KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Lannerangan spinaalistenoosileikkauksen jälkeinen aktiivinen harjoittelu

Näytönastekatsaukset
20.8.2014
Ville Leinonen ja Janek Frantzén

Näytön aste = B

Lannerangan spinaalistenoosileikkauksen jälkeen valikoimattomille potilaille 6 viikon – 3 kuukauden sisällä aloitettava aktiivinen ja ohjattu harjoittelu ilmeisesti vähentää alaselkäkipua ja toiminnallista haittaa verrattuna ohjeistukseen pysyä aktiivisena.

Spinaalistenoosileikkauksen jälkeisestä kuntoutuksesta on tehty kolme metodologisesti riittävän hyvätasoista satunnaistettua hoitotutkimusta ja niistä Cochrane-katsaus.

Sveitsiläistutkimuksessa «Mannion AF, Denzler R, Dvorak J ym. A randomised controlled trial of post-operative rehabilitation after surgical decompression of the lumbar spine. Eur Spine J 2007;16:1101-17 »1 satunnaistettiin 159 potilasta 2 kuukauden kuluttua leikkauksesta kolmeen ryhmään: stabiloivia harjoitteita sisältävä fysioterapia (n=56), sekamuotoisia harjoitteita sisältävä fysioterapia (n=49) ja kontrolliryhmä (n=54), jossa kehotettiin pysymään aktiivisena.

Leikkauksen jälkeen kipu ja selkävaivan aiheuttama subjektiivinen haitta päivittäisissä toiminnoissa väheni merkittävästi ja jatkoi vähentymistä vielä kuntoutuksen aikana mutta ryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää tai kliinisesti merkittävää eroa 6 kuukauden ja 1 ja 2 vuoden seurannassa. Aktiivinen fysioterapia ei siis parantanut leikkaustulosta tavanomaiseen "pysy aktiivisena" hoitoon verrattuna.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Suomalaisessa tutkimuksessa «Aalto TJ, Leinonen V, Herno A ym. Postoperative rehabilitation does not improve functional outcome in lumbar spinal stenosis: a prospective study with 2-year postoperative follow-up. Eur Spine J 2011;»2 satunnaistettiin 102 potilasta 3 kuukauden kuluttua leikkauksesta kahteen ryhmään: lantion ja pakaralihasten voimaharjoituksia ja venyttelyjä ja vatsa- ja selkälihasharjoitteita sisältävä fysioterapia (n=43) sekä kontrolliryhmä (n=52), joita kehotettiin pysymään aktiivisena.Harjoitteluryhmässä kolmen kuukauden kestävä ohjattu harjoittelujakso toistettiin 12 kuukauden kuluttua.

Ryhmien välillä ei ollut mitään merkittävää eroa subjektiivisen haitan, kivun, leikkaustyytyväisyyden tai kävelykyvyn suhteen 6 kuukauden 1 ja 2 vuoden seurannoissa. Aktiivinen fysioterapia ei tässäkään tutkimuksessa parantanut leikkaustulosta tavanomaiseen "pysy aktiivisena" hoitoon verrattuna.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Englantilaisessa monikeskustutkimuksessa «McGregor AH, Doré CJ, Morris TP ym. ISSLS prize winner: Function After Spinal Treatment, Exercise, and Rehabilitation (FASTER): a factorial randomized trial to determine whether the functional outcome»3 satunnaistettiin ennen leikkausta 338:sta spinaalistenoosi- ja välilevytyräleikkauspotilaasta 177 kuusi viikkoa leikkauksen jälkeen alkaneeseen aktiiviseen kuntoutukseen ja 161 tavanomaiseen leikkauksen jälkeiseen hoitoon. Molemmista ryhmistä puolet sai lisäksi selkäohjekirjasen. Aktiivinen kuntoutus sisälsi 12 yhden tunnin kestoista (2 x viikossa) fysioterapeutin ohjaamaa liike- ja lihasvoimaharjoittelua. Vuoden seurannassa ryhmien välillä ei havaittu missään aikapisteessä (3, 6 ja 12 kk) merkittävää eroa toiminnallisessa haitassa, selkäkivussa eikä säteilykivussa.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Cochrane-katsauksessa «McGregor AH, Probyn K, Cro S ym. Rehabilitation following surgery for lumbar spinal stenosis. Cochrane Database Syst Rev 2013;12:CD009644 »4 on tehty meta-analyysi kolmesta yllämainitusta tutkimuksesta. Kahdessa tutkimuksessa «Mannion AF, Denzler R, Dvorak J ym. A randomised controlled trial of post-operative rehabilitation after surgical decompression of the lumbar spine. Eur Spine J 2007;16:1101-17 »1 ja «McGregor AH, Doré CJ, Morris TP ym. ISSLS prize winner: Function After Spinal Treatment, Exercise, and Rehabilitation (FASTER): a factorial randomized trial to determine whether the functional outcome»3 oli mukana myös välilevytyräleikkauspotilaita, jotka poistettiin meta-analyysistä, johon jäi lopulta yhteensä 340 potilasta. Meta-analyysin perusteella leikkauksen jälkeinen aktiivikuntoutus vähensi toiminnallista haittaa ja alaselkäkipua noin 20 prosenttia sekä 6 kuukauden että 1 vuoden seurannassa. Myös alaraajakipu väheni vastaavasti, mutta tämä oli merkitsevä vain vuoden seurannassa. Yleisessä terveydentilassa ei havaittu eroa.

Tämä näytönastekatsaus on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Alaselkäkipu 1

Kirjallisuutta

  1. Mannion AF, Denzler R, Dvorak J ym. A randomised controlled trial of post-operative rehabilitation after surgical decompression of the lumbar spine. Eur Spine J 2007;16:1101-17 «PMID: 17593405»PubMed
  2. Aalto TJ, Leinonen V, Herno A ym. Postoperative rehabilitation does not improve functional outcome in lumbar spinal stenosis: a prospective study with 2-year postoperative follow-up. Eur Spine J 2011;20:1331-40 «PMID: 21523459»PubMed
  3. McGregor AH, Doré CJ, Morris TP ym. ISSLS prize winner: Function After Spinal Treatment, Exercise, and Rehabilitation (FASTER): a factorial randomized trial to determine whether the functional outcome of spinal surgery can be improved. Spine (Phila Pa 1976) 2011;36:1711-20 «PMID: 21378603»PubMed
  4. McGregor AH, Probyn K, Cro S ym. Rehabilitation following surgery for lumbar spinal stenosis. Cochrane Database Syst Rev 2013;12:CD009644 «PMID: 24323844»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Alaselkäkipu
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko