KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Tupakointi sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijänä

Näytönastekatsaukset
18.3.2015
Pirjo Mäntylä

Näytön aste = A

Tupakointi lisää sepelvaltimoiden ateroskleroosia.

Tämä tutkimus «Gellert C, Schöttker B, Müller H ym. Impact of smoking and quitting on cardiovascular outcomes and risk advancement periods among older adults. Eur J Epidemiol 2013;28:649-58 »1 on saksalainen kohorttitutkimus, joka perustuu 8 807 iältään 50 vuotta täyttäneen henkilön tietoihin, jotka kerättiin vuosina 2000–2002. Tähän ESTHER-rekisteriin otetut henkilöt eivät olleet sairastaneet sydäninfarktia tai aivoverenkiertohäiriötä. Heidän tupakointitietonsa selvitettiin kyselyn avulla. Osallistujat, jotka olivat polttaneet yli 100 savuketta, kirjattiin joskus tupakoineiksi. Jos he olivat lopettaneet tupakoinnin, heidät ryhmiteltiin aikaisemmin tupakoineiksi. Ne, jotka eivät ilmoittaneet lopettaneensa, sijoitettiin ryhmään edelleen tupakoivat. Ne tutkittavat, jotka ilmoittivat polttaneensa alle 100 savuketta, muodostivat ryhmän tupakoimattomat. Tupakoineiden askivuodet selvitettiin kyselyn avulla.

Tutkittaviin otettiin yhteyttä 2, 5 ja 8 vuoden kuluttua. Sydäninfarktit ja aivoverenkierron häiriöt kysyttiin osallistujilta ja tapahtumat varmistettiin kyselyn avulla yleislääkäreiltä. Kuolemiin johtaneet tapahtumat selvitettiin kuolinsyytilastoista (ICD10: I21–I23 ja I60–I69). Elossaolo- ja kuolinpäivät saatiin tietoon 99,9 % tutkittavista ja kuolinsyiden ICD10-diagnoosit 97,7 % kuolleista.

ESTHER-rekisterikyselyyn kirjattiin ikä, sukupuoli, alkoholin käyttö, koulutustaso ja fyysinen aktiivisuus. Yleislääkärien tekemissä terveystarkastuksissa mitattiin pituus, paino, verenpaine ja selvitettiin diabeteshistoria.

Tutkimusryhmässä oli 56,5 % naisia, tutkittavien keski-ikä oli 61,8 vuotta. 1 475 (17,2 %) oli edelleen tupakoivia, 2 720 (31,7 %) oli aikaisemmin tupakoineita ja 4 389 (51,1 %) oli tupakoimattomia. 13 %:lla osallistujista oli diabetes. Puolet osallistujista oli ylipainoisia ja neljännes lihavia. Keskimääräinen seuranta-aika oli 9,1 vuotta. 261 osallistujaa sai ensimmäisen sydäninfarktin, 456 aivoverenkiertohäiriön ja 274 tutkittavaa menehtyi. 817 ihmistä koki sydän- ja verisuonitapahtuman.

Tutkimuksessa todettiin vahva annos-vastesuhde kaikkien kardiovaskulaaristen tapahtumien suhteen. Esimerkiksi tupakoimattomiin verrattuna tupakoivilla oli lisääntynyt sydäninfarktiriski (HR 2,29; 95 % luottamusväli 1,62–3,12), ja yli 20 savuketta vuorokaudessa tupakoivilla oli yli 3,5-kertainen riski saada sydäninfarkti (HR 3,51; 95 % luottamusväli 2,13–5,79).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Otantatutkimuksessa «Kim JA, Chun EJ, Lee MS ym. Relationship between amount of cigarette smoking and coronary atherosclerosis on coronary CTA in asymptomatic individuals. Int J Cardiovasc Imaging 2013;29(Suppl 1):21-8 »2 selvitettiin oireettomien tupakoitsijoiden sepelvaltimoiden aterosleroosin esiintyvyyttä ja plakkien laatua sekä arvioitiin tupakka-annoksen ja subkliinisen sepelvaltimoiden ateroskleroosin suhdetta käyttäen tietokonekerroskuvausta. Tutkimukseen otettiin 7 104 tutkittavaa, joista 1 784 oli tupakoitsijoita ja 5 320 tupakoimatonta. Tupakoitsijat (n = 1 784) luokiteltiin tupakka-askien vuosikulutuksen mukaan neljään luokkaan: A: 0,1–10, B: 10–20, C: 20–30, D > 30 askia ja myös tupakoinnin keston perusteella: A: 0,11–10, B: 10–20, C: 20–30, D > 30 vuotta sekä päivittäisen tupakkamäärän mukaan: A: 1–10, B: 10–20, C: 20–40; D > 40 savuketta.

Tupakoimattomiin verrattuna tupakoivilla henkilöillä oli tilastollisesti merkitsevästi enemmän plakkeja, merkittäviä kaventumia, kalkittomia plakkeja ja kalsiumpisteet > 100; p < 0,05. Plakkien määrä lisääntyi merkittävästi yli 10 askivuoden jälkeen. Merkittävien ahtautumien määrä lisääntyi selvästi yli 20 askivuoden tupakoinnin jälkeen. Kaikkien plakkien, kalkittomien plakkien ja kalsiumpisteiden kasvu yli 100 alkoi lisääntyä merkittävästi, kun tupakointi saavutti 10 savuketta päivässä.

Jokaisessa luokassa (vuosikulutus, tupakoinnin kesto ja päivittäinen savukemäärä) oireettomien henkilöiden subkliininen ateroskleroosi lisääntyi tupakan kulutuksen kasvaessa. Tupakoinnin ja sepelvaltimoiden ateroskleroosin välillä on vahva annos-vastesuhde.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tämä näytönastekatsaus on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Stabiili sepelvaltimotauti 1

Kommentit:

«Gellert C, Schöttker B, Müller H ym. Impact of smoking and quitting on cardiovascular outcomes and risk advancement periods among older adults. Eur J Epidemiol 2013;28:649-58 »1: Tässä väestötutkimuksessa analysoitiin 50 vuotta täyttäneiden osallistujien sydän- ja verisuonitapahtumia. Tutkimuksessa saatiin lähes kaikkien osallistujien seurantatiedot.

Kirjallisuutta

  1. Gellert C, Schöttker B, Müller H ym. Impact of smoking and quitting on cardiovascular outcomes and risk advancement periods among older adults. Eur J Epidemiol 2013;28:649-58 «PMID: 23397516»PubMed
  2. Kim JA, Chun EJ, Lee MS ym. Relationship between amount of cigarette smoking and coronary atherosclerosis on coronary CTA in asymptomatic individuals. Int J Cardiovasc Imaging 2013;29(Suppl 1):21-8 «PMID: 23624929»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Stabiili sepelvaltimotauti
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko