Takaisin

Tulehdukselliset reumasairaudet ja sepelvaltimotauti

Näytönastekatsaukset
Pirjo Mäntylä
28.6.2022

Näytön aste: B

Reumasairauksiin (nivelreuma, SLE ja systeeminen skleroosi) ilmeisesti liittyy lisääntynyt sepelvaltimoiden ateroskleroosi.

Kiinassa tehdyssä seurantatutkimuksessa «Yiu KH, Mok MY, Wang S ym. Prognostic role of coro...»1 152 nivelreumaa tai systeemistä lupusta (SLE) sairastavalle ja 106 kontrollipotilaalle tehtiin sepelvaltimoiden kerroskuvaukset vuosina 2006–2007. Tutkittavilla ei ollut aikaisempaa verisuonisairautta: aivoverenkiertohäiriöitä, sydäninfarkteja, perifeeristä valtimosairautta tai angina pectorista.

Nivelreumapotilaiden sairauden kesto, reumafaktoripositiivisuus ja antireumaattinen lääkitys rekisteröitiin, ja SLE-potilaiden sairauden kesto, DNA-vasta-aineet ja reumalääkitys selvitettiin.

Perinteiset riskitekijät eli verenpaine, kolesteroli, diabetes, ja tupakointi selvitettiin. Kreatiniini, sokeri- ja lipidiarvot sekä CRP mitattiin. Kerroskuvaus tehtiin käytössä olevalla protokollalla, ja kaksi asiantuntijaa analysoi kuvauslöydökset. Sepelvaltimoiden kalkkipisteet (CCS) määritettiin. Nivelreuma- ja SLE-potilaita seurattiin ainakin kolme vuotta. Päätetapahtumat (stroke, sydäninfarkti ja kardiovaskulaarinen kuolleisuus) selvitettiin sairaaloiden tietojärjestelmistä ja puhelinhaastattelun avulla.

Tutkittavien keski-ikä oli 49,2 ± 11,2 vuotta ja sairauden keskimääräinen kesto 12,6 vuotta. 78 % nivelreumapotilaista ja 97 % SLE-potilaista sai aktiivista lääkehoitoa. Nivelreuma- ja SLE-potilaiden kalkkipisteet (CCS) olivat merkittävästi korkeammat kuin kontrollipotilaiden (42,2 ± 154,3 vs. 1,4 ± 13,0 p < 0,01). Lisäksi potilailla oli kontrolliryhmään verrattuna merkittävästi enemmän korkeita kalkkipisteitä: CCS > 100 (9,7 vs. 0,9 %, p < 0,01). 4,3 ± 0,6 vuoden seuranta-aikana potilasryhmässä oli 10 päätetapahtumaa, kun taas kontrolliryhmässä päätetapahtumia ei ollut lainkaan, p < 0,01.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus: kohtalainen

Meksikossa vuonna 1999 alkaneessa seurantatutkimuksessa «Romero-Díaz J, Vargas-Vóracková F, Kimura-Hayama E...»2 139 lupuspotilasta ja 100 verrokkia tutkittiin sepelvaltimoiden kerroskuvauksella. Potilaat tutkittiin tarkkaan perussairauden suhteen: heiltä mitattiin kolesterolit, triglyseridit, B-apolipoproteiinit, homokysteiinit, herkkä CRP, C3 ja C4 ja autovasta-aineet. Potilaita seurattiin 3–6 kuukauden välein lupusklinikalla. Taudin aktiivisuus määritettiin, ja vuosittain arvioitiin kardiovaskulaariset riskitekijät.

Vuosien 2007–2008 aikana potilaille ja verrokeille tehtiin kerroskuvaukset sepelvaltimokalkkien määrittämiseksi. Potilaiden keski-ikä oli 31,8 vuotta ja verrokkien 32,2 vuotta. Sepelvaltimokalkkeja todettiin 7,2 % potilaista ja 1 % verrokeista, p = 0,02. Sepelvaltimokalkkeja todettiin 23 vuoden iästä alkaen ja 3 vuotta lupuksen diagnosoinnista. Antimalarialääkkeiden käyttö suojasi sepelvaltimokalkkien kehittymiseltä, p = 0,006.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus: kohtalainen

Neljä retrospektiivistä kliinistä tutkimusta ja yksi poikkileikkaustutkimus, joissa oli yhteensä 8 859 systeemistä skleroosia sairastavaa potilasta, otettiin tähän systemaattiseen katsaukseen ja meta-analyysiin. Meta-analyysi «Ungprasert P, Charoenpong P, Ratanasrimetha P ym. ...»3 osoitti merkittävän yhteyden systeemisen skeroosin ja sepelvaltimotaudin välillä; sepelvaltimotaudin riskin lisäys oli HR 1,82 (95 % luottamusväli 1,40–2,36) verrattuna kontrolleihin.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus: hyvä

Kommentit:

«Yiu KH, Mok MY, Wang S ym. Prognostic role of coro...»1: Nivelreumaa ja systeemistä lupusta sairastavilla potilailla on verrokkeihin verrattuna enemmän sepelvaltimokalkkeja, jotka ennustavat kardiovaskulaarisia päätetapahtumia. Tässä tutkimuksessa potilasmäärä oli vain 152 potilasta. Nykyaikaiset biologiset lääkkeet eivät olleet käytössä.

«Romero-Díaz J, Vargas-Vóracková F, Kimura-Hayama E...»2: Tutkimusryhmä oli vaatimaton, ja potilaat olivat nuoria. SLE lisää sepelvaltimoiden ateroskleroosia, ja lupuksen aktiivisuudella on lisämerkitys ateroskeroosin varhaiselle kehittymiselle. SLE tulee hoitaa aktiivisesti ja samalla huolehtia verisuonisairauksien riskitekijöiden hoidosta.

«Ungprasert P, Charoenpong P, Ratanasrimetha P ym. ...»3: Systeemiseen skeloosiin liittyy lisääntynyt sepelvaltimotaudin riski. Näiden potilaiden perinteiset riskitekijät on hoidettava tehokkaasti.

Kirjallisuutta

  1. Yiu KH, Mok MY, Wang S ym. Prognostic role of coronary calcification in patients with rheumatoid arthritis and systemic lupus erythematosus. Clin Exp Rheumatol 2012;30:345-50 «PMID: 22409930»PubMed
  2. Romero-Díaz J, Vargas-Vóracková F, Kimura-Hayama E ym. Systemic lupus erythematosus risk factors for coronary artery calcifications. Rheumatology (Oxford) 2012;51:110-9 «PMID: 22039268»PubMed
  3. Ungprasert P, Charoenpong P, Ratanasrimetha P ym. Risk of coronary artery disease in patients with systemic sclerosis: a systematic review and meta-analysis. Clin Rheumatol 2014;33:1099-104 «PMID: 24859783»PubMed