Tulosta

Selkäkipuisen potilaan laitoskuntoutuksen vaikuttavuus

Näytönastekatsaukset
30.6.2014
Timo Pohjolainen ja Antti Malmivaara

Näytön aste: C

Kuntoutuslaitoksessa toteutettu kuntoutus saattaa vähentää selkäkivusta aiheutuvaa sairauspoissaoloa ja kipulääkkeiden käyttöä kolmen vuoden aikana kuntoutuksen päättymisestä.

Suomalaisessa tutkimuksessa «Suoyrjö H, Hinkka K, Oksanen T ym. Effects of multidisciplinary inpatient rehabilitation for chronic back or neck pain: a register-linkage study of sickness absences and analgesic purchases in an occu»1 ja väitöskirjassa «Suoyrjö H. Kelan järjestämän kuntoutuksen kohdentuminen ja vaikutukset työkykyyn kunnallisilla työpaikoilla. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 113. Vammalan Kirjapaino Oy. Sastamala 2010»2 selvitettiin rekisterien perusteella 418 selkäkipukuntoutujien sairauspoissaoloja ja kipulääkkeiden reseptiostoja. Tutkimusjoukkoon kuului 67 106 henkilöä, 18 273 miestä ja 48 833 naista. Tutkimus on osa Kunta 10 tutkimusta. Kelan järjestämillä selkäkuntoutuskursseilla (laitostyyppinen kuntoutus) olleiden kuntoutujien tietoja verrattiin kuntoutukseen osallistumattomiin, samojen kuntatyönantajien palveluksessa olevien henkilöihin, jotka eivät osallistuneet kuntoutukseen. Tilastollisessa vertailussa kuntoutukseen osallistumattomiin käytettiin vakiointia sukupuolen, iän, ammattiaseman ja työsuhteen muodon suhteen.

Seuranta-aika oli kolme kuntoutusta edeltävää vuotta, kuntoutusvuosi ja neljä kuntoutuksen jälkeistä vuotta. Kun lyhyiden (1–3 vuorokautta) poissaolojen esiintyvyyssuhde (RR) oli ei-kuntoutujilla 1,00, oli se kuntoutujilla kolme vuotta ennen kuntoutusta 1,30 (95 % luottamusväli 1,15–1,45), kaksi vuotta ennen kuntoutusta 1,36 (95 % luottamusväli 1,22–1,52 ja vuosi ennen kuntoutusta 1,36 (95 % luottamusväli 1,22–1,52). Kuntoutusvuonna se oli 1,25 (95 % luottamusväli 1,12–1,39), kuntoutuksen jälkeisenä vuonna 1,29 (95 % luottamusväli 1,16–1,43), kaksi vuotta kuntoutuksesta 1,25 (95 % luottamusväli 1,12–1,39), kolme vuotta kuntoutuksesta 1,33 (95 % luottamusväli 1,20–1,48) ja neljä vuotta kuntoutuksesta 1,29 (95 % luottamusväli 1,16–1,43). Trendin ero kuntoutuksen jälkeen verrattuna ei-kuntoutujiin oli p = 0,57.

Yli kolme vuorokautta kestävät sairauspoissaolokerrat lisääntyivät kuntoutujilla ennen kuntoutusta mutta vähentyivät kuntoutuksen jälkeen. Trendin ero kuntoutuksen jälkeen verrattuna ei-kuntoutujiin oli p = 0,002. Kuntoutusta edeltävinä vuosina yli kolme vuorokautta kestäneiden sairauspoissaolokertojen esiintyvyyssuhteen (RR) ollessa ei-kuntoutujilla 1,00 se oli kuntoutujilla kolme vuotta ennen kuntoutusta 2,46 (95 % luottamusväli 2,23–2,72), kaksi vuotta ennen kuntoutusta 2,18 (95 % luottamusväli 1,98–2,40 ja vuosi ennen kuntoutusta 2,42 (95 % luottamusväli 2,21–2,65). Kuntoutusvuonna se oli 2,20 (95 % luottamusväli -1,99–2,42), kuntoutuksen jälkeisenä vuonna 2,14 (95 % luottamusväli 1,96–2,34), kaksi vuotta kuntoutuksesta 2,06 (95 % luottamusväli 1,87–2,27), kolme vuotta kuntoutuksesta 2,05 (95 % luottamusväli 1,87–2,27) ja neljä vuotta kuntoutuksesta 1,89 (95 % luottamusväli 1,72–2,07).

Kuntoutujien hyvin pitkät sairauspoissaolokerrat (yli 21 vuorokautta) lisääntyivät kuntoutujilla ennen kuntoutusta mutta vähentyivät kuntoutuksen jälkeen. Trendin ero kuntoutuksen jälkeen verrattuna ei-kuntoutujiin oli p = 0,03. Kuntoutusta edeltävinä vuosina yli 21 vuorokautta kestäneiden sairauspoissaolokertojen esiintyvyyssuhteen (RR) ollessa ei-kuntoutujilla 1,00 se oli kuntoutujilla kolme vuotta ennen kuntoutusta 2,46 (95 % luottamusväli 2,16–3,22), kaksi vuotta ennen kuntoutusta 2,74 (95 % luottamusväli 2,25–3,35 ja vuosi ennen kuntoutusta 3,03 (95 % luottamusväli 2,55–3,60). Kuntoutusvuonna se oli 2,72 (95 % luottamusväli 2,26–3,28), kuntoutuksen jälkeisenä vuonna 2,36 (95 % luottamusväli 1,98–2,83), kaksi vuotta kuntoutuksesta 2,18 (95 % luottamusväli 1,82–2,62), kolme vuotta kuntoutuksesta 1,88 (95 % luottamusväli 1,65–2,37) ja neljä vuotta kuntoutuksesta 2,15 (95 % luottamusväli 1,82–2,53).

Kipulääkkeiden reseptiostot olivat kuntoutujilla koko seuranta-ajan merkitsevästi runsaammat kuin ei-kuntoutujilla. Kuntoutusvuonna ero oli kolminkertainen. Kuntoutuksen jälkeen kipulääkkeiden reseptiostot vähenivät merkitsevästi (p = 0,02). Kipulääkkeiden reseptiostojen esiintyvyyssuhteen (RR) ollessa ei-kuntoutujilla 1,00 se oli kuntoutujilla kolme vuotta ennen kuntoutusta 1,96 (95 % luottamusväli 1,39–2,77), kaksi vuotta ennen kuntoutusta 2,60 (95 % luottamusväli 2,05–3,31) ja vuosi ennen kuntoutusta 2,81 (95 % luottamusväli 2,21–3,57). Kuntoutusvuonna se oli 2,85 (95 % luottamusväli 2,05–3,96), kuntoutuksen jälkeisenä vuonna 2,78 (95 % luottamusväli 2,07–3,74), kaksi vuotta kuntoutuksesta 2,33 (95 % luottamusväli 1,72–2,89), kolme vuotta kuntoutuksesta 2,13 (95 % luottamusväli 1,71–2,89) ja neljä vuotta kuntoutuksesta 2,13 (95 % luottamusväli 1,71–2,65).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Alaselkäkipu 1

Kommentit

Suomalaisten 1980-luvulla ja 1990-luvun alussa tehdyissä tutkimuksissa «Härkäpää K, Mellin G, Järvikoski A ym. A controlled study on the outcome of inpatient and outpatient treatment of low back pain. Part III. Long-term follow-up of pain, disability, and compliance. Scan»3, «Mellin G, Hurri H, Härkäpää K ym. A controlled study on the outcome of inpatient and outpatient treatment of low back pain. Part II. Effects on physical measurements three months after treatment. Scan»4, «Mellin G, Härkäpää K, Hurri H ym. A controlled study on the outcome of inpatient and outpatient treatment of low back pain. Part IV. Long-term effects on physical measurements. Scand J Rehabil Med 199»5, «Holstila A. Kuntoutumisen ennuste pitkäaikaisissa tuki- ja liikuntaelinsairauksissa. Kela. Sosiaali- ja terveysturvan julkaisuja 18, Turku 1997»6, «Härkäpää K, Järvikoski A, Mellin G ym. A controlled study on the outcome of inpatient and outpatient treatment of low back pain. Part I. Pain, disability, compliance, and reported treatment benefits t»7 on verrattu kuntoutuslaitoksessa toteutettua kroonisten alaselkäkipupotilaiden kuntoutuksen tehoa avohoidossa toteutettuun kuntoutukseen. Tutkimuksissa on käytetty koettuja tulosmittareita. Tutkimuksissa todettiin laitoskuntoutuksen olevan avokuntoutusta tehokkaampaa, mutta vaikutus jäi tutkimuksissa enintään vuoden kestoiseksi. Tutkimukset kuvaavat 1980-luvun ja 1990-luvun alun kuntoutusmenetelmiä ja kuntoutuksen sisältöä. Tuolloin käytettiin varsin paljon passiivisia menetelmiä. Sekä avohoidossa että kuntoutuslaitoksessa toteutettu kuntoutus on muuttunut 1990-luvun loppupuolelta alkaen aktiivista harjoittelua sisältäväksi.

Kirjallisuutta

  1. Suoyrjö H, Hinkka K, Oksanen T ym. Effects of multidisciplinary inpatient rehabilitation for chronic back or neck pain: a register-linkage study of sickness absences and analgesic purchases in an occupational cohort. Occup Environ Med 2008;65:179-84 «PMID: 17940149»PubMed
  2. Suoyrjö H. Kelan järjestämän kuntoutuksen kohdentuminen ja vaikutukset työkykyyn kunnallisilla työpaikoilla. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 113. Vammalan Kirjapaino Oy. Sastamala 2010
  3. Härkäpää K, Mellin G, Järvikoski A ym. A controlled study on the outcome of inpatient and outpatient treatment of low back pain. Part III. Long-term follow-up of pain, disability, and compliance. Scand J Rehabil Med 1990;22:181-8 «PMID: 2148221»PubMed
  4. Mellin G, Hurri H, Härkäpää K ym. A controlled study on the outcome of inpatient and outpatient treatment of low back pain. Part II. Effects on physical measurements three months after treatment. Scand J Rehabil Med 1989;21:91-5 «PMID: 2526365»PubMed
  5. Mellin G, Härkäpää K, Hurri H ym. A controlled study on the outcome of inpatient and outpatient treatment of low back pain. Part IV. Long-term effects on physical measurements. Scand J Rehabil Med 1990;22:189-94 «PMID: 2148222»PubMed
  6. Holstila A. Kuntoutumisen ennuste pitkäaikaisissa tuki- ja liikuntaelinsairauksissa. Kela. Sosiaali- ja terveysturvan julkaisuja 18, Turku 1997
  7. Härkäpää K, Järvikoski A, Mellin G ym. A controlled study on the outcome of inpatient and outpatient treatment of low back pain. Part I. Pain, disability, compliance, and reported treatment benefits three months after treatment. Scand J Rehabil Med 1989;21:81-9 «PMID: 2526364»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Alaselkäkipu
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko