KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Vastasyntyneen paineluelvytys

Näytönastekatsaukset
18.6.2014
Liisa Rovamo

Näytön aste = D

Seuraava tapa saattaa olla tehokkain tapa antaa paineluelvytystä vastasyntyneelle: painelu kolmesti rintalastan alakolmanneksesta 1/3 rintakehän syvyydestä alaspäin painaen kahdella peukalolla sormien kiertyessä rintakehän ympäri puristusotteeksi, jonka jälkeen yksi puhallus.

Tutkimus «You Y. Optimum location for chest compressions during two-rescuer infant cardiopulmonary resuscitation. Resuscitation 2009;80:1378-81 »1: Painelupaikka

75 normaalikokoisen imeväisikäisen lapsen CT-kuvista mitattiin rintalastan pituus ja leveys miekkalisäkkeen kärkeen ja verrattiin mittoja aikuisen kahden vierekkäin asetetun peukalon mittoihin. Peukalot mitattiin paineluelvytysharjoituksissa elvytysnukella paperille piirtyneistä kuvista. CT-kuvat oli otettu neljässä sairaalassa keskimäärin 4,43 ± 3,55 kuukauden ikäisten lasten rintakehän kuvantamisesta sairauksien, kuten rintakehävamman, keuhkokuumeen, bronkioliitin jne. tehdyistä tutkimuksista jälkikäteen. Lapset painoivat keskimäärin 6,31 ± 2,42 kg ja olivat 61,87 ± 8,77 cm pitkiä. Rintalastan pituus oli mitattu CT-kuvista. Rintalastan osia verrattiin rintalastan alla olevaan CT-kuvissa näkyvän sydämen suurimman anterioris-posteriorinen läpimitan sijaintiin rintalastan alakolmanneksessa. Vasemman kammion ulosvirtauskanava sijaitsi rintalastan alakolmanneksen alla. Peukalojen mittoja suhteutettiin rintalastan mittoihin. Peukaloilla painettiin kasaan oikeaa keuhkoa, mutta kenelläkään peukalot eivät painaneet maksaa.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Tutkimus «Meyer A, Nadkarni V, Pollock A ym. Evaluation of the Neonatal Resuscitation Program's recommended chest compression depth using computerized tomography imaging. Resuscitation 2010;81:544-8 »2: Painelun syvyys

54 vastasyntyneen CT-keuhkokuvista mitattiin sisäinen anterioris-posteriorinen ja ulkoinen rintakehän syvyys, leveys ja sydämen mitat sekä ei-sydänperäisen kudos. Näistä mitoista johdettiin rintakehän sisäinen syvyys ja rintalastan ja selkärangan välinen syvyys, kun rintakehää painettiin anterio-posterio-suunnassa ¼, 1/3 tai ½. Käytettiin matemaattista mallia, jolla arvioitiin ejektionfraktio (EF) jokaiselle painantasyvyydelle. EF nousi 51 %:stä, kun painettiin ¼ osa syvyydestä, 69 %:iin, kun painettiin 1/3 syvyydestä, ja 106 %:iin, kun painettiin ½ rintakehän syvyydestä. Painaminen oli liian vähäistä 29/54, jos painettiin vain ¼ rintakehän syvyydestä, mutta ei kertaakaan, jos painettiin 1/3 tai ½ rintakehän syvyydestä. Liiallista painaminen oli 49/54, kun painettiin ½ rintakehän syvyydestä, mutta ei kertaakaan, jos painettiin 1/3 tai ¼ rintakehän syvyydestä. Matemaattisesti johdetussa mallissa, joka perustui CT-kuvista tehtyihin mittauksiin, 1/3 rintakehän syvyydestä painaminen oli tehokkaampaa mutta turvallisempaa painelua kuin ½ rintakehän syvyydestä painaminen.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Tutkimus «Christman C, Hemway RJ, Wyckoff MH ym. The two-thumb is superior to the two-finger method for administering chest compressions in a manikin model of neonatal resuscitation. Arch Dis Child Fetal Neonat»3: Kahdella peukalolla tehty painelu on tehokkaampaa kuin kahdella sormella tapahtuva painelu, jos painelua arvioidaan elvytysnukkemallilla painelun syvyyden mukaan.

25 NRP-kurssin käynyttä henkilöä, jotka olivat lääkäreitä ja hoitajia, osallistui elvytysnuken paineluun, joka videoitiin. Jokainen osallistuja teki pelkkää painelua aluksi 60 sekuntia ja sitten 2 minuutin ajan suhteella 3 painallusta ja yksi puhallus painaen joko kahdella peukalolla tai kahdella sormella.

Kahdella peukalolla tehdyssä painelussa painallukset olivat merkittävästi syvempiä kuin kahdella sormella tehdyssä painelussa (27,2 ± 5,7 cm vs 22,1 ± 4,6 cm) ja vaihtelu paineluiden välillä oli myös vähäisempää (6,7 ± 3,2 % vs 9,0 ± 2,0 %), mutta paineluiden määrä oli samanlainen (118 ± 22 vs 116 ± 24).

Kun nukkea sekä paineltiin että puhallettiin suhteella 3:1, niin kahden peukalon tekniikalla painelut olivat syvempiä (29 ± 5,4 cm vs 23,7 ± 5,8 cm), paineluiden vaihtelu oli vähäisempää (6,1 ± 2,9 % vs 9,8 ± 3,1 %), mutta paineluiden määrä 2 minuutin aikana oli samansuuruinen (192 ± 26 vs 197 ± 31) verrattuna kahden sormen tekniikkaan. Oikea painelupaikka saavutettiin useammin (21/25) kahden peukalon tekniikalla kuin kahden sormen tekniikalla (3/25).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Tutkimus «Hemway RJ, Christman C, Perlman J. The 3:1 is superior to a 15:2 ratio in a newborn manikin model in terms of quality of chest compressions and number of ventilations. Arch Dis Child Fetal Neonatal Ed»4: Painelun ja puhalluksen suhde 3:1 on tehokkaampi tapa elvyttää verrattuna suhteeseen 15:2 nukkemallilla testattuna.

32 NPR-kurssin käynyttä lääkäriä ja neonataalihoitajaa suorittivat paineluelvytystä elvytysnukelle kahden minuutin ajan suhteella painallus ja puhallus 3:1, 5:1 ja 15:2. Painalluksien syvyys oli verrannollinen ryhmien välillä. Paritetuissa analyyseissa painalluksen syvyys oli suurempi elvytettäessä 3:1 vs 15:2 (0,91 ± 2,2 mm, p = 0,01). Kun verrattiin ensimmäistä minuuttia toiseen minuuttiin, ei ollut eroa painaluksien ja puhalluksen syvyydessä 3:1 elvytyksessä, mutta merkittävä ero syvyydessä tuli 5:1 ja 15:2 elvytyksissä ensimmäisen ja toisen minuutin välillä (p < 0,05).

Elvytettäessä 3 painallusta ja yksi puhallus saavutetaan parempi syvyys ja syvyys säilyvät elvytyksen kestäessä parempana kuin elvytysmalleissa 5:1 tai 15:2.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Tutkimus «Houri PK, Frank LR, Menegazzi JJ ym. A randomized, controlled trial of two-thumb vs two-finger chest compression in a swine infant model of cardiac arrest [see comment]. Prehosp Emerg Care 1997;1:65-7»5: Kahden peukalon tekniikalla saadaan pidettyä korkeampi systolinen verenpaine kuin kahdella sormella painaessa nukutetuilla ja sydänpysäytetyillä pikkuporsailla tehdyssä elvytyksessä.

Koe-eläimenä käytettiin 10 kg pikkupossuja. Porsaat oli nukutettu, relaksoitu ja intuboitu hengityskoneeseen. Ventilointi tapahtui huoneilmalla. Femoraalisarteriaan oli asetettu paineen mittausta varten katetri. Sydänpysäys oli aiheutettu hypoksialla ja varmistettu EKG:stä. 11 NPR-kurssin käynyttä elvyttäjää paineluelvyttivät porsaita neljästi minuutin ajan. Porsaita elvytettiin joko kahdella peukalolla tai kahdella sormella kahdesti minuutin ajan joko niin, että saatiin palaute painelun tehosta tai ilman palautetta. Painelun voima mitattiin. Kaikista painalluksista mitattiin systolinen ja diastolinen verenpaine sekä painelun voimakkuus. Tuloset analysoitiin toistuvien mittausten varianssianalyysilla. Kaikkiaan 2 297 painallusta analysoitiin. Kahden peukalon painelulla saatiin merkittävästi paremmat systoliset verenpaineet sekä silloin, kun ei saatu (25 %) tai saatiin palautetta painelun voimakkuudesta (57 %). Diastolisissa verenpaineissa ei ollut eroa. Systolinen verenpaine oli parempi, jos saatiin palautetta, molemmilla tekniikoilla elvytettäessä.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Tutkimus «Dorfsman ML, Menegazzi JJ, Wadas RJ ym. Two-thumb vs. two-finger chest compression in an infant model of prolonged cardiopulmonary resuscitation. Acad Emerg Med 2000;7:1077-82 »6: Laboratorio-olosuhteissa elvytysnukella, johon on asennettu kiinteä volyyminen, monitoriin ja paineen mittausantureihin yhdistetty kiertovirtaus, kahden peukalon tekniikalla saadaan pitkitetyssä elvytyksessä paremmat verenpaine- ja pulssipainetasot verrattuna kahdella sormella painamiseen.

21 NPR-kurssin käynyttä elvyttäjää suorittivat paineluelvytystä 10 minuutin ajan aluksi kahdella peukalolla ja sitten 2–14 vuorokauden kuluttua kahdella sormella. Järjestys oli satunnainen. Laboratorioon oli rakennettu elvytysnukke, jonka rintakehän sisään oli asetettu keittosuolalla (50 ml) täytetty pussi, joka oli yhdistetty 20 gaugen suonikatetrilla juoksutusputkeen ja monitorointilaitteistoon. Systeemistä mitattiin systolinen, diastolinen ja keskiverenpaine sekä pulssipaine laskettiin. Saadut arvot analysoitiin kaksisuuntaisella varianssianalyysilla.

Kahden peukalon tekniikalla systolinen verenpaine oli 68,9, diastolinen verenpaine 17,6, keskipaine 35,3 ja pulssipaine 51,4. Kahden sormen tekniikalla arvot olivat 44,8, 12,5, 23,3 ja 32,2. Kahden peukalon tekniikka oli pitkittyneessä elvytyksessä merkittävästi parempi painelutekniikka.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Tämä näytönastekatsaus on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:

  • Elvytys (vastasyntynyt) 1

Kommentti:

«You Y. Optimum location for chest compressions during two-rescuer infant cardiopulmonary resuscitation. Resuscitation 2009;80:1378-81 »1: Tutkimus soveltuu kohtalaisesti vastasyntyneiden paineluelvytyspaikan arviointiin.

«Meyer A, Nadkarni V, Pollock A ym. Evaluation of the Neonatal Resuscitation Program's recommended chest compression depth using computerized tomography imaging. Resuscitation 2010;81:544-8 »2: Tutkimus oli kelvollinen, soveltuu kohtalaisesti vastasyntyneiden painelusyvyyden arviointiin.

«Christman C, Hemway RJ, Wyckoff MH ym. The two-thumb is superior to the two-finger method for administering chest compressions in a manikin model of neonatal resuscitation. Arch Dis Child Fetal Neonat»3: Tutkimus soveltuu kohtalaisesti vastasyntyneiden painelusyvyyden arviointiin.

«Hemway RJ, Christman C, Perlman J. The 3:1 is superior to a 15:2 ratio in a newborn manikin model in terms of quality of chest compressions and number of ventilations. Arch Dis Child Fetal Neonatal Ed»4: Tutkimus soveltuu kohtalaisesti vastasyntyneiden painelusyvyyden arviointiin.

«Houri PK, Frank LR, Menegazzi JJ ym. A randomized, controlled trial of two-thumb vs two-finger chest compression in a swine infant model of cardiac arrest [see comment]. Prehosp Emerg Care 1997;1:65-7»5: Tutkimus soveltuu kohtalaisesti vastasyntyneiden painelusyvyyden arviointiin.

«Dorfsman ML, Menegazzi JJ, Wadas RJ ym. Two-thumb vs. two-finger chest compression in an infant model of prolonged cardiopulmonary resuscitation. Acad Emerg Med 2000;7:1077-82 »6: Tutkimus soveltuu kohtalaisesti vastasyntyneiden painelusyvyyden arviointiin.

Kirjallisuutta

  1. You Y. Optimum location for chest compressions during two-rescuer infant cardiopulmonary resuscitation. Resuscitation 2009;80:1378-81 «PMID: 19811866»PubMed
  2. Meyer A, Nadkarni V, Pollock A ym. Evaluation of the Neonatal Resuscitation Program's recommended chest compression depth using computerized tomography imaging. Resuscitation 2010;81:544-8 «PMID: 20223576»PubMed
  3. Christman C, Hemway RJ, Wyckoff MH ym. The two-thumb is superior to the two-finger method for administering chest compressions in a manikin model of neonatal resuscitation. Arch Dis Child Fetal Neonatal Ed 2011;96:F99-F101 «PMID: 20847197»PubMed
  4. Hemway RJ, Christman C, Perlman J. The 3:1 is superior to a 15:2 ratio in a newborn manikin model in terms of quality of chest compressions and number of ventilations. Arch Dis Child Fetal Neonatal Ed 2013;98:F42-5 «PMID: 22491015»PubMed
  5. Houri PK, Frank LR, Menegazzi JJ ym. A randomized, controlled trial of two-thumb vs two-finger chest compression in a swine infant model of cardiac arrest [see comment]. Prehosp Emerg Care 1997;1:65-7 «PMID: 9709339»PubMed
  6. Dorfsman ML, Menegazzi JJ, Wadas RJ ym. Two-thumb vs. two-finger chest compression in an infant model of prolonged cardiopulmonary resuscitation. Acad Emerg Med 2000;7:1077-82 «PMID: 11015237»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Elvytys (vastasyntynyt)
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko