Takaisin

Värttinäluun alaosan röntgenanatomian mittauksien toistettavuus ja luotettavuus

Näytönastekatsaukset
Jaakko Niinimäki
2.5.2016

Näytön aste: A

Ulnaarisen varianssin, radioulnaarisen inklinaation ja palmaarisen kallistuksen osalta röntgenanatomian mittaus on luotettavaa ja hyvin toistettavaa eri mittaajien välillä. Kuvausprojektion suoruus vaikuttaa merkittävästi volaarisen kallistuksen mittaustuloksiin.

Belgialaisessa tutkimuksessa «Hollevoet N, Van Maele G, Van Seymortier P ym. Com...»1 selvitettiin vasemman ja oikean ranteen palmaarisen kallistuksen (palmar tilt), radiaalisen inklinaation (radial inclination) ja ulnaarisen varianssin (ulnar variance) vaihtelua. Tutkimuksessa otettiin ranteiden suhteen terveeltä 43 naiselta (iän keskiarvo 43 vuotta, vaihteluväli 22–75 vuotta) ja 16 mieheltä (iän keskiarvo 39 vuotta, vaihteluväli 21–51 vuotta) molempien ranteiden posteroanterioriset (olkanivel 90° abduktiossa, kyynärnivel 90° fleksiossa ja kyynärvarsi neutraaliasennossa) ja lateraaliset röntgenkuvat (olkanivel adduktiossa, kyynärnivel 90° fleksiossa ja kyynärvarsi neutraaliasennossa). Mittaukset teki yksi kirjoittajista ja toistettavuus määriteltiin 5 yksilön uusintamittauksilla (ICC 0,90–0,94).

Määriteltäessä eroa puolten välillä, voimakkain korrelaatio oikean ja vasemman käden välillä oli ulnaarisessa varianssissa (ICC 0,93), seuraavaksi vahvin radiaalisessa inklinaatiossa (ICC 0,87) ja heikoin palmaarisessa kallistuksessa (0,78). Yksilön sisäinen vaihtelu oli kaikissa mitatuissa parametreissä koko aineiston vaihtelua vähäisempää ja tutkijat esittävät, että yksilön kohdalla kontralateraalinen ranne toimii parempana normaaliarvona kuin väestöotoksista mitatut keskiarvot.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Belgialaisessa tutkimuksessa «Feipel V, Rinnen D, Rooze M. Postero-anterior radi...»2 määriteltiin 80 ranteen suhteen oireettoman aikuisen traumapotilaan (ei yläraajavammaa) ranteen mittoja PA-röntgenkuvista. Potilailla oli mahdollisuus antaa kuvansa käyttöön täysin anonyyminä. Vain 38 tutkittavan ikä ja sukupuoli oli tiedossa (ei ilmoitettu artikkelissa). Kuvaustekniikka oli vastaava kuin tutkimuksessa «Hollevoet N, Van Maele G, Van Seymortier P ym. Com...»1. Kaksi mittaajaa määritteli kunkin mittapisteen 10 kertaa ja tutkijoiden tulkinnan mukaan toistettavuus tutkimuksessa oli pituusmittojen suhteen alle 0,5 mm ja kulmamittausten suhteen alle 1°. Radiaalinen inklinaatio oli keskimäärin 25° (SD 3) ja ulnaarinen varianssi oli keskimäärin -0,3 mm (SD 2,3).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa «Johnson PG, Szabo RM. Angle measurements of the di...»3 määriteltiin sivukuvan projektion vaikutusta mittaustuloksiin. Tutkimuksessa käytettiin viittä kadaverirannetta, joita kuvattiin 5° välein 20° pronaatiosta 20° supinaatioon. 15 ortopedia mittasi kuvista radiuksen palmaarisen kallistuksen (keskimäärin 15°). Ortopedien mittausten välinen keskihajonta vaihteli 1,1 ja 5,5 asteen välillä riippuen rotaatiokulmasta.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Sveitsiläiset tutkijat «Zanetti M, Gilula LA, Jacob HA ym. Palmar tilt of ...»4 päätyivät tutkimuksessaan samansuuntaiseen tulokseen kuin tutkimuksessa «Johnson PG, Szabo RM. Angle measurements of the di...»3. Tutkimalla 7 kadaverirannetta eri rotaatioissa röntgenkuvin ja vertaamalla pisiformen, capitatumin ja scaphoideumin suhdetta havaittiin, että 2° rotaatio aiheuttaa noin 1° muutoksen palmaarisessa kallistuksessa (PT). Tässä tutkimuksessa arvioitiin myös valmiiksi dorsaalisessa kallistuksessa olevan radiuksen nivelpinnan (radiuksen metafyysialueen sahaus ja eksternillä fiksaattorilla 20 asteen dorsaaliseen kallistukseen tuettu virheasento, PT suorassa kuvassa -15°) mittauksia rotaatiossa. Tutkijat totesivat kuvan suoruuden merkityksen tässäkin tapauksessa: 20° supinaatiossa palmaarisen kallistuksen mittaustulos oli -13°, kun taas sama ranne 20° pronaatiossa PT oli -29°.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa «Laino DK, Petchprapa CN, Lee SK. Ulnar variance: c...»5 selvitettiin ulnaarisen varianssin mittausten toistettavuutta mittaajien välillä ja luotettavuutta kuvantamismenetelmien ja dissekoidusta ranteesta rakotulkilla tehtyjen mittauksen välillä. Viisi mittaajaa erilaisilla kokemustaustoilla (kirurgialta ja radiologialta) mittasi 8 kadaaveriranteen CT-, MRI- ja röntgenkuvia. Gold standardina käytettiin rakotulkilla tehtyjä mittauksia dissektion jälkeen.

Röntgenkuvista tehtyjen mittausten toistettavuus mittaajien välillä oli erinomainen (ICC 0,87, 95 % luottamusväli 0,7–0,97). Myös muista modaliteeteista tehdyt mittaukset olivat hyvin toistettavia eri mittaajien välillä. Gold standardiin verrattuna keskimääräinen virhe röntgenkuvista tehdyistä mittauksista oli 0,77 mm (95 % luottamusväli 0,48–1,05) siten, että kuvasta tehty mittaus aliarvioi todellista ulnaarista varianssia.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Yhdysvaltalaiset tutkijat «DiBenedetto MR, Lubbers LM, Ruff ME ym. Quantifica...»6 selvittivät radiaalisen inklinaation mittausvirheen suuruutta. Kahdeksan mittaajaa teki mittaukset kahdeksasta ranteen PA-röntgenkuvasta. Eri tutkijoiden tekemien mittausten keskihajonta oli 2° astetta (keskiarvoa ei ilmoitettu). Tutkijat selvittivät myös radiuksen rotaation merkitystä arvioimalla luumallista eri kulmissa otettuja kuvia (14° pronaatiosta 14° supinaatioon 4–5° eroin).

Rotaation vaikutus mittausten keskiarvoon oli maksimissaan supinaatiossa 2° ja pronaatiossa 1°.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentit:

Rotaatiomittaukset eivät suoraan ole elävään ihmiseen yleistettävissä, sillä ulna ja radius rotatoituvat suhteessa toisiinsa eivätkä yhtenä kokonaisuutena.

Kirjallisuutta

  1. Hollevoet N, Van Maele G, Van Seymortier P ym. Comparison of palmar tilt, radial inclination and ulnar variance in left and right wrists. J Hand Surg Br 2000;25:431-3 «PMID: 10991805»PubMed
  2. Feipel V, Rinnen D, Rooze M. Postero-anterior radiography of the wrist. Normal database of carpal measurements. Surg Radiol Anat 1998;20:221-6 «PMID: 9706683»PubMed
  3. Johnson PG, Szabo RM. Angle measurements of the distal radius: a cadaver study. Skeletal Radiol 1993;22:243-6 «PMID: 8316865»PubMed
  4. Zanetti M, Gilula LA, Jacob HA ym. Palmar tilt of the distal radius: influence of off-lateral projection initial observations. Radiology 2001;220:594-600 «PMID: 11526254»PubMed
  5. Laino DK, Petchprapa CN, Lee SK. Ulnar variance: correlation of plain radiographs, computed tomography, and magnetic resonance imaging with anatomic dissection. J Hand Surg Am 2012;37:90-7 «PMID: 22119604»PubMed
  6. DiBenedetto MR, Lubbers LM, Ruff ME ym. Quantification of error in measurement of radial inclination angle and radial-carpal distance. J Hand Surg Am 1991;16:399-400 «PMID: 1861017»PubMed