Kirjallisuudessa värttinäluun alaosan murtumiin liittyvien nivelsidevammojen esiintyvyyttä on raportoitu seuraavasti ranteen tähystystutkimuksella: skafolunaarinen nivelside 8–74 %, lunotriquetraalinen nivelside 0–52 %, kolmiorustokompleksi 6–78 % «Geissler WB, Freeland AE, Savoie FH, ym. Intracarp...»1, «Lindau T. Arthroscopic Evaluation of Associated So...»2, «Richards RS, Bennett JD, Roth JH, ym. Arthroscopic...»3, «Doi K, Hattori Y, Otsuka K, ym. Intra-articular fr...»4, «Mehta JA, Bain GI, Heptinstall RJ. Anatomical redu...»5, «Hanker GJ. Radius fractures in the athlete. Clin S...»6, «Ruch DS, Yang CC, Smith BP. Results of acute arthr...»7, «Ruch DS, Vallee J, Poehling GG, ym. Arthroscopic r...»8, «Hardy P, Gomes N, Chebil M, ym. Wrist arthroscopy ...»9, «Forward DP, Lindau TR, Melsom DS. Intercarpal liga...»10, «Hattori Y, Doi K, Estrella EP, ym. Arthroscopicall...»11, «Varitimidis SE, Basdekis GK, Dailiana ZH, ym. Trea...»12, «Kordasiewicz B, Podgórski A, Klich M, ym. Arthrosc...»13, «Levy S, Saddiki R, Normand J, ym. [Arthroscopic as...»14, «Khanchandani P, Badia A. Functional outcome of art...»15, «Mathoulin C. Interet de l'arthroscopie du poignet ...»16, «Christiaens N, Nedellec G, Guerre E, ym. Contribut...»17, «Roulet S, Ardouin L, Bellemère P, ym. Scapholunate...»18.
Näyttö värttinäluun alaosan murtumiin liittyvien nivelsidevammojen luonnollisesta kulusta ja hoidosta perustuu havainnoiviin potilassarjoihin.
Prospektiivisesti kerätyn 51 peräkkäisen potilaan (keski-ikä 41 vuotta, vaihteluväli 20–49 vuotta) ei-osteoporoottisiin dislokoituneisiin, värttinäluun alaosan murtumiin liittyviä nivelsidevammoja tutkittiin «Forward DP, Lindau TR, Melsom DS. Intercarpal liga...»10 tekemällä murtuman hoidon yhteydessä ranteen tähystystoimenpide, jossa tutkittiin ja luokiteltiin skafolunaarisen nivelsiteen vammat Geisslerin viisiasteisen (0–4) luokituksen mukaisesti. Nivelsidevaurioita ei hoidettu spesifisti. Keskimääräinen seuranta-aika oli 14 kuukautta. Hoitotulos arvioitiin radiologisesti, kliinisesti ja subjektiivisesti. Vaurioitumattomat ja lievästi vaurioituneet (41 potilasta, Geissler 0–2) ja vaikeammin vaurioituneet (10 potilasta, Geissler 3) SL-ligamentit muodostivat vertailuryhmät. Kenelläkään potilaista ei todettu täydellistä Geissler-luokan 4 skafolunaarisen nivelsiteen vammaa.
Röntgenkuvissa SL-kulma lisääntyi G3-ryhmässä 1 vuoden aikana kohti staattista SL-dissosiaatiota merkittävästi (p = 0,006) useammin kuin G0-2-ryhmässä. Intra-artikulaarisiin murtumiin liittyi 2-kertainen SL-dissosiaation riski verrattuna ekstra-artikulaarisiin murtumiin. Kivuliaisuus Watsonin koetta tehtäessä oli G3-ryhmässä merkittävästi (p = 0,009) suurempi kuin G0-2-ryhmässä. Kipua levossa ja rasituksessa VAS-kyselyllä arvioitaessa ryhmien välillä ei ollut eroa. Kliinisessä tutkimuksessa puristus- ja pinsettiotevoimassa ja ranteen liikelaajuudessa ei ollut eroa. Gartland–Werleyn pisteytyksissä ryhmien välillä ei ollut muuta eroa kuin subjektiivisessa kipupisteytyksessä, jossa G0-2-ryhmässä kipupisteet olivat merkittävästi korkeammat.
38 potilasta (29 potilasta Geissler 0–2, 9 potilasta Geissler 3) alkuperäisaineistosta osallistui 13–15 vuoden seurantatutkimukseen «Mrkonjic A, Lindau T, Geijer M, Tägil M. Arthoscop...»19. Ryhmien välillä ollut merkittävää eroa subjektiivisissa, objektiivisissa tai radiologisissa muuttujissa. Kenellekään potilaista ei ollut kehittynyt staattista skafolunaarista dissosiaatiota tai siihen liittyvää nivelrikkkoa (scapholunate advanced collapse).
Samaan 51 potilaan aineistoon «Forward DP, Lindau TR, Melsom DS. Intercarpal liga...»10 perustuvassa 13–15 vuoden seurantatutkimuksessa «Mrkonjic A, Geijer M, Lindau T, ym. The natural co...»20 arvioitiin dislokoituneisiin, värttinäluun alaosan murtumiin liittyvien kolmiorustokompleksin (TFCC) vaurioiden luonnollista kulkua. 43/51 potilaalla todettiin primaarihoidon yhteydessä ranteen tähystystutkimuksessa osittainen tai täydellinen TFCC-vaurio, jota ei hoidettu kirurgisesti. 1 potilaan kolmiorustokompleksi kiinnitettiin uudelleen ensimmäisen vuoden kuluessa kivuliaan DRU-nivelen löysyyden vuoksi, ja hänet suljettiin pois seurantatutkimuksesta. 38 potilasta saatiin jälkitarkastettua. Heiltä tutkittiin röntgenkuvat, puristusvoima, DRU-nivelen tukevuus, liikelaajuus, kipupisteytys ja DASH- ja Gartland–Werleyn pisteytykset.
17/38:llä todettiin epätukeva DRU-nivel. Heillä oli merkittävästi alhaisempi puristusvoima (83 vs. 105 %, p = 0,03) kuin potilailla, joilla DRU-nivel todettiin seurannassa tukevaksi. Pisteytyksissä, liikelaajuuksissa ja radiologisesti todettujen artroosimuutosten määrissä ei todettu merkittäviä eroja. Kolmiorustokompleksinvaurion täydellisyys tai osittaisuus ei vaikuttanut lopputulokseen. Myöskään kyynärluun puikkolisäkkeen murtuman luutumattomuus ei vaikuttanut lopputulokseen.