Tulosta

Psykoosilääkkeet monoterapiana aikuisten traumaperäisen stressihäiriön hoidossa

Näytönastekatsaukset
16.10.2014
Tanja Laukkala ja Markus Henriksson

Näytön aste: C

Osasta psykoosilääkkeitä saattaa olla hyötyä traumaperäisen stressihäiriön (PTSD) hoidossa monoterapiana.

Katsaukseen «Ipser JC, Stein DJ. Evidence-based pharmacotherapy of post-traumatic stress disorder (PTSD). Int J Neuropsychopharmacol 2012;15:825-40 »1 on haettu lumekontrolloidut satunnaistetut kontrolloidut aikuisten traumaperäisen stressihäiriön lääkehoitotutkimukset tietokannoista Medline, EMBASE, CCDAN ja PILOTS helmikuussa 2010. Psykoosilääkkeiden vaikuttavuutta monoterapiana oli selvitetty kolmessa satunnaistetussa lumekontrolloidussa tutkimuksessa.

Olantsapiinitutkimuksessa (15 potilasta, enemmistö naisia) kymmenen viikon seurantatutkimuksessa ei saatu hoitovastetta (Butterfield 2001).

Risperidonista katsauksessa oli mukana kaksi 21 naispotilaan kahdeksan viikon (Reich ym. 2004) ja 20 naispotilaan kymmenen viikon (Padala ym. 2006) satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta. Molemmissa risperidoni oli CAPS-pistein mitattuna lievittänyt oireita tilastollisesti merkittävästi lumetta paremmin annoksen vaihdellessa välillä 0,5–8 mg/vrk (Reich ym.) ja 0,5–6 mg/vrk (Padala ym.).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tutkimuksessa «Carey P, Suliman S, Ganesan K ym. Olanzapine monotherapy in posttraumatic stress disorder: efficacy in a randomized, double-blind, placebo-controlled study. Hum Psychopharmacol 2012;27:386-91 »2 (ei sisälly katsaukseen «Ipser JC, Stein DJ. Evidence-based pharmacotherapy of post-traumatic stress disorder (PTSD). Int J Neuropsychopharmacol 2012;15:825-40 »1) 34 aikuista vaikeaoireista PTSD-potilasta (CAPS-pistemäärä yli 75) satunnaistettiin saamaan kahdeksan viikon ajan olantsapiinilääkitystä monoterapiana joustavalla annoksella (1. viikolla 5 mg/vrk, 2. viikolla 7,5 mg/vrk, 3. ja 4. viikolla 10 mg/vrk, CGI-pisteitä seuraten tai nostaen annosta enintään 15 mg/vrk tasolle tai laskien kertaalleen 2,5 mg annosta siedettävyyden vuoksi). Muuta psykotrooppista lääkehoitoa ei ollut käytössä, samanaikaista psykoterapiahoitoa ei ole kuvattu. Viisi potilasta jäi pois ennen satunnaistamista ja viisi lääkehoidon aikana (neljä hävisi seurannasta, neljä puutteellisen tehon vuoksi, yksi huonon hoitomyöntyvyyden ja yksi lääkkeen väsyttävyyden vuoksi).

CAPS-kokonaispisteet laskivat tutkimuksen aikana 57,7 % lääkehoitoryhmässä ja 23,7 % lumeryhmässä. Ryhmien välinen kokonaispistemääräero oli tilastollisesti merkitsevä neljän (p = 0,014) ja kahdeksan (p = 0,018) viikon kohdalla. Sedaatio (11/14 lääkeryhmässä vs 5/14 lumeryhmässä) ja painonnousu (koko lääkehoitoryhmä) olivat yleisimmät haittavaikutukset.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Meta-analyysi «Pae CU, Lim HK, Peindl K ym. The atypical antipsychotics olanzapine and risperidone in the treatment of posttraumatic stress disorder: a meta-analysis of randomized, double-blind, placebo-controlled c»3 käsitti seitsemän satunnaistettua lumekontrolloitua risperidoni- ja olantsapiinitutkimusta, joissa oli mukana 192 traumaperäisestä stressihäiriöstä kärsivää potilasta, joista 90 sai lumevalmistetta. Potilaiden traumojen tyyppejä tai oireiden kestoa ennen tutkimusta ei ollut raportoitu. Tutkimuksista viidessä potilaat saivat myös masennuslääkettä tai muita psyykenlääkkeitä (psychotropics) tutkitun psykoosilääkkeen lisäksi. Tutkimusten seuranta-ajan kesto vaihteli välillä 5–16 viikkoa. Päätulosmuuttuja oli Clinician administered PTSD scale -mittarin (CAPS) pisteiden lasku, jonka perusteella psykoosilääkitys lievitti oireita lumeeseen verrattuna (SMD 0,45; 95 % luottamusväli 0,14–0,75). Tässä analyysissä oli mukana kuusi tutkimusta.

Kun kaksi monoterapiatyötä (Butterfield ym. 2001 ja Padala ym. 2006, mukana myös katsauksessa «Ipser JC, Stein DJ. Evidence-based pharmacotherapy of post-traumatic stress disorder (PTSD). Int J Neuropsychopharmacol 2012;15:825-40 »1) poistettiin tilastollisesta analyysistä, SMD oli -0,44 (p = 0,01) ja kun monoterapiatyöt analysoitiin yksin, SMD oli -0,45 (p = 0,45); tulos ei ollut tilastollisesti merkittävä.

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Traumaperäinen stressihäiriö 1

Kommentit:

«Ipser JC, Stein DJ. Evidence-based pharmacotherapy of post-traumatic stress disorder (PTSD). Int J Neuropsychopharmacol 2012;15:825-40 »1: Katsauksen hoitotutkimuksessa Reich ym. 2004 lähes puolet tutkittavista sai myös muuta bentsodiatsepiini- tai masennuslääkehoitoa. Katsauksen «Ipser JC, Stein DJ. Evidence-based pharmacotherapy of post-traumatic stress disorder (PTSD). Int J Neuropsychopharmacol 2012;15:825-40 »1 kolmessa lumekontrolloidussa satunnaistetussa tutkimuksessa potilasmäärät olivat pieniä, 15–21 potilasta. Kahdessa tutkimuksessa psykoottinen häiriö oli poissulkukriteereissä ja yhdessä (Padala ym.) skitsofrenia oli poissulkukriteerissä, mutta yhdelle osallistujalle oli sallittu vakava masennustila, johon liittyi psykoottisia oireita.

«Carey P, Suliman S, Ganesan K ym. Olanzapine monotherapy in posttraumatic stress disorder: efficacy in a randomized, double-blind, placebo-controlled study. Hum Psychopharmacol 2012;27:386-91 »2: Lääketehtaan tukema tutkimus. Lisäksi eräässä katsausartikkelissa (Ahearn EP, Juergens T, Cordes T, Becker T, Krahn D. A review of atypical antipsychotic medications for posttraumatic stress disorder. Int Clin Psychopharmacol 2011 26:193-200) viitataan ketiapiinitutkimukseen (Hamner ym. APA meeting 2009), jossa 12 viikon kaksoissokkoutetussa kontrolloidussa PTSD-monoterapiatutkimuksessa 80 potilasta sai viikon lumejakson jälkeen lumetta tai ketiapiinia 50–800 mg/vrk (keskiarvo 258 mg/vrk). Katsausartikkelin mukaan todettiin CAPS-kokonaispistemäärässä tilastollisesti merkittävä ero ketiapiinin hyväksi. Tätä tutkimusta ei ole löytynyt katsausartikkelin lähdetiedoin erillisenä julkaisuna. ClinicalTrials.gov-tietokannasta löytyy vastaava 80 PTSD-potilaan ketiapiini/lume-RCT-tutkimuksen protokolla koodilla NCT00237393; tutkimus on merkitty päättyneeksi, tietokantaan ei ole liitetty julkaisuja. Tutkimus on ollut lääketehtaan tukema.

Saman lääketehtaan tukemana tietokannassa on 90 potilaan ketiapiini PTSD:n lisälääkityksenä tutkimusprotokolla, johon ei ole liitetty julkaisuja, NCT00306540.

Kirjallisuutta

  1. Ipser JC, Stein DJ. Evidence-based pharmacotherapy of post-traumatic stress disorder (PTSD). Int J Neuropsychopharmacol 2012;15:825-40 «PMID: 21798109»PubMed
  2. Carey P, Suliman S, Ganesan K ym. Olanzapine monotherapy in posttraumatic stress disorder: efficacy in a randomized, double-blind, placebo-controlled study. Hum Psychopharmacol 2012;27:386-91 «PMID: 22730105»PubMed
  3. Pae CU, Lim HK, Peindl K ym. The atypical antipsychotics olanzapine and risperidone in the treatment of posttraumatic stress disorder: a meta-analysis of randomized, double-blind, placebo-controlled clinical trials. Int Clin Psychopharmacol 2008;23:1-8 «PMID: 18090502»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Traumaperäinen stressihäiriö
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko