Statiinien niin sanotut pleiotrooppiset vaikutukset kohdistuvat veren hyytymisen ja trombosyyttitoiminnan estoon. Ensimmäinen tutkimusnäyttö statiinien laskimotukoksilta suojaavasta vaikutuksesta saatiin vuonna 2001 takautuvassa 8 vuoden seurannassa 125 862 henkilön kattavassa kanadalaisessa kohorttitutkimuksessa «Ray JG, Mamdani M, Tsuyuki RT ym. Use of statins a...»1.
Statiinin käyttäjien (77 993) osoitettiin saavan 22 % vähemmän laskimotukoksia kuin statiinia käyttämättömän populaatiojoukon.
Statiinien käytön on laatukriteerein valittujen, 1 satunnaistettuun (JUPITER) ja 9 observoivaan seurantatutkimukseen perustuvan meta-analyysin «Agarwal V, Phung OJ, Tongbram V ym. Statin use and...»2 mukaan osoitettu vähentävän laskimotromboembolioiden insidenssiä sekä alaraajojen syvät laskimotukokset että keuhkoemboliat mukaan lukien. Myös suomalaisessa väestössä tulos on yhtenevä edellisten kanssa «Lassila R, Jula A, Pitkäniemi J ym. The associatio...»3. Tukoksen ilmaantuvuus oli statiinien käyttäjillä 0,68 (95 % luottamusväli 0,54–0,86), josta syvän laskimotukoksen riskisuhde oli 0,59 (95 % luottamusväli 0,43–0,82) ja keuhkoembolian 0,70 (95 % luottamusväli 0,53–0,94).
Kansallisessa etenevässä tanskalaispotilaiden kohortissa «Nguyen CD, Andersson C, Jensen TB ym. Statin treat...»4 havaittiin statiinin käytön estävän uusivaa laskimotromboosia asetelmassa, jossa kaikki tanskalaiset sairaalat olivat rekisterissä mukana vuosina 1997–2009. Rekisteri pohjasi myös varfariinin ja hepariinin lääkemääräyksiin. 443 000 potilasta otettiin mukaan tutkimukseen, ja heistä 3 914 käytti statiinia. Statiinin käyttäjät olivat iäkkäämpiä, heillä oli enemmän komorbiditeetteja, ja he käyttivät useampia lääkehoitoja kuin verrokit.
Laskimotukos uusi 24,4/1 000 henkilövuotta (95 % luottamusväli 22,8–26,2) statiinin käyttäjien ja 48,5/1 000 henkilövuotta (95 % luottamusväli 47,4–49,7) statiinia käyttämättömien keskuudessa. Suhteellinen suojavaikutus oli 0,74. Erityisesti alle 80-vuotiaat hyötyivät statiinista (riskisuhde 0,70) verrattuna statiineja käyttämättömiin samanikäisiin; yli 80-vuotiailla tukosten uusiutuminen ei vähentynyt statiiniryhmässä.
Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen pohjalta tehdyssä 13 havainnoivan kohorttitutkimuksen (n = 3 148 259) ja 23 satunnaistetun kontrolloidun tutkimuksen (n = 118 464) meta-analyysissa analysoitiiin statiinien käytön ja ensimmäisen laskimotromboosin tai keuhkoembolian assosiaatioita «Kunutsor SK, Seidu S, Khunti K. Statins and primar...»5.
Havainnoivissa tutkimuksissa statiinin käyttäjien SLT/KE-riskisuhde oli 0,75 (95 % luottamusväli 0,65–0,87; p < 0,0001) verrattuna potilaisiin, jotka eivät käyttäneet statiinia. Satunnaistetuissa tutkimuksissa SLT/KE-riskisuhde oli 0,85 (95 % luottamusväli 0,73–0,99; p = 0,038) verrattuna potilaisiin, jotka eivät saaneet hoitoa tai käyttivät lumelääkettä. Ero johtui pienemmästä riskistä SLT:n suhteen (RR 0,77, 95 % luottamusväli 0,69–0,86; p < 0,0001), mutta statiinihoito ei vaikuttanut KE-riskiin.
Meta-analyysin perusteella vaikuttaa siltä, että statiineilla on positiivinen vaikutus SLT/KE-riskiin. Interventiotutkimuksissa rosuvastatiini vaikutti estävän SLT/KE ilmaantumista tehokkaammin muihin statiineihin verrattuna.