksi.

Kirjallisuutta

  1. Brand S, Gerber M, Beck J ym. High exercise levels are related to favorable sleep patterns and psychological functioning in adolescents: a comparison of athletes and controls. J Adolesc Health 2010;46:133-41 «PMID: 20113919»PubMed
  2. Kalak N, Gerber M, Kirov R ym. Daily morning running for 3 weeks improved sleep and psychological functioning in healthy adolescents compared with controls. J Adolesc Health 2012;51:615-22 «PMID: 23174473»PubMed